Pieni mutta suosittu Ruonankaulan seitakivi, Muonio

Aurinko! Hyvä juttu, ei muuta kuin ulos. Olin halunnut viedä ystäväni tutustumaan ihanaan Äkäsmyllyn alueeseen, jossa tiesin myös polun olevan auki. Parkkipaikalla huomasimme kartalla seitakiven, joka sijaitsi muutaman kilometrin päässä. Sinne siis.

Kuljimme halki auringon valaiseman metsän ensin kahvilalle. Katselimme ylös, koska vähän väliä reipas kevättuuli pudotteli puiden harteilta suuria märkiä lumisatseja, jotka painavina läsähtelivät maahan.

Äkäsmyllyn kahvila oli auki ja pysähdyimme siihen nauttimaan rauhasta ja auringosta. Minä otin hirvenlihapiirakkaa ja ystäväni Essi mustikkapiirakkaa. Asetuimme kahvilan kuistille syömään ja samalla saimme seurata taviokuurnaparven touhuja aivan mökin edustalla. Myös muutama kuukkeli ilmaantui paikalle.

Ihmisiä oli liikkeellä jonkin verrankin ja oli hauska huomata, että lähes kaikki olivat ulkomaalaisia. Kahvilan ovi kävi tiuhaan, joten jatkoimme pian matkaa. Lähtiessämme kurkkasimme vielä Äkäsmyllyyn, jossa ovi oli auki.

ruonankaula

Seitakiven suuntaan eteni leveä, tampparilla tehty väylä. Latu kulki sen molemmissa syrjissä, keskellä oli kävelty niin kengillä kuin lumikengilläkin. Lumikenkäilijä lienee jossain vaiheessa kyllästynyt kovettuneeseen väylään, jäljistä päätellen hän oli yhdessä kohdassa harpannut maastoon nauttimaan lumikenkäilystä kunnon hangessa.

Päivä oli upea.

ruonankaula2

Parin kilometrin ajan kuljimme tätä highwayta ja kohtasimme muutamia hiihtäjiä ja kävelijöitä. Sitten tulimme risteykseen, josta poikkesi pieni polku. Kyltin mukaan seitakivi oli siellä, 400 metrin päässä.

Seitakivellä oli hiljattain käynyt vain pari ihmistä, toinen hiihtäen, toinen kävellen. Askeleet upottivat meitä aika kovasti, sehän oli hyvää reisijumppaa.

ruonankaula6

Lunta oli vielä paljon, harha-askeleella hanki upotti yläreiteen saakka.

Seitakivi sijaitsee Äkäsjärven kapeassa eteläpäässä Ruonankaulan kohdalla. Ruoná tarkoittaa muuten saameksi vihreää. En tiedä liittyykö nimi siihen, mutta vihreää kyllä oli nytkin. Vaikka maassa oli vielä liki metrinen lumipeite, johon tuon tuosta upposimme, toi kirkas kevätaurinko jo havupuiden kauniin vehreyden esiin.

Saapuessamme perille ensimmäinen merkki seitakivestä oli puinen kyltti. Olimme tykönämme mietiskelleet, onko kivi suuri, tai jos se on kovin pieni niin onko se lumen alla niin että emme edes löytäisi sitä. Huoli oli turha, vaikka lopulta kivi oli kyllä pienempi kuin olin ajatellut.

ruonankaula9

Sulan maan aikaan kiven todellinen koko toki vasta käy ilmi, mutta ei se varmaan sittenkään mikään henkeä salpaava murikka ole. Hauska tapaus kuitenkin, siinä se nökötti keskellä lumihankea. Kiven päällä oli paljon kolikoita.

ruonankaula7

Hienoa, että seidoille vielä tänäkin päivänä näin uhrataan, edes tavan vuoksi! Mekin jätimme kivelle pienen lahjuksen.

ruonankaula10

Korkealta mäeltä on hienot maisemat Ruonankaulan laineille. Tai tällä kertaa jäälle.

Vedimme hetken aikaa happea ja nautimme kevään tuulesta ja auringosta seitakiven seurassa. Ulkomaailman ääniä ei etäistä moottorikelkkaa lukuun ottamatta kuulunut. Oli kaunista. Huomasin kiven syrjästä vielä jääsydämen.

ruonankaula11

Matkaa kahvilalta kivelle oli muistaakseni 3,3 kilometriä. Lähdimme hiljalleen takaisin päin, ensimmäisenä vastassa oli mukava ylämäki, joka yhdistettynä upottavaan lumihankeen oli aikamoinen taivallus.

Paluumatkalla huomasimme jonkun ottaneen iloa irti Lapin talvesta. Niin sitä pitää!

ruonankaula12

Kartta. ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit N 7518595, E 377809.

Artikkeli Äkäsmyllyn alueesta.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.