Oravasaaren luola ja siirtolohkare

Sain vinkin Jyväskylän Oravasaaressa sijaitsevasta luolasta ja valtavan kokoisesta siirtolohkareesta. Aurinkoinen syyspäivä oli mitä mainioin pientä seikkailua varten! Kävimme ensin katsastamassa Lievestuoreella Hyyppäänvuoren maisemat ja kolusimme sen alla olevia luolia (joita oli melkoisesti).

IMG_8640

IMG_8654

Aikaa kuluu kun on mukavaa. Etenkin jos jokainen kivenkolo täytyy päästä tutkimaan. Ja kun mukana on 9-vuotias vilkkaalla mielikuvituksella varustettu tyttö, piti välillä leikkiä kivikautista ihmistä, jonka asunnossa oltiin. Niinpä yhtäkkiä huomasimme, ettei auringonlaskuun ole enää pitkä aika. Äkkiä Oravasaareen!

Vaajakosken ABC:n liikenneympyrästä siis suunnaksi Oravasaari ja kohteeksi Palstonvuori. Kävimme ensin autolla rannan tuntumassa kulkevan tien päässä. Siitä olisi ollut lyhin matka vuorelle, mutta tie päättyi mökin pihaan, pihassa oli autoja ja emme halunneet olla häiriöksi.

Siispä palasimme vähän ja käännyimme asumattomalle tielle. Autolle löytyi loistava paikka pienen tien päässä olevalta kääntöpaikalta ja “tie” jatkui polkuna kohti kalliota. Tässä karttalinkki autopaikalle.

Lehtien peittämää polkua jatkettiin mahdollisimman lähelle kalliojyrkännettä ja poikettiin sitten polulta metsään. Maasto oli aika hankalakulkuista. Sammaleen peittämät kivikot olivat arvaamattomia, kun ei oikein tiennyt miten kivet alla käyttäytyvät. Osa liikkui ja osa ei.

Ilta-auringon valossa saavuimme upean kallioseinämän luo. Seinämässä ja sen vierellä olevassa louhikossa oli lukemattomia pieniä, kuitenkin ihmisen mentäviä luolia. Arvasimme heti, ettei mikään niistä ollut se, mitä täältä tultiin hakemaan.

IMG_8677

IMG_8685

Kavuttiin kallion laelle ja etsittiin. Aurinko alkoi painua yhä alemmas, se värjäsi taivaan punavioletiksi. Laitoimme kaikille otsalamput päähän hämärän varalle.

Meinasimme jo luovuttaa ja lähdimme kiertämään kalliolta alas toista kautta, mistä olimme päälle nousseet. Ja siinähän se sitten oli, luolan suuaukolla roikkuva köysi puuhun sidottuna! Jonkin matkan päässä näkyi toinen.

Oli jo aivan hämärää, kun pääsimme tutkimaan luolaa tarkemmin. Ja hieno luola se olikin! Luolaan piti laskeutua köyden avustamana. Noin neljän metrin syvyydeltä löytyi lattia. Luola oli kapea, mutta pitkä. Pituus oli noin 21 metriä (ilman mittanauhaa mitattuna).

Toisen pään suuaukko oli juuri ja juuri ihmisen mentävä aukko maassa. Aukon reunalla olevaan puuhun oli sidottu kiipeilyköysi auttamaan ylös kömpimistä. Köydessä oli solmuja helpottamassa otteen saamista.

IMG_8707

IMG_8724

Luolaseikkailun jälkeen olikin jo ihan pimeää. Lähdimme silti etsimään lähellä olevaa siirtolohkaretta otsalamppujen valaistessa kulkuamme. Ja löytyihän sekin. Kivi oli valtava ja sen toiselle kyljelle oli rakennettu tikkaat. Emme ruvenneet pimeässä kiipeämään päälle, vaan tyydyimme ihailemaan järkälettä alhaalta käsin.

IMG_8737

Kivi kartalla. ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit N 6893402, E 441415.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.