Rautalammin kirkko ja tsaarin kotkat

Tiesittekö, että Venäjän kaksipäinen kotka menetti päänsä Rautalammin kirkossa? Minulle tarinan kertoi oppaani ja Rautalammin eläkkeellä oleva kirkkoherra Raimo Jalkanen.  Vielä tänäkin päivänä kotka liihottaa kirkossa ilman päätä. Käykää vaikka katsomassa!

Tilasin opastetun kierroksen Rautalammin kirkkoon ja kuulin paljon muutakin ihmeellistä.

Tsaarin kotka liihottaa päättömänä Rautalammin kirkon kattokruunussa. Kuva Markus Sjöberg.

Kirkko poliittisena näyttämönä

Elettiin vuotta 1927, jolloin Rautalammin komea puukirkko peruskorjattiin. Yleisesti tiedetään, että remontissa otettiin kantaa itsenäisen Suomen puolesta muun muassa maalaamalla umpeen pääoven yläpuolella olleen muistotaulun teksti, jossa kerrotaan kirkon rakennetun keisari Nikolai I:n aikana. Samassa yhteydessä kattokruunujen kaksipäisiltä kotkilta viilattiin päät pois. Tarinan mukaan viilauksen suorittivat kerkonkoskelaiset talonpojat. (Viite 1.)

Ihmettelen, miksi ihmeessä talonpojat kävivät taistelua Venäjän kukistettua tsaaria vastaan noilla symbolisilla tavoilla vielä kymmenen vuotta Suomen itsenäistymisen jälkeen. Yksi mahdollinen tulkinta lienee se, että kirkko oli Venäjän vallan aikana ollut tsaarin vallan symboli, ja miellettiin se vielä Suomen itsenäistymisen jälkeenkin poliittisten tekojen luonnolliseksi näyttämöksi. Koemmehan kirkkoon kuulumisen edelleen usein hyvin isänmaallisena tekona.

Olisin todella halunnut jutella niiden kerkonkoskelaisten talonpoikien kanssa. Ehkä he parhaiten olisivat osanneet kertoa tekojensa motiivit ja selittää sen palon, joka heitä tekoonsa kannusti.

Joka tapauksessa Nikolai I:n muistolaatan teksti on sittemmin entisöity alkuperäiseen asuunsa, ja nykyisin se on luettavissa kirkon pääoven yläpuolella. Tekstiä yritettiin palauttaa jo vuonna 1935  Rautalammin historiallisen yhdistyksen aloitteesta, mutta kirkkoneuvosto ja valtuusto eivät sitä vielä silloin hyväksyneet. (Viite 1.)

Teksti, jossa mainitaan Nikolai I, maalattiin piiloon kirkon remontoinnin yhteydessä 1927. Teksti löytyy kirkon pääsisäänkäynnin yläpuolelta.  Kuva Anne Hyvärinen.

Tekojen taustalla vaikutti varmasti muisto sortovuosista, eli 1800-luvun lopulla alkaneista Nikolai II:n venäläistämistoimista, jotka tekivät kaksipäisestä kotkasymboliikasta suomalaisille otollisen  vastarinnan uhrin. Nikolai II muun muassa kielsi suomalaisten symbolien, kuten postimerkin sekä leijonavaakunan, julkisen käytön. Käyttöön jäi venäläinen postimerkki, jossa tuo onneton yhtä aikaa itään ja länteen kaulojaan kurottava otus komeili. Suomalaiset eivät luonnollisesti tästä pitäneet, vaan ilmaisivat oman näkökulmansa asiaan liimaamalla postimerkin aina kotkan päät alaspäin. Katso Raimo Jalkasen kertoma tarina videolta täältä.

Oppaani Raimo Jalkanen antoi käyttööni kuvia yksityiskokoelmastaan sortovuosina lähetetyistä kirjeistä, joissa tsaarin kotkaa on nöyryytetty liimaamalla se päät alaspäin. Kuva Raimo Jalkanen.

Rautalammin kirkko ja verta itkevä kivijalka

Tämä keltainen ja empiretyylinen, vuonna 1844 rakennettu Rautalammin kirkko on yksi Suomen suurimmista puukirkoista. Se kätkee suojiinsa useamman hyvän tarinan ja monta surullistakin kohtaloa.

Kirkko näyttää ulkoa lyhytvartiselta ristikirkolta, mutta on sisältä kolmilaivainen pitkäkirkko (viite 1). Sisäänkäynti on kuvan vasemmanpuoleisesta ovesta. Raitilla saatat törmätä vanhaan tarinaan, jonka mukaan kirkon kivijalassa on kohta, joka vuotaa yhä verta. Tarinan mukaan Rautalammilla on kerran tuomittu ihminen kuolemaan. Tämä oli vannonut viattomuuttaan sanoen, että jos hänet kuolemaan tuomitaan, kirkon kivijalasta pitää verta vuotaa.

Minulle tuo kohta ei tällä kertaa näyttäytynyt.

Kuvassa Rautalammin kirkko ja sankarihaudat.

Kirkon jykevät hirret sahattiin Kerkonkosken ja Kuorekosken sahoilla ja kuljetettiin kirkonmäelle vesiteitä pitkin. Seurakuntalaiset huolehtivat itse kirkon pystyttämisestä.

Kirkko on Rautalammin neljäs kirkko. Ensimmäisen paikasta ei ole varmaa tietoa, mutta sen on uskottu sijainneen Talliniemen kärjessä, jonne on pystytetty muistolaatta. Toisesta kirkosta tiedetään, että se valmistui nykyisen kellotapulin taakse vuonna 1685 ja kolmas samaan paikaan vuonna 1758. Kolmas kirkko purettiin pois, koska sitä pidettiin liian ahtaana emäpitäjän tarpeisiin. (Viite 1.)

Rautalammin kirkko 1800-luvun lopulla. Rautalammin museon kuva-arkisto. Kuvaaja: Pyykösen kuvaamo.

Kellotapuli on rakennettu 1768, ja se on Rautalammin vanhimpia rakennuksia. Tapulin takana on kahden edellisen kirkon muistomerkki. Sen kolmesta kirkonkellosta vanhin on vuodelta 1705. (Viite 1.)

Kellotapuli. Kuva: Anne Hyvärinen

Kirkon rakentajien kohtalo

Pieni matka kirkon historiaan paljastaa, että kohtalo on ollut armoton monen sellaisen henkilön osalta, jotka ovat osallistuneet tämän kirkon kriittisimpiin syntyvaiheisiin. Kirkon piirtäjän Carl Alexander Engelin, rakennusmestari Tolpon ja alttaritaulun maalanneen taiteilija Väinö Hämäläisen kohtalona on ollut kuolla ennen kuin olivat nähneet oman luomuksensa täydellisen valmiina. (Viite 2.)

Kirkon piirrustukset tehnyt Carl Alexander Engel, tunnetun arkkitehdin C.L. Engelin poika, kuoli jo vuonna 1843. Hän oli kuollessaan vain 25-vuotias. Piirrustukset oli toimitettu Rautalammille vuonna 1841. Rakentamisen johtamisesta vastasi Akseli Maunu Tolpo ja tämän poika Johan Theodor, jotka kuuluivat arvostettuun Tolpojen rakennussukuun. Tolpoon luotettiin niin paljon, ettei hänelle asetettu tavanomaisia vakuuksia, koska katsottiin hänen osoittaneen taitavuutensa hakupapereillaan. Niin sitten kävi, että kirkko päätettiin ottaa rakennusmestarilta vastaan vuonna 1844, vaikka siinä oli suuria virheitä, kuten vuotava katto ja liian harva torni. Tolpo velvoitettiin kyllä korjaamaan viat, mutta siihen hän ei enää kyennyt. Tolpo kuoli heti kirkon valmistumista seuraavana vuonna 1845. (Viite 2.)

Kirkon saarnastuoli siirrettiin nykyiselle paikalleen kirkon etuosaan vuonna 1927. Katso videolta, miksi saarnastuolin paikkaa piti muuttaa. Kertojana Raimo Jalkanen. Kuva Markus Sjöberg.

Alttaritaulun maalanneen rautalampilaislähtöisen Väinö Hämäläisen kohtalona oli myös kuolla ennen taideteoksensa viimeistelyä. Hänen poikansa, lehtori Lauri Hämäläinen saattoi maalauksen loppuun. Kirkon alttaritaulu on vihitty käyttöön vasta vuonna 1940. Siihen saakka sen paikalla on ollut suuri puuristi. (Viite 1)

Alttaria koristi vuosikaudet puinen kullattu risti. Alttaritaulu, missä Jeesus saarnaa Genesaretin järven rannalla, vihittiin pyhäinpäivänä 1940. Alttaritaulun ovat maalanneet Väinö ja Lauri Hämäläinen. Lähde: Rautalammin museo, kulttuurpolku. Kuva Markus Sjöberg.

Kirkkoon hankittiin ensimmäiset urut vuonna 1877. Niissä oli 20 äänikertaa, ja ne oli valmistanut Urkurakentamo Thule (myöhemmin Kangasalan urkutehdas). Niitä laajennettiin kaksi kertaa. Vuonna 1981 saatiin nykyiset, sotkamolaisen Urkurakentamo Tuomen valmistamat 35-äänikertaiset urut. Nykyiset urut on sijoitettu ensimmäisten urkujen koristeellisen urkufasadin taakse. (Viite 3 ja 4.)

Kuva Markus Sjöberg.

Ripaus taivaallista loistoa 1700-luvulta

Kulkiessasi keskikäytävää voit aistia yhä ripauksen sadunomaista loistoa 1700-luvulta. Vanhimmat kattokkruunuista ovat peräisin Rautalammin kolmannesta kirkosta, joka valmistui 1750-luvun lopussa. Voi vain kuvitella, miten sen aikaiset ihmiset ovat olleet hurmaantuneita nähdessään taivaallista valoa loistaneet kattokruunut. Kattokruunujen taika hahmottuu parhaiten, kun niitä ihailee suoraan alapuolelta.

Lampettien kauneus on häkellyttävä. Ihan pyörryttää, kun sitä ihailee suoraan alapuolelta. Kuva: Anne Hyvärinen

Sitä loistoa ei himmennä edes se, että taivaalliset talikynttilät ovat jo aikaa sitten sähköistetty. Niiden hämmentävä kauneus on kestänyt aikaa ja modernisointia.

Rautalammin kirkon urut. Kuva Markus Sjöberg.

Yksi messinkinen kattokruunu on hieman muita pienempi. Se on yksi niistä harvoista 1700-luvulta periytyneistä esineistä, jotka ovat säilyneet nykyiseen, Rautalammin neljänteen kirkkoon.

Päättömät tsaarin kotkat löytyvät uudemmista, autonomian aikana hankituista kattokruunuista. Niitä on yllättävän vaikea havaita ilman tikapuita.

Vanha kattokruunu on sähköistetty. Sähkövalot kirkkoon saatiin jouluksi 1947. Kuva Markus Sjöberg.

Kalliit esineet todistavat Rautalammin seurakunnan merkittävästä vaurastumisesta 1700-luvun aikana. Kirkon alttarin molemmin puolin koristavat seinälampetit ovat tuolta ajalta.

Lampetti. Kuva Markus Sjöberg.

Vanhoja lampetteja. Kuva: Markus Sjöberg.

Kirkon aarre on ehtoolliskalkki

Kirkon kiistatta vanhin esine on ehtoolliskalkki eli ehtoollismalja, joka on ajoitettu 1500-luvulle. Esine ei ole kirkkosalissa nähtävillä, vaan sen katsomisesta on etukäteen sovittava seurakunnan kanssa. Kirkon toinen merkittävä esine, 1700-luvulta periytyvä häpeäpenkki, on siirretty Rautalammin museon vitriiniin, jossa se on nähtävillä.

Kalkkimalja. Kuva Markus Sjöberg.

Ehtoolliskalkki eli ehtoollsimalja. Kuva Markus Sjöberg.

Rautalammin kirkko sijaitsee aivan Etelä-Konneveden kansallispuiston partaalla, keskellä Rautalammin kylää. Kirkko on kesäisin auki ma–pe klo 9–15 ja viikonloppuisin kirkollisten toimitusten ja jumalanpalvelusten tilanteen mukaan.

Rautalammin  museosta voi tilata opastettuja kierroksia kirkkoon, hautuumaalle ja kylänraitille.

Kirkon osoite: Kirkkotie 6, 77700 Rautalampi

Rautalammin seurakunta: puh. 0201 556160, www.rautalamminseurakunta.fi

Rautalammin museo: Kuopiontie 26, 77700 Rautalampi, Puh: 044 – 753 0140, www.rautalamminmuseo.fi

Koordinaatit (ETRS-TM35FIN): N=6943524.509, E=491592.160

geo:lat=62,621580728 ja geo:lon= 26,837325690

Kartta

Lähteet:

1: Rautalammin museo. Kulttuuripolku. Rautalammin kirkko.

  1. Pöykiö, Kalevi 1985: Rautalammin kirkko. Teoksessa Rautalammin kirja. ss.527–556.

  2. Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Rautalammin kirkko ja keskusraitti.

  3. Rautalammin seurakunta. Rautalammin kirkot.

 

 

 

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.