Vapaalla jalalla -blogin Oskari Reinman retkeilee kalapaikkojen perässä – lue Oskarin vinkit onnistuneen retkivideon tekemiseen

Elettiin Norjan-reissun viimeisiä päiviä. Aamun hiipiessä tuntureille oli Oskari Reinman puuronkeittovuorossa. Vaelluksen aikana ei suurista toiveista huolimatta ollut tuntureiden vesistä noussut Oskarille yhtään kunnon vonkaletta, ja aamupalan jälkeen alkaisi paluumatka kohti kotia. Hakiessaan joelta puuronkeittoon vettä, päätti Oskari vielä kerran kokeilla onneaan ja heittää muutaman viimeisen heiton.

Pian tuntureilla kiiri voitonriemuinen huuto, joka herätti koko muun leirin. Vonkale oli haavissa.

Oskari Reinman, 30, tunnetaan somessa nimimerkillä Vapaalla jalalla. Kuopiossa asusteleva kalamies ilahduttaa seuraajiaan upealla kuva- ja videomateriaalilla sekä blogipostauksilla kalaretkiltään. Kalastuksen ohella Oskarin julkaisuissa on retkitunnelmaa ja -maisemia niin, että sisältö kiinnostaa myös tavan luonnossaliikkujaa.

– On mielenkiintoista päästä jakamaan omia fiiliksiä ja kokemuksia videoiden ja tekstien muodossa, ja näin ehkä inspiroida muitakin kalastuksen ja retkeilyn pariin. Osa jutuista on puhdasta kalastusta, mutta suurimmassa osassa on mukana retkeilyelementtejä. Voisi sanoa, että retkeilen kalojen perässä, Oskari luonnehtii.

Vapaallajalalla.fi-sivuston Oskari perusti kaksi vuotta sitten Youtube-kanavansa ohelle. Blogin julkaisun tienoilla mies aloitti myös media-alan opinnot, ja kuvaamisesta tuli aiempaa tavoitteellisempaa. Kirjoittamisessakaan Oskari ei ollut keltanokka, sillä hänen juttujaan oli julkaistu muun muassa Metsästys ja Kalastus -lehdessä. Niinpä Vapaalla jalalla -sisällön seuraajat saavat nauttia niin pieteetillä tehdyistä reissuvideoista kuin komeasti kuvitetuista, sujuvista kirjoituksistakin.

– Taidot ovat kehittyneet tekemisen kautta. Jokainen projekti on myös hyvä kanava kokeilla ja opetella jotain uutta.

Repovedeltä Ruijaan

Lapsena Oskari retkeili vanhempiensa kanssa Repoveden jylhissä maastoissa. Isän lähtiessä kalaan lähikoskille, pääsi poika mukaan. Ala-asteen loppupuolella kalastuskärpänen puri Oskaria kunnolla.

– Aloin itse selvitellä missä pääsee kalastamaan, ja poljin omineni kymmenen kilometrin päässä sijaitsevalle lähijoelle vapa repussa. Joskus sain jonkun hauen ja kerran taimenenkin, mutta pääasiassa kartutin kokemusta ja otsaluuta. Jostain syystä into silti säilyi.

Ensimmäisen Lapin-reissunsa Oskari teki vuonna 2009 Käsivarteen. Varusteiden ollessa mallia ”isän vanhat” ei Lapin lumo päässyt aivan kunnolla vielä viemään mennessään. Muutamaa vuotta myöhemmin koitti retki kaveriporukalla Ruijaan.

– Sillä kutakuinkin samalla porukalla olemme tehneet reissuja lähes joka vuosi siitä asti, joko Suomen tai Norjan Lappiin. Sittemmin on varustepuoltakin päivitetty, ja erämaaelämästä on tullut nautinnollisempaa. Viime talvena pääsin myös erähistoriani ensimmäiselle hiihtovaellukselle, Oskari kertoo.

Yksi miehen suosikkiretkikohteista on Urho Kekkosen kansallispuisto. Pohjoisessa Oskaria kiehtovat erämaan rauha, hiljaisuus sekä löytämisen ilo.

– Yleensä teemme reissumme meille entuudestaan tuntemattomille paikoille, joten mukana on sopivasti löytöretkihenkeä. On ainutlaatuista, että pääsee viettämään kaveriporukalla viikonkin tunturissa kalastellen kohtaamatta ketään muuta. On myös palkitseva ajatus, että voi kalastaa oman ruokansa reissun ajan.

Oskarin vinkit aloittelevalle retkivideokuvaajalle

Kamerana Oskarilla on kolmisen vuotta sitten hankittu Olympuksen peilitön järkkäri.

– Halusin kameran, joka on riittävän kevyt ja kompakti kannettavaksi mukana vaelluksilla ja kalareissuilla. Etenkin kalastaessa tilanteet tulevat usein yllättäen. Mukana on yleensä lisäksi Gopro sekä nykyään myös drone. Videot editoin Adoben Premierellä ja tarpeen mukaan lisähöysteet After Effectsillä, Oskari luettelee.

Hän neuvoo omista reissuvideoista haaveilevaa aloittamaan siitä, että tekee edes karkean suunnitelman videon sisällöstä.

– Jonkinlainen hahmotelma on hyvä olla päässä, ja siitä voi sitten tarvittaessa joustaa. Itse mietin yleensä etukäteen, mikä voisi olla videon karkea tarina. Lyhyemmillä kalareissuilla tämä ei ole niin olennaista, mutta yleensä niistäkin on löydettävissä jonkinlainen juonilanka. Se auttaa miettimään, minkälaisia klippejä videoon kannattaa kuvata, Oskari kertoo.

– Yleensä hahmottelen mielessäni, minkälainen tyyli tai musiikki sopisi videoon ja minkälainen alku videossa voisi olla. Usein mietin myös, missä kuvaan videon aloituksen tai alkuspiikin ja ehkä jotain yksittäisiä tilanteita, mitä reissussa voisi kuvata, mutta sen tarkemmin en sisältöä suunnittele – on parempi antaa tapahtumien kuljettaa tarinaa.

Videontekoa oppii tekemisen kautta. Oskari kertoo aluksi kuvanneensa materiaalia jokaiselta pieneltäkin reissulta, jolloin materiaalia ei lopulta kertynyt tarpeeksi kunnollista retkipätkää varten. Videoita työstäessä on kehittynyt taito hahmottaa esimerkiksi, minkälaista täytekuvaa tai spiikkiä jokin tietty kohta vaatii.

– Tykkään enemmän kuvata muita kuin itseäni, mutta etenkin yksin tehdyt kalareissut on pakottaneet opettelemaan kameralle juttelua.

Onnistuneessa videossa Oskari painottaa myös vakaan kuvan ja laadukkaan ääniraidan tärkeyttä.

– Tärisevää ja heiluvaa kuvaa on uuvuttavaa katsoa, ja huono ääniraita karkottaa katsojia. Ääni on monesti vähintään yhtä tärkeä elementti kuin kuvakin. Taustamusiikilla saa tarvittaessa peitettyä huonoja ääniraitoja, mutta pelkän musiikin varassa videon tarina jää ohueksi, Oskari pohtii.

– Vinkkinä sanoisin, että kannattaa kuvata olennaisista tilanteista ainakin yksi pidempi klippi, jonka ääniraitaa voi sitten tilanteen mukaan käyttää taustalla. Tällainen voisi olla vaikka iltanuotion räiskyntä.

Videon rakentaminen editissä on ennen kaikkea materiaalin karsimista. Täytyy osata jättää hyviäkin klippejä pois, jos ne eivät anna videolle mitään lisäarvoa.

– Toki tyylejä on monia, mutta itse pyrin suhteellisen tiiviiseen leikkaukseen. Monesti poistan vielä ihan loppuvaiheessa pätkiä, jotka ovat tarinan kannalta irrallisia. Tätä on pitänyt harjoitella. Joskus turhauttaa, miten paljon reissun päällä tulee kuvattua turhaan, mutta toisaalta iso materiaalivarasto antaa enemmän mahdollisuuksia leikkausvaiheeseen.

Hätäisen hommaa ei retkivideon tekeminen ole. Oman arvionsa mukaan Oskarilla menee valmista videominuuttia kohden jopa pari tuntia editointiaikaa.

– Tiedän toisaalta, että suurin osa katsojista ei välitä siitä, onko jokainen ääniraita hiottu tai onko kaikki horisontit suoristettu, mutta tykkään tehdä ja myös katsoa videoita, jotka on huolella viimeisteltyjä, mies miettii.

Hän lisää, että luontoympäristössä kuvattu materiaali on toki ymmärrettävästi vaihtelevan laatuista.

– Onkin tärkeämpää saada olennaiset tapahtumat ja tunnelma videolle, kuin teknisesti virheetöntä materiaalia.

Heinäkuussa luvassa video Suomujoen melontavaellukselta

Tänä kesänä Oskari suuntaa Lappiin useammankin kerran, mutta videoiden ja retkikertomusten tekeminen reissuilta ottaa aikansa. Ensimmäiset kuva- ja tunnelmapalat mies lupaa somekanavilleen toki heti reissujen jälkeen.

Heinäkuussa on luvassa video viimekesäiseltä melontareissulta Suomujoelta. Myös Kainuusta on luvassa materiaalia.

Oskari, kerrothan vielä terveisesi Retkipaikan lukijoille?

– Elämyksellistä retkeilykesää ja kireitä siimoja niille, joilla kalavermeet kulkevat retkillä mukana!

Ota Vapaalla jalalla seurantaan:

Blogi: www.vapaallajalalla.fi

Yt: www.youtube.com/vapaallajalalla

Ig: www.instagram.com/vapaallajalalla

Fb: www.facebook.com/vapaallajalalla

Jutun kuvat: Oskari Reinman

Teksti: Jonna Saari

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.