Tipasojan luontopolku (4 km) Sotkamossa: moni-ilmeinen retkikohde mäntykankaalla

Tipasojan luontopolku on hyvä kohde lasten kanssa retkeileville: reitillä ei ole ruuhkaa ja polku on helppokulkuinen mutta vaihteleva. Tavallinen ulkoilu muuttuu retkeksi polun varrella olevalla laavulla. Vajaan 4 kilometrin luontopolun pilkkovat pienempiin pätkiin koululaisten runotaulut.

Sotkamon Hiukasta jatkuu lähes katkotta harjujono kohti kaakkoa ja Tipasojan kylää. Lähes koko 25 kilometrin harjujakso on mäntykangasta suppineen ja harjanteineen. Suunnistajille Tipasoja on synonyymi hyväpohjaiselle suosikkimaastolle, joka täyttää myös arvokisakriteerit. Maastossa on taisteltu lajin MM-mitaleista vuonna 2013.

Tipasojalle tyypillistä harjumaastoa.

Harjujonoa myötäillen kulkee harvinaisen hieno hiekkatie Riekinkankaalta Räätänkankaan kautta Törmänkankaalle. Ajoin sen pyörällä ensimmäistä kertaa kokonaan keväällä 2025, ja Törmänkankaan päässä kiinnitin huomion luontopolun opaskyltteihin. Selvitystyö paljasti, että kankaalla kulkee paikallisen kyläyhdistyksen ylläpitämä Tipasojan luontopolku -niminen reitti. Seuraavana syksynä tein ensimmäisen ja pääsiäisenä 2026 toisen tutkimusmatkan luontopolulle.

Luontopolun parkkipaikalla oleva kartta ja esittelykyltti.

12 luontokohdetta runoilla höystettynä

Tipasojan luontopolku kiertelee kolmen järven – Pikku-Valkeinen, Iso-Valkeinen ja Hietanen – kainalossa olevalla Törmänkankaalla. Aluetta täplittävät pienet lammet ja suot. Suuria korkeuseroja ei ole, mutta kartalla vilisevät korkeuskäyrät kertovat, että täysin tasaisia kohtia ei ole kuin soiden ja lampien ympäristössä.

Alueen syntyyn, maaperään ja lajistoon voi tutustua tarkemmin luontopolun esittelyssä. Maastossa luontopolun 12 kohdetta on merkitty numeroilla. Lasten kanssa retkeilevien reittiä rytmittävät mukavasti taulut, joissa on paikallisten koululaisten tekemiä pieniä runoja.

Korkeuserot eivät ole suuret, mutta maasto on kaikkea muuta kuin tasaista.

Luontopolku etenee pääosin ihan rehellisessä talousmetsässä. Kun matkalla Hiidenportin kansallispuistoon poikkeaa ensin Tipasojan luontopolulla, saa hyvän käsityksen eri-ikäisten metsäkuvioiden tilkuttaman talousmetsän ja toisaalta iättömän luonnonmetsän erilaisuudesta. Hiidenportin pohjoisen lähtöportin, Palolammen ympäristö nimittäin on hyvin samankaltaista harjumaastoa kuin Tipasoja.

Eri-ikäiset metsäkuviot on helppo erottaa.

Tipasojan luontopolun varrelle osuvat oikeastaan kaikki talouskäytössä olevan metsän eri vaiheet: On nuorta harventamatonta taimikkoa, ensiharvennettua nuorta männikköä, varttuneempaa metsää ja järeää tukkipuuta kasvavaa aluetta. Keskellä luontopolun ympyrälenkkiä on avohakkuu. Mutta puuston ikää kuvaavassa kartassa näkyy myös tummansinisiä laikkuja, jotka kertovat vanhemmasta metsästä. Metsien talouskäytön historiaa reitille tuo vanha tervamiilun pohja. Alueelta on myös aikanaan nostettu jäkälää koristekäyttöön Keski-Eurooppaan.

Vanhimmat metsät ovat Telkkälampien alueella ja Pikku-Valkeisen rannalla.

Vaikka talousmetsä voi olla aika tympeää ulkoilumaastoa, Tipasojan luontopolku ei sitä ole. Harjanteet, kumpareet, supat ja notkot tekevät polusta vaihtelevan, ja se kulkee pääasiassa silmälle mukavissa osissa. Reitin varrella oleva laavukin on aseteltu niin, että se kääntää selkänsä hakkuulle ja katselee harjumännikön suuntaan.

Kirkkainta vettä ja sammalkattoinen laavu

Parkkipaikalta täytyy ensiksi kulkea 200 metriä hiekkatietä länteen harjanteen päälle. Tästä alkaa rengasreitti, joka on suunniteltu kierrettäväksi myötäpäivään. Siniset reittimerkinnät ovat mainiot eikä risteyksissäkään ole väärille urille hairahtumisen vaaraa. Vastapäivään kierrettäessä reittimerkkejä joutuu välillä tähyilemään.

Aluksi polku kulkee harjanteen päällä ja koukkaa sitten kauniiseen notkoon, josta se nousee seuraavalle harjanteelle. Tästä aukeaa näkymä Isolle-Valkeiselle.

Iso-Valkeinen syyskuun lopussa.

Näköalapaikalta on enää lyhyt matka laavulle, jonne parkkipaikalta on hieman yli kilometri. Laavulle on lyhyt pisto polulta. Pääsiäisen reissullani laavulla näkyi olevan lapsiperhe, joten annoin heidän touhuta rauhassa, enkä käynyt tutkimassa laavua tarkemmin. Pienempien lasten kanssa retki sammalkattoiselle laavulle ja takaisin on varmasti oiva valinta. Koko polku on niin hyväpohjainen, että lapset pystyvät myös pyöräilemään sillä.

Laavun jälkeen ylitetään hiekkatie ja saavutaan minusta reitin mukavimpaan osaan Telkkälampien alueelle. Polun eteläpuolelle jää kaksi suolampea, ja tällä alueella reitti kulkee väljässä männikössä, jossa on järeitäkin puuyksilöitä. Luontopolun esittelyssä kerrotaan, että Telkkälampien vesi kuuluu Sotkamon alueen kirkkaimpiin. Niihin ei valu lainkaan pintavesiä; vesi on kokonaan pohjavettä.

Pääsiäisenä Telkkälammet olivat vielä jäässä, vaikka lumet olivat lähteneet.

Telkkälampien harjanteelta polku pudottelee Peuralammille, joiden ketjua ympäröi hieno avosuo. Luontopolku ei käy ihan suon reunassa, mutta hiekkatietä voi käydä tekemässä pienen piston ja ihailemassa lampien pilkuttamaa suota, joka on erityisen hieno syysväreissä.

Syksyinen Peuralampien alue.

Peuralammilta luontopolku etenee hetken hiekkatietä ja risteää sitten kohti pohjoista. Pian alkaa kuin viivoittimella vedetty osuus nuoren taimikon läpi. Viivasuoran osuuden lopussa on kaunis metsäinen suppasuo, jonka jälkeen luontopolku saapuu pian vanhalle tervahaudalle. Sen tunnistaa hyvin rehevämmästä kasvillisuudesta.

Vanha tervamiilu on luontopolun kohde numero 11.

Loppuosuuden huipentaa kaunis Pikku-Valkeisen etelärannan harjanne, josta järvi välkkyy ja jonka rantametsä on jälleen jyhkeämpää männikköä.

XS- ja S-mittaiset reitit Tipasojalla

XS: Retki parkkipaikalta Tipasojan luontopolun varrella olevalle laavulle ja takaisin on noin 2,3 kilometriä.

S: Koko Tipasojan luontopolku siirtymineen parkkipaikalta on vähän alle 4 kilometriä. Hieman lisämatkaa saa, kun laskeutuu Telkkälammille ja käy tutustumassa tarkemmin Peuralampiin ja niitä ympäröivään suohon.

Luontopolun varrella on paikallisten koululaisten tekemiä pieniä runoja.

Kirjoittaja @aulinvuokatti on ulkoilmaihminen ja kestävyysliikkuja, joka on kasvattanut juuriaan Länsi-Uudellemaalle, Lappiin ja viimeisimmäksi myös eteläiseen Kainuuseen. Auliin voit tutustua muutaman vuoden takaisessa lukijahaastattelussamme.

Lue seuraavaksi

Sotkamon Hiukka on portti talvisiin nautintoihin suksilla ja jalkaisin

Vuokatinvaaran maisemareitti: minikierros Sotkamon ikonisimmissa maisemissa

Sapporon polku, 10 km, vie Vuokatin satumaisiin vaarametsiin

Vuokatin vaarajonon päällä kulkeva UKK-vaellusreitti haastaa ja palkitsee

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.