Kallankarit: Näille kauniille kareille Ruotsin kuningas määräsi itsehallinnon 1780-luvulla – ja se pätee yhä

Kyltti tienvarressa kertoi Kalajoen lähestyvän. Heinäkuun alku pisti parastaan. Ilta-aurinko kirjoi pilvenriekaleet palamaan, ja vieno tuulenvire viilensi mukavasti iholla helteisen päivän jälkeen. Ja sillä hetkellä jostain alitajunnasta kumpusi mieleen muisto Kalajoen edustalla olevista saarista, joilla oli jonkin vanhan lain perusteella itsehallinto.

Kaivoin puhelimen esiin ja googlasin. Kallankarithan ne olivat. Kerroin tästä löydöksestä matkaseurueelle ja pian aloimme selvittää, josko matkasuunnitelman muuttaminen olisi mahdollista ja saisimme reissuun mahtumaan vielä vierailun Kallankareille. Muutamaa tuntia myöhemmin saimmekin vahvistuksen, että venekyyti löytyisi.

Seuraavana päivänä kohtasimme Kaisa-Leena Korhosen Rahjan satamassa. Tervehdykset vaihdettuamme kipusimme veneen kyytiin ja otimme kurssin kohti avomerta. Tuuli oli navakanlainen. Vene loikki vaahtopäiden seassa ja keikautus keikautukselta herkimpien kasvot muuttuivat yhä kalpeammiksi.

kallankarit2-4

Maakalla

Lopulta horistontista erottui jotain epätodellisen näköistä. Saaren silhuetin rikkoivat rakennuksien profiilit. Näistä suurimpana todella erikoisen näköinen kirkko. Oli kuin edessä olisi lähestynyt jonkin mielikuvitusmaan kaupunki.

kallankarit-4

Kallankarit eli Maakalla ja Ulkokalla löytyvät 16 kilometriä mantereelta Kalajoen kaupungin edustalla. Saarilla on yhä kalastajien tukikohta, ja kesäisin ne ovat suosittuja matkailukohteita.

kallankarit-21

Ensimmäisenä rannassa odottavat karun kivikon takaa kohoavat punaiset kalastajamökit. Niiden takaa maisemaa vartioi saaren kaunein rakennus, jo mereltä näkemämme kirkko, Maakallan kirkko. Se tunnetaan myös nimillä Kallan kirkko ja Kallankarin kirkko. Kirkon rakensi Simon Silvén vuonna 1780.

Innoituksensa kirkon erikoinen muoto on saanut laivoista. Kirkon molemmat päädyt ovat särmikkäät niin, että runkohuoneen pohjan muoto on pitkänomainen kahdeksankulmio.

kallankarit-17

Sen paanukatto on jyrkkä ja päistään kolmilappeinen. Sisältä laudoittamattoman hirsisen kirkkosalin sisäkatteena on puuholvi.

kallankarit-27

Sisäseiniltä ja kumartumiseen tehdyistä penkeistä voi edelleen erottaa ikivanhoja kalastajien puumerkkejä.

kallankarit-43

Pidemmälle kulkiessa vastaan tulevat käräjäkivet, joilla onkin edelleen poikkeuksellinen virta. Kallankarien erikoisuus on saarten itsehallinto. Itsehallinto on peräisin Ruotsin vallan ajalta ja pohjautuu kuningas Aadolf Fredrikin vuonna 1771 säätämään hamina-ordningiin. Laki, jossa karien hallinto määrätään kalastajien huostaan, löytyy Maakallan pappilasta.

kallankarit-88

Kareilla ylintä päätäntä- ja tuomiovaltaa käyttää karikokous. Karikokous kokoontuu vuosittain Jaakon-päivää lähinnä olevana sunnuntaina juurikin näillä käräjäkivillä.

Nykyään järjestely voi tuntua erikoiselta, mutta aikanaan sille oli selkeä tarkoitus. Pienet karit kuhisivat väkeä, ja niin siellä tarvittiin vahva järjestys ja kuri. Siitä vastasivat ja vastaavat edelleen karikokous.

Karikokouksessa valitaan haminamestari sekä sovitaan kunnostustöistä ja rakennusoikeusasioista. Haminamestari on kalastajien joukostaan valitsema ylin vallanpitäjä ja saaren oikeudenvartija.

Saarilla tapahtuneet pienet rikokset on käsitelty myöskin karineuvostossa. Rangaistuksena oli yleensä sakkoja. Haminamestari kirjaa kaikki oikeustapaukset ylös muistikirjaan, joten pöytäkirjoja on säilynyt aina 1770-luvulta asti, sikäli kun haminamestarit ovat olleet kirjoitustaitoisia. Säilyneistä pöytäkirjoista käy ilmi, että tavallisin sakotuksen syy oli viinan myynti ja juopottelu.

kallankarit-54

Kun kulkua jatkaa vielä pidemmälle, tulee Maakallan länsireunalla vastaan karin kaunein osa. Siellä aitat seisovat kahdessa rivissä ja niiden välistä kulkee laudoitettu väylä. Seiniä koristavat löytöesineet ja muistot vuosien varrelta.

kallankarit-55

Viimein matka päättyy pienelle kiviselle nimekkeelle. Näkyy, että siellä on poltettu roskia. Siitä huolimatta paikka on kertakaikkisen kaunis.

kallankarit-67
Pieni lankunpätkä toimittaa penkin virkaa. Siihen on hyvä istua ja katsoa kaukaisuuteen.

kallankarit-72

Aavan ulapan keskellä siintää vain yksi saari: Ulkokalla ja sen profiilin kruunaava majakka. Haluan sinne.

kallankarit2-13

Ulkokalla

Ulkokalla on saari, jonne ei joka kelillä mennä. Trafi on asettanut 10 m/s-rajoitteen karille menevälle liikenteelle. Satamaan meno on nimittäin kapea ja kivinen. Suuri aalto voisi heittää veneen hetkessä päin rantakallioita.

ulkokallan majakka-9

Arvaamattoman sataman takana seisoo ylväänä Ulkokallan majakka ja sen juurella punainen majakkatupa. Loitomapana sen molemmilla puolilla levittäytyy joukko kalastajien mökkejä.

kallankarit2-10

Vaikka luonto on karu, niin tuntee, että täällä on kaikkea juuri riittämiin ja kaikki se vähä, mitä saarilla on, on juuri kohdallaan.

kallankarit2-12

Kuljin karin reunaa kohti. Ensin kohtasin soman heinikon ja punaisen mökin.

kallankarit2-3

Kauempana horisontissa siinsi Maakallan uljas profiili. Jossain kauempana olisi mannerkin, mutta sitä ei tänne asti enää erottanut. Parempi niin. Maailmassa on hyvä olla myös syrjäisempiä paikkoja, jotka saavat elää omassa rytmissään ilman kiirettä. Niin kuin tämä. Täällä rytmin määräsi meri.

kallankarit2-15

Niin määräsi myös tällä kertaa. Saimme tiedon, että tuuli kävi taas yltymään. Jos emme haluaisi jäädä määräämättömäksi ajaksi odottamaan sen tyyntymistä, piti meidän lähtemän pian. Niinpä otin kurssin kohti satamaa ja hyvästelin saaren.

kallankarit2-2

Kallankarit kartalla. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 7136940 E 331290

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.