Kristallinkirkas Soiperoinen, Taivalkoski

Taivalkosken kunnan pohjoisosassa sijaitseva Soiperoinen tarjoaa upean päiväretkikohteen perheelle, uimarille, geokätköilijälle tai makkaranpaistajalle. Alue muodostuu kolmesta kirkkaasta pohjavesijärvestä ja niiden välissä kulkevasta teräväkärkisestä harjusta.

Soiperoinen tarjoaa upeat puitteet päiväretkelle.

Soiperoinen Taivalkoskella tarjoaa upeat puitteet päiväretkelle.

Soiperoisella on kaksi luontopolkua ja kolme taukopaikkaa.

?

Näkymä päivätuvan pihasta.

Me kävimme Soiperoisella elokuussa. Taivalkosken kirkonkylältä Soiperoiselle on matkaa noin 20 kilometriä. Helpoiten paikan löytää seuraamalla Vaarankylän tietä, josta on merkitty oikealle viitta ”Soiperoinen”. Tie tulee ensin lammen pohjoispäähän, jossa aivan parkkipaikan vieressä on kaunis hiekkaranta, laavu ja tulipaikka.

Ajoimme kuitenkin vielä pari kilometriä eteenpäin järven eteläpäässä olevalle toiselle parkkipaikalle. Siitä lähtee muutaman sadan metrin mittainen kävelypolku päivätuvalle, jonka pihapiiri viehättävine aitoineen ja rakennuksineen sopii retkeilijän suojaksi myös sateen yllättäessä.

Kävellessämme taivaalle kohosivat ukkospilvet, ja pian olimmekin jo tuvassa paistamassa makkaraa ja pitämässä sadetta.

?

Matala hiekkaranta päättyy tummana näkyvään äkkisyvään.

Sade lakkasi. Soiperoisen laguunimaisen turkoosi vesi ja matala hiekkapohja houkuttelivat meidät uimaan. Pelasimme vedessä palloa mukanamme olevien sukulaislasten kanssa. Vaikka kahlailutilaa on yllin kyllin, uimarin on kuitenkin hyvä tietää, että noin 20 metrin päässä rannasta hiekkaisa matalikko päättyy melko jyrkkään äkkisyvään. Reunaa ei voi olla näkemättä. Se erottuu tummana kirkkaassa vedessä.

Vesi on niin kirkasta, että kalat näyttävät leijuvan ilmassa.

Vesileikkien jälkeen läksimme vielä kävelylle. Päivätuvan rannasta pääsee pientä siltaa pitkin harjuun. Sillalta veteen katsellessa näkee kaatuneita puita, pieniä kalaparvia ja muutaman isomman ahvenen. Pohjavesijärvessä kasvillisuutta ei ole kuin nimeksi. Soiperoinen tarjoaakin mielenkiintoista tutkittavaa sukeltajalle tai snorklaajalle.

Aiempina kesinä mekin olemme tutkineet tämän järven vedenalaista maailmaa. Harjun vieressä rannat jatkuvat jyrkkinä syvälle, kun taas lammen pohjoispäässä on keskellä järveä hiekkainen matalikko. Ja onpa yhdessä kohtaa pohjassa, noin neljän  metrin syvyydessä, uponnut soutuvenekin. Miten lienee sinne joutunut?

?

Soiperoisen kierros kulkee kapeaa harjua pitkin.

Kun sillalla malttaa nostaa katseensa vedestä, edessä on lähes sata puista porrasta, jotka johtavat korkean harjun päälle. Soiperoisen järven kiertävä polku on 3,5 kilometriä pitkä. Kauniimpaa ja helppokulkuisempaa reittiä on vaikea kuvitella. Männynneulasten peittämä polku näyttää kutsuvalta, ja molemmilla puolilla näkyviin tulevat vesistöt hivelevät silmää. Harjun jyrkät rinteet ovat täynnä korkeita mäntyjä, kaatuneita runkoja, mustikoita ja variksenmarjoja. Maistelimme niitä.

Noin 1,5 kilometrin maisemakävelyn jälkeen polku laskeutui vasemmalle, Soiperoisen lammen pohjoispään laavulle. Siellä voi joko kääntyä ympäri tai kävellä tienpuoleisen rannan polkua pitkin takaisin eteläpäähän. Tätä väliä kannattaa varautua kulkemaan, jos haluaa ratkaista alueella olevan geokätkön vihjeet, niin kuin me teimme.

?

Rääpysjärvi oli aivan tyyni.

Jos haluaa ulkoilla enemmän, Soiperoisella on toinenkin 1,5 kilometriä pitkä Poromyhkyrän polku. Vaikka Saarilammen näkeminen ja Rääpysjärven laavu houkuttelivat, niin ukkossateen jälleen lähestyessä päätimme jättää ne toiseen kertaan. Soiperoiselle voi tulla aina uudestaan. Syksyllä järvien ja harjujen sokkelo on taas toisella tavalla kaunis.

Rannan puut heijastuvat Soiperoiseen.

Soiperoisen maisema on viehättänyt myös taivalkoskelaista lääkäriä ja kansanedustajaa Niilo Kerästä, joka voitti valtakunnallisen lastenromaanikilpailun vuonna 1992 kirjallaan Soiperoisten maa. Kirjaa ja sen jatko-osaa Soiperoisten maan kuningas (Otava 1996) voi suositella kaikille, jotka haluavat tietää enemmän alueen jättiläishallitsijasta, jättiläiskissasta, noita-akasta, peikkoäidistä ja muista sellaisista asukkaista.

Soiperoisen maasta on kirjoitettu satujakin.

Soiperoisen alueella vieraillessasi käytäthän aluekarttaan merkittyjä pääreittejä ja niiden tulipaikkoja suojellaksesi luontoa kulumiselta.

Soiperoinen luontoon.fi-palvelussa

Kartta. ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit N 7284821, E 558040.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.