(C) Mikko Lemmetti

Hetejärven lintujärvi Keiteleellä on lokkien valtakuntaa

Pohjois-Savo ja pohjoinen Keski-Suomi ovat hyvin linturikasta seutua, ja onneksi linnuille riittää runsaasti lintujärviä ja -kosteikkoja. Keiteleen suunnalla käyntikohteenani oli tällä kertaa paikkakunnalta löytyvä Hetejärvi.

Hetejärven lintujärvi, joka on itse asiassa suurimmaksi osaksi jo umpeen kasvanut, sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Keiteleen keskustasta lounaaseen, ja se on Pohjois-Savon ympäristökeskuksen tietojen mukaan kooltaan 155 hehtaaria. Koko Hetejärven luonnonsuojelualue vesialue mukaan lukien on noin kaksi kertaa suurempi.

(C) Mikko Lemmetti

Hetejärven suojelualueen raja.

Ensin ajelin tieltä 77 Koutajärventielle ja siitä Suvannontielle kohti Hetejärven länsipuolella olevaa lintutornia. Hetejärven tavoittaa kyllä kätevästi myös pyöräillen, ja maalaismaisemissa sekä osin käytännössä suolla kulkevaa tietä on mukava liikkua hitaamminkin, koska silloin näkee enemmän.

Ainakin toukokuussa monia lintujärvien vieraita voi nähdä jo matkan varrella, esimerkiksi joutsenia oli useammallakin pellolla ja ne olivat varsin lähellä tietä.

(C) Mikko Lemmetti

Tämäkin joutsen oli Hetejärvelle vievän tien viereisellä pellolla. Objektiivi Sigma 150—600mm F5—6.3 DG OS HSM | C

Tornille vievän polun alkupäässä oli suuri opastaulu hyvänkokoisen pysäköintipaikan reunalla. Opastaulussa varoitettiin lisäksi osin huonokuntoisista pitkospuista, mutta itse asiassa pitkokset olivat varsin hyvässä kunnossa.

Tosin ne olivat sateen jäljiltä todella niljakkaat, mutta eivät läheskään niin huonot kuin olisi voinut kuvitella. Muutamista paikoista pitkoksia oli kuitenkin paikkailtu. Polku lintutornille kulkee myös Kallioniemen kangasmetsälaikun läpi.

(C) Mikko Lemmetti

Kallioniemen kangasmetsän polkua.

Kallioniemen metsälaikun jälkeen alkoi jo itse Hetejärvi häämöttää ja torni pilkisti esiin. Tornilla ei ollut muita, mutta useampikin katselija olisi torniin mahtunut joko sen ylä- ja välitasanteelle. Myös tornin juurelta pääsee katselemaan järveä kohtalaisen hyvin, jos torniin nousu tekee heikkoa.

Hetejärveä on kehuttu esimerkiksi Lintuyhdistys Kuikan sivuilla laadukkaaksi lintujärveksi, ja sitä se hyvinkin saattaa olla. Ainakin hyvin rauhallinen paikka on kyseessä, mikä ei tarkoita sitä, että järvellä olisi vähän lintuja, vaan päin vastoin.

(C) Mikko Lemmetti

Järven ranta on suursaraista nevaa.

Hetejärvellä vuonna 2007 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen tekemän rantalinnustoselvityksen tietojen mukaan ollut 28 eri pesivää lajia, joista pääasiallinen laji on ollut naurulokki. Hyvänä kakkosena tuli mustakurkku-uikku. Kurkia vuonna 2007 suoritetussa laskennassa yhden päivän aikana havaittiin 14.

(C) Mikko Lemmetti

Kurki (grus grus) on Hetejärvenkin kosteikon vakiovieras.

Hetejärven läntisellä puolella on huomattavasti vähemmän vettä, ja lintujärvi on kasvanut tältä puolelta melkein täysin umpeen. Sen vuoksi varmaan suurin osa vesilinnuista olikin järven itäisellä puoliskolla, joka näytti merkittävästi vetisemmältä. Niin muodoin myös pienemmät vesilinnut viihtyvät siellä paremmin.

(C) Mikko Lemmetti

Hetejärven läntinen reuna on lähes umpeenkasvanut.

Kaukana itäisen tornin puolella näkyi paljon enemmän lintuja, joten katsoin parhaaksi siirtyä vähitellen siihen suuntaan. Tosin tässä ympäristössä voisi viihtyä vaikka kuinka pitkään, vaikkei lintuja olisi ollenkaan.

Lintuja tulin kuitenkin ensi sijassa katsomaan ja kuvaamaan, mutta huomasin jo alussa, että vuorokaudenaika ei ehkä ollut kaikkein otollisin. Suurempia lintuja ei juuri ollut, ja yhdessä vaiheessa paikalle kaartanut kolmen kurjen parvi viihtyi järvellä vain hetken, kunnes jatkoi matkaansa.

(C) Mikko Lemmetti

Suurin osa linnuista näytti asettuneen järven toiselle laidalle.

Sellaista teleobjektiivia ei ollut mukana — eikä taida koskaan itselleni tullakaan — että melkein kilometrin päässä olevista linnuista olisi saanut järkeviä kuvia. Ehkäpä toisella tornilla onnistaisi paremmin.

Lähdin ajamaan Suvannontietä takaisin Koutajärventielle, ja pääsin noin kuuden kilometrin päässä olevalle toiselle tornille varsin pian, vaikka tie kärsi paikoin melkoisesti kelirikosta. Toiselle tornille vievän reitin alussa on samanlainen opastaulu, ja itse reitti alkaa vanhan koulun ja nykyisin muussa käytössä olevan rakennuksen vierestä.

(C) Mikko Lemmetti

Koutakoti

Hetejärven itäiselle tornille on parkkipaikalta matkaa hieman reilu kilometri, ja taivalta tehdään osin metsäautotien pohjaa ja osin pitkoksia myöten. Itäiselle tornille vievät pitkokset ovat hyväkuntoisempia kuin läntisen tornin pitkokset, mutta niidenkin kunnosta varoitetaan parkkipaikan opastaulussa.

(C) Mikko Lemmetti

Maisemallisesti tämän puolen reitti on kiinnostavampi, koska se mm. kulkee yli leveän Myllypuron.

Erikoisen näköiselle sillalle onkin mukava pysähtyä katselemaan järvelle hetkeksi ja kuuntelemaan puron solinaa, joka kuuluu yllättävän kauas, lähes koskimaisesti. Purossa on järven pinnankorkeuden säätelyä varten rakennettu pohjapato, joka saa aikaan noin puolen metrin korkuisen kosken.

(C) Mikko Lemmetti

Kauniit maisemat alkavat avautua puron kohdalla.

Sillan luona korviini alkoi kantautua veden kohinan yli kuuluvaa pälätystä, ja pian perässäni marssi kahden ihmisen etujoukko, jonka jälkeen seurasi puolen tusinaa muuta tornille menijää. Sanoin heille kohteliaasti päivää ja kyselin kuulumisia, mutta suurempaan keskustelutuokioon heillä ei ollut aikaa. Lähdin seuraamaan heitä Saunaniemessä sijaitsevalle tornille.

(C) Mikko Lemmetti

Mukava nähdä, että muitakin kiinnostaa lintujärvellä vierailu.

Viime vuoden puolella alueella oli sen verran voimakas myräkkä, että aivan ennen tornia useita puita oli kaatunut pitkin poikin polkua. Keiteleen kunnan ulkoilualueiden hoitaja Seppo Stranius kertoi joutuneensa hikisiin hommiin puiden sahaamisessa, että reitti tornille saataisiin taas selväksi.

Muutenhan kaatuneet puut saisivat jäädä niille sijoilleen, sillä alueen luonnonmukaisuus on säilytettävä, ja puut aikaa myöten sitten lahoavat. Nyt niissä lenteli pieniä metsälintuja, ja vähitellen niissä alkavat viihtyä niin lahottajasienet kuin hyönteisetkin.

(C) Mikko Lemmetti

Myrsky saa aikaan karua jälkeä.

Tornin läheltä löytyy askeettinen, kattamaton tulipaikka. Polttopuitakin on, sekä muutamia veneitä, yksi kanootti sekä jonkinlainen jolla, jotka lienevät yksityisessä vesilinnustajien käytössä. Tornin juurella on varastoituna ”syöttisorsia”, eli metsästäjien käyttöön tarkoitettuja houkutuslintuja.

(C) Mikko Lemmetti

Tornilla kävijät ihastelivat paikan kauneutta.

Niin tämä itäinen kuin läntinenkin torni on kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta portaat ovat jyrkät ja askelma lyhyt, joten varovainen saa olla portaita kiivetessä ja laskeutuessa. Näkymät tornin huipulta ovat hulppeat, ja oikeastaan paremmat kuin järven toisella puolella.

(C) Mikko Lemmetti

Lokkeja tosiaan on runsain mitoin, ja sen kuulee äänestäkin.

Siinä, missä Heinä-Suvannolla konserttia johtivat joutsenet, Hetejärvellä äänessä olivat ennen muuta naurulokit. Muutamia telkkäpareja oli myös sekä kurkia, mutta muut pienemmät linnut olivat niin kaukana, että en saanut niistä selvää isollakaan objektiivilla. Joitakin pääskysiä lenteli tornin lähellä myös.

(C) Mikko Lemmetti

Telkät kaipaavat ympärilleen vettä.

Hetejärven käynnin aikana huomasin sen, että lintujen seuraaminen alkoi kiinnostaa entistä enemmän. Hyvää vertailupohjaa tuleville lintukosteikkokäynneille olen nyt saanut kahdesta paikasta, ja paljon on vielä Pohjois-Savossakin lintupaikkoja jäljellä.

Parhaimmillaan maisemat olisivat tietysti auringon paistaessa, ja jos aikaa olisi ollut enemmän ja sää lämpimämpi, olisin varmasti viettänyt torneilla pidemmänkin ajan. Joka tapauksessa myös Hetejärvi on hyvin saavutettavissa ja kohtuullisen ajomatkan päässä esimerkiksi Kuopiosta, varsinkin, jos tekee ”välilaskun” Keiteleellä jollakin taukopaikalla.

Teksti ja kuvat (C) Mikko Lemmetti

KARTTA

ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit
N 7002852  E 461720

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.