Kivistä sisältöä retkeilyyn

Monesti normaali retkireissu koostuu kartan tai opasteiden ohjaaman reitin kulkemisesta, yleismaisemien ihailusta ja evästauoista. Jos kaipaat reissuillesi uutta sisältöä, saattaa se löytyä jalkojesi alta. Moni on varmasti jonkun vaelluksen jälkeen manannut kivisiä, jalkoja ja kenkiä kuluttavia polkuja.

Kiviin kätkeytyy myös kauneutta. Suomessa toimii monilla paikkakunnilla kivenhionta ja -korukerhoja, joiden kautta siihen kauneuteen pääsee omakohtaisesti osalliseksi. Itselläni oli mahdollisuus Rovaniemellä asuessani tutustua paikallisen kivikerhon toimintaan ja siinä samalla hioa itselleni muutaman ”muiston”.

Emme kuitenkaan etsineet kiviaihioita luonnosta vaan sain kokeilla kerholaisten tuomista raakapaloista muovata korun tapaisia lopputuloksia. Mutta juuri retkillä voi törmätä kiinostaviin kiviin tai niitä voi varta vasten lähteä etsimään. Mm GTK(Geologian Tutkimuskeskus) julkaisee maaperä- ja mineraalialuekarttoja ja muutenkin laitoksen internetsivut tarjoavat tukevan infon kivistä kiinnostuneelle.

Erillistä lupaa kysymättä on yksittäisellä ihmisellä oikeus otta vähäinen määrä maa- tai mineraaliainesta maastosta. Nyrkkisääntö on siinä, että kun määrän jaksaa käsin maastosta kantaa, niin sen saa ottaa. Ja muutenkin on tietysti syytä ottaa kiviä siten ,että paikalle ei jää haitallisesti merkkejä luonnon muokkaamisesta.

Mitä kannattaa huomioida kiviä etsiessä: hiottavan kiven laatu pitää olla tiivis ja kova. Kivenmurikan luonteen paljastaa murtopinnan kastelu. Haurasta tai hellärakenteislta vaikuttavaa kiveä ei kannata lähteä hiomaan koruksi. Muutama kivi- ja mineraalilaji kannattaa opetella tunnistamaan tai ottaa retkelle mukaan kiviopas -kirja.

Korun valmistamiseen riittää noin 3x3x3cm -kokoinen kappale. Jos murikassa on selkeä yhdensuuntainen juovastrukstuuri, kannatta leikata ensin siivu ”poikkisyin” ja toinen syyn suuntaan, jotta paljastuu, onko rakenne tiivis vai hauras. Samalla se antaa jo viitteitä siitä, miten kiveä lähtee sommittelemaan koruksi, jotta sen ulkonäöstä tulisi kaunis ja juuri sen kiven luonteen esiin tuova. Useimmat ovat jo kuulleet tutuimmista korukivistämme ainakin ametistin ja spektroliitin. Myös kvartsit ovat yleisesti hyviä hiottavia ja lähes lasimaisen kirkkaita – kokeilkaapa vaikka ruusukvartsia.

Maaperä tarjoaa myös muutenkin mielenkiintoista tutkittavaa. Maa- ja kallioperän muovautumisen jäljet, mannerjään liikkeen suunnan ja vaiheet oppii huomaamaan tarkkailemalla vaikka karttaa ja maastossa avokallion pintaa. Myös mm. jyrkänteet ovat alueellisesti usein samalla ilmansuunnalla maankohoumakohtiin verrattuna.

Valokuva0729

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.