Polkupyörällä Hangosta Jäämerelle kolmessa viikossa – Jaskan matka taipuu nyt kirjaksi

Reilu vuosi sitten Jaska Halttunen teki päätöksen. Alkoi huolellinen valmistautuminen, suunnittelu, parhaiden tarvikkeiden löytäminen ja sponsoreiden hankkiminen. Kun Jaskan loma tänä kesänä alkoi, kaikki oli valmista: mies lähti polkemaan fillarilla Hangosta Nuorgamiin.

Aikaa oli kahdesta kolmeen viikkoa, ja nähtävää paljon. Jaska, jolle Suomi entuudestaan oli vieras, oli päättänyt pysähdellä matkalla ihailemaan luonnon ihmeitä aina, kun siltä tuntuisi. Vaikka Nuorgam jäisi saavuttamatta, se ei olisi ongelma. Jaska halusi ennen kaikkea nähdä, millainen maa on Suomi. Kohteita matkansa varrelle hän oli etsinyt Retkipaikka-kirjasta.

Jaska palasi yli 2200 kilometrin pyöräreissultaan 22. heinäkuuta. Rimpautin hänelle, ja puhelimen päähän sain vähintäänkin onnelliselta kuulostavan seikkailijan.

– Matka sujui aivan kuten suunniteltu. Mitään suurempia ikäviä yllätyksiä ei tullut, vaikka minulla ei ollut tällaisesta mitään aiempaa kokemusta. Turhaa tavaraa ei ollut mukana juuri ollenkaan. Myös sään suhteen kävi aivan törkeän hyvä tuuri, Jaska summaa.

Hanko

Hanko

Elämän rankimmat kaksi kilometriä

Matkan aikana Jaskan lyhin päivämatka oli 50 kilometriä, pisin 160. Vaikka kaikki muutoin sujui kuin rasvattu, Savonlinnan seudulla pyörään tuli vika, ja Jaskan oli tehtävä reittisuunnitelmamuutos Savonlinnaan.

– Se oli ainoa paikka, jossa mietin, että tähänkö tämä nyt tyssää. Pyörän vuoksi jouduin odottelemaan Savonlinnassa muutaman päivän, kun oikeita osia odoteltiin Helsingistä. Viikonloppukin oli vastassa ja epätoivo meinasi iskeä, Jaska muistelee.

Matka kuitenkin jatkui. Kolilla Jaska piipahti suunnitelmien mukaan Pirunkirkossa, mutta nähtyään Ukko-Kolille osoittavan kyltin, hän päätti kavuta 1,9 kilometrin matkan myös ylös huipulle.

– Ajattelin, että eihän se ole pitkä matka, mutta kyllä ne olivat elämäni rankimmat kaksi kilometriä. Huipulla tiukka kiipeäminen tietenkin palkittiin, Jaska iloitsee ja kertoo aikovansa palata Kolille vielä.

fillaripaivakirja-7

Koli.

Kohtaamisia Vuotsossa

Jaska ei ollut koskaan ollut tuntureilla. Nyt hän oli suunnitellut kiipeävänsä Pyhä-Nattasille, mutta sade oli pilata suunnitelmat.

– Oli satanut koko päivän ja yritin kännykästä katsoa sääennustetta. Kännykkä meni sateesta epäkuntoon, ja poljin Vuotson Majaan pyytämään apua. Siellä oli tosi ystävällinen vastaanotto, sain heiltä suuresti apua ja olin siellä lopulta parikin yötä, Jaska kertoo.

Kävi ilmi, että Vuotso on aivan Nattasten juurella. Paikan isäntä heitti Jaskan tunturille johtavan reitin alkuun autolla, ja haki vielä takaisinkin.

– Pyhä-Nattanen oli elämäni ensimmäinen tunturi ikinä. Se oli unohtumatonta, Jaska kertoo.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pyhä-Nattanen.

Pohjoisessa Jaska kertoo kiinnittäneensä huomiota ihmisten avoimuuteen ja tapaan tervehtiä tuntemattomia. Hän kertoo sen olleen jopa kulttuurishokki, joskin iloinen sellainen.

– Huomasin, että kun lähdin kotikulmilta, meni kokonaan toinen vaihde päälle. Tulin avoimeksi kaikelle uudelle, en sulkenut mitään pois. Se heijastui avoimuutena ja ystävällisyytenä myös muihin, ja haluaisin pitää sitä yllä myös täällä etelässä.

Yllätyspoikkeaminen Jäämerellä

Jaska oli toimittanut itselleen lisämuonaa ja -tarvikkeita neljään paikkaan matkan varrella. Inarissa hän nouti paketin Retkipaikan kirjoittajalta, Jonna Kilkiltä. Kahvihetki Jonnan kanssa sai Jaskan muuttamaan loppuretken suunnitelmiaan.

– Jonna neuvoi minua kiipeämään Nuorgamissa tunturiin Skaidijärven reitillä. Olinkin siellä sitten teltassa yötä. Aamulla herätessäni tunsin kesäilman lämpimän tuulen ja mietin, että ei tämä vielä tässä ollut. Päätin käydä katsomassa Jäämerta ja polkea myös Näätämöön!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Päätös toi Jaskan matkalle 150 kilometriä lisäpituutta, mutta mies hehkuttaa maisemien olleen uskomattomat. Jotain muutakin lähes uskomatonta tapahtui.

– Olin taukopaikalla evästelemässä, ja siinä oli myös asuntoauto parkissa. Yhtäkkiä auton isäntä toi minulle kylmän kaljan! Kävi ilmi, että 25 vuotta aiemmin hän oli ollut seudulla samanlaisella pyörävaelluksella, Jaska kertoo.

– Se jäi kyllä ikuisesti mieleen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jaska oli valinnut reitilleen pääosin pieniä teitä, ja matkan aikana sattuikin kuulemma vain yksi todellinen surmanajo. Mäntyharjulla vesisateessa ohi ajavat rekat tekivät ajamisesta turhan jännittävää.

Yhteensä 2200 kilometriä

Poljettua matkaa kertyi lopulta 2200 kilometriä.

– Sabora Pharma myönsi 2 euroa per poljettu kilometri SOS-Lapsikylän toiminnan tueksi, ja varat tullaan käyttämään lasten ja nuorten liikuntaharrastusten tukemiseen, Jaska kertoo.

Ainoa asia, jonka Jaska matkastaan muuttaisi, on aika. Sitä olisi saanut olla 1–2 viikkoa enemmän.

– Siten olisi voinut pysähdellä enemmän ja keittää useammin vaikka nokipannukahvit. Vaikka koitin pitää kiireen poissa mielestä ja ajatella, ettei Nuorgamin saavuttaminen ole välttämätöntä, niin kyllä se silti takaraivossa painoi. Haluan vielä palata moneen näkemääni paikkaan ja näyttää ne myös lapsille.

fillaripaivakirja50

Fillaripäiväkirjasta tulee oikea kirja

Alkaessaan aikoinaan suunnitella reissuaan, Jaska kertoi pettyneensä siihen, että materiaalia oli niukasti saatavilla. Kokemattoman matkaajan oli hankala hahmottaa esimerkiksi sitä, kuinka korkealle Lapissa pärjää riippumatolla, vai loppuvatko sopivat puut jossain vaiheessa kesken.

Nyt Jaska aikoo jakaa vuoden aikana oppimansa tiedot myös muille. Kustannusyhtiö Robustos kiinnostui kirja-ajatuksesta, ja niinpä toistaiseksi Facebookissa pysytellyt Fillaripäiväkirja julkaistaan ensi vuonna myös kirjan muodossa.

– Se tulee osittain olemaan päiväkirjamuotoista kerrontaa, mutta samalla myös oikea opas, josta olisi hyötyä ihmisille tällaisen reissun suunnitteluun, Jaska vinkkaa.

Hardcover Book MockUp

Haastattelin Jaskaa jo keväällä kesken matkavalmisteluiden. Jutun voit lukea tästä!

Jutun kuvat: Jaska Halttunen

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.