Pattijoen Kastellin jätinkirkko, mystinen ja näyttävä muinaisjäännös
Raahen Pattijoella sijaitsee Pattijoen kastelli, joka edustaa arvoituksellista muinaisjäännöstyyppiä, ns. jätinkirkkoja. Jätinkirkot ovat suuria, soikeita tai suorakaiteen muotoisia kivivallien muodostamia kehiä. Vallit on rakennettu pienehköistä kivistä ja niissä on porttimaisia aukkoja. Kansanperinteen mukaan nämä massiiviset rakennelmat ovat jättiläisten tekemiä – siitä nimitys, mutta rannankorkeuden ja kaivauslöytöjen perusteella rakentajien tiedetään olleen myöhäiskivikauden metsästäjä-keräilijöitä.
Jätinkirkkoja tunnetaan Pohjois-Pohjanmaan rannikolta muutamia kymmeniä; näistä Pattijoen Kastelli on suurin. Se on kooltaan noin 60 x 35 metriä. Kivivalleilla on leveyttä 7-8 metriä ja niissä on useita porttimaisia aukkoja.
Jätinkirkot ajoittuvat kivikauden loppupuolelle, noin neljän tuhannen vuoden päähän. Tuolloin (2000-3000 -luvulla eaa) merenpinta oli 45-55 metriä nykyistä korkeammalla, ja Pattijoen jätinkirkonkin rakennuspaikka oli merestä kohoava saari. Kivikehän molemmilla puolilla on kiviröykkiöitä, ja alempana rinteellä on myös kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppia. Arkeologisissa kaivauksissa Pattijoen Kastellista on löytynyt vain vähän löytöjä: kiviesineiden valmistuksessa syntynyttä ylijäämäjätettä sekä kvartsista ja liuskeesta valmistetettuja esineitä, mm. nuolenkärkien katkelmia. Monet esineistä ovat rikkoutuneita.
Jätinkirkkojen käyttötarkoitus on edelleen arvoitus, joskin erilaisia teorioita on esitetty runsaasti. 1800-luvulla tutkijat pitivät jäännöksiä porojen erotus- ja merkitsemispaikkoina, rakennusten pohjina tai puolustusrakennelmina. Joidenkin olettamusten mukaan kivikehät olisivat toimineet kulttikeskuksina. Yleisimmän tulkinnan mukaan liikkuvaa elämäntapaa harjoittanut myöhäiskivikautinen väestö olisi keväisin saapunut rannikolle pyytämään hylkeitä ja rakentanut samalla kivimuureja, hyödyntäen luonnollisia rantakivikoita. Muurien suojaan metsästäjät ja kalastajat olisivat perustaneet tilapäisasumuksia ja varastotiloja.
Viimeisin jätinkirkoista esitetty teoria liittyy tähtitieteeseen. Helsinkiläisen astronomin Marianna Ridderstadin mukaan Kastellin porttiaukot olisi suunnattu kesäpäivänseisauksen, vapun, elonkorjuun ja talvipäivänseisauksen auringonnousun suuntiin. Siihen, mitä kivikautiset metsästäjä-keräilijät olisivat massiivisella sadonkorjuukalenterilla tehneet, teoria ei anna vastausta. Joka tapauksessa rakennelma edustaa monumentaalirakentamista, jota harvoin löytyy metsästäjä-keräilijöiden kulttuuripiiristä. Kannattaa käydä tutustumassa paikkaan itse ja antaa mielikuvituksen lentää.
Kastellille löytää, kun asettaa navigaattoriin osoitteen Linnalantie 74. Apuna ovat myös vanhat ”Linnnanraunio”-opaskyltit, vaikka linnanraunioista ei kohteessa olekaan kyse. Parin sadan metrin päähän kohteesta on rakennettu parkkipaikka, ja parkkipaikalta muinaisjäännökselle johtava metsätie on selkeästi merkitty. Parkkipaikalla on käymälä, ja alueelta löytyy geokätkö sekä pöytäryhmä eväshetkeä varten. Parkkipaikan vieressä on myös kesäkahvila.
Pattijoen Kastelli on merkittävä muinaisjäännöskohde ja UNESCOn maailmanperintökohteiden tentatiivilistalla. Kohteessa täytyy muistaa, että muinaismuistolain mukaan alueella ei saa kaivaa tai muuten kajota muinaisjäännöksiin.
ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 7169341 E 390618
Kesällä voi piipahtaa ihastuttavan Ruusumuorimme kesäkahvilassa matkan varrella https://www.facebook.com/ruusumuorinkesakahvila/?hc_location=ufi