Taipaleen kanava, Varkauden vesireitti

Unnukan ja Haukiveden yhdistämissuunnitelmista löytyy mainintoja jo 1600-luvulta koskien perkauksina. 1700-luvulla Taipaleen kannaksen poikki kaivettiin vaatimaton venekanava.

Ensimmäinen sulkukanavaehdotus vesikulkuyhteyksien parantamiseksi on vuodelta 1725. Kanavasuunnitelmia alettiin ajamaan toden teolla 1800-luvun alussa, kun Suomi siirtyi osaksi Venäjää ja itäiset kauppasuhteet tarvitsivat tuekseen kunnolliset kulkuväylät.

SONY DSC

Aiemmin epäonnistuneet tai keskeneräiseksi jääneet valtion sulkukanavahankkeet saivat uutta pontta pohjoissavolaisten kauppamiesten aktiivisuudesta.

Kanavan rakennustyöt aloitettiin 1835 vanhan venekanavan paikalle ja Taipaleen kanava oli tuolloin Suomen ensimmäinen valtion varoin rakennettava sulkuportillinen kanava. Lisäksi 1836–1840 kanavatyömaalla oli ensimmäinen rautatie.

Uoma kaivettiin käsipelillä auki ja seinämät tuettiin graniittilohkareilla. Vanhan kanavan avajaiset olivat 6.7.1840. Nykyisin vanhan kanavan rakenteita entisöidään yhteistyössä Museoviraston kanssa ja se löytyy reilun sadan metrin päässä uudesta kanavasta.

Saimaan kanavan valmistuttua 1856 pieni Taipaleen kanava kävi ahtaaksi ja uuden kanavan rakentaminen aloitettiin 1865. Hanke toteutettiin hätäaputöinä, sillä rakentaminen osui suurten nälkävuosien aikaan. Useilla työmiehillä oli perhekin mukana ja osa joutui asumaan maakuopissa, jolloin alkeelliset olot, taudit ja nälkä tekivät tehtävänsä.

Kanavatyömaata varten perustettiin hautausmaa Varkausmäkeen ja vuonna 1936 kanavatyömaalla menehtyneille 281 henkilölle pystytettiin muistomerkki.

SONY DSCEnsimmäinen laiva purjehti uuden kanavan läpi 1871 ja vanha kanava vuokrattiin insinööri Albert Krankille joka rakennutti sen varrelle kuivatelakan, sahan ja myllyn.

1910-luvulla sahateollisuus ja puutavaran kuljetukset kasvoivat niin että Taipaleen kanavan alaosaa jouduttiin laajentamaan ja se muutettiin uittokanavaksi. Kanava palveli tukinuiton ja rahdinkulun lisäksi myös matkustajaliikenteessä: 1800-luvulla kuljetettiin pääsääntöisesti herroja ja 1900-luvun alusta lähtien sekaan sopi myös tavallinenkin kansa eväsnyssyköinensä.

SONY DSC

1962-1967 uutta Taipaleen kanavaa alettiin kunnostamaan ja lisäksi siitä oli tarkoitus tehdä osa Saimaan syväväylää. Koko tämä revohka saatiin tehtyä ilman että tarvittiin katkaista vesi-, maantie- ja rautatieliikenne! Valmistunut suursulku korvasi uittokanavan vanhat sulkukammiot. Nykyisen sulun pituus on 160 metriä, leveys 13,2 ja syvyys 4,35 metriä.

SONY DSC

Sulkuja hoidetaan kanavan varrella olevasta ohjauskeskuksesta, mutta viereistä maantiesiltaa ei avata ruuhka-aikoina pelkästään huvialuksia varten.

SONY DSC

Taipaleen kanavamuseon tiilirakennuksessa on kahvion, lähiruokapuodin ja wc:n lisäksi näyttely kanavan historiasta. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

SONY DSC

Emme olleet sen kummemmin suunnitelleet kanavalla käyntiä, muuta kuin että käydään Oravista tullessamme Kanavamuseolla jäätelöllä ja sattuma oli puolellamme. Juuri tuolloin uittivat tukkilauttaa sulkujen läpi!

Mikäpäs oli istua kanavan reunakiveyksellä kauniissa auringonpaisteessa suklaapehmis kädessä ja katsoa kaikessa rauhassa sellaista jota ei aiemmin ole sattunut näkemään. Hämmästykseksemme yksi perhe tuli veneellä sulkuun ja olimme nähneet heidät ennen lähtöämme Oravissa. Meillä oli Tappuvirran lossi odottamassa ja pääsimme samantien toiselle puolelle, mutta ajallisesti ei isoa heittoa ole kulki Oravista Varkauteen vesitse tai maitse. Kaikkea sitä oppii tätireissuilla.

SONY DSC

Ihmettelimme ja kummastelimme myös sitä kuinka Sylvia St Johns -rahtilaiva kykenee pääsemään sulkuun, kun se ei suurin surminkaan, millään blondinlokiikalla mahdu maantiesillan ali! Vasta jatkotutkimuksissa selvisi, että maantiesilta onkin nostettava. Pieni ihminen ei voi aina tietää kaikkea.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6908376 E 547245

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.