Petkeljärveltä alkunsa saa Pohjois-Karjalan upea reittivanhus: Taitajan Taival, Ilomantsi

Ilomantsissa sijaitseva Taitajan Taival on Pohjois-Karjalan vanhin merkitty vaellusreitti. Sen toinen pää on Petkeljärven kansallispuiston Petraniemessä (kartta) ja toinen pää on Ilomantsin pohjoispuolella Mekrijärvellä (kartta). Kansallispuiston retkeilykeskuksesta Petraniemessä voi halutessaan varata majoituksen ja saunan vaikka retken päätteeksi. Vaihtoehtoisia aloitus- ja lopetuspisteitä on matkalla useita, ja kukin voi lyhentää reittiä oman kunnon tai aikataulunsa mukaan.

Taitajan Taival oli minulle käymätön reitti, vaikka olen retkeillyt paljon Pohjois-Karjalassa. Nyt korjasin sen puutteen ja juoksin noin 2/3 reitistä osana melonta- ja maastojuoksureissuani. Jutun retkestäni pääset lukemaan Tervastulia-blogista.

Alkumatka Petkejärveltä kulkee loivasti kumpuilevassa kangasmaastossa. Polut ovat kuivia ja niillä pärjää helposti myös kevyemmillä kengillä.

Kansallispuiston alueella ei ole leiripaikkoja, mutta jo 3 kilometrin päässä Petraniemestä on ensimmäinen laavu, Keltasilmä. Laavu on samannimisen kirkasvetisen lammen ja Joutenjärven välissä (kartta).

Kuluneesta polusta pääteltynä useat kansallispuiston Kuikan Kierrosta kiertävät käyvät evästelemässä Keltasilmän laavulla. Kuikan Kierrokseen laavulla käynti tekee 3 kilometrin lisämatkan.

Keltasilmän laavun jälkeen Taitajan Taival alkaa vähitellen kohota yhä korkeammille harjuille. Samalla polkujen kivisyys lisääntyy, ja muutamin paikoin polku kulkee melkoisessa louhikossa. Reitin erämaisin osuus on reitin eteläisessä osassa Petkeljärven kansallispuistossa sekä Hevonharjulla.

Hevonharju on reitin ensimmäinen korkeampi harju. Paikoin polku kulkee 20 metriä ympäröiviä lampia ja järviä ylempänä. Täällä polku on paikoin erittäin hyväkuntoinen ja leveä. Miksi ei tätä voisi ajaa hyvin vaikka maastopyörälläkin?

Hevonharjun pohjoispään jälkeen polku laskeutuu Suuren Tetrijärven rantaan. Tässä on yksi reitin hienoimmista laavuista. Saarilahden laavu (kartta) ja sen ympäristö on rakennettu esteettömäksi myös invalideille. Valitettavasti asutuksen läheisyys näkyy laavulla. Seinät on kirjoiteltu täyteen nimiä, ja ympäröivään metsikköön on kokeiltu metsurintaitoja. Äkkiseltään laskin kymmenkunta puuta, jotka oli kaadettu kirveellä hakkaamalla. Suurin osa näistä puista oli kaadettu niin lähellä laavua, että kaatuessaan ne olisivat voineet hajoittaa laavun. Toivottavasti syylliset katsovat peiliin ja vannovat kautta kiven ja kannon lopettavansa moiset hölmöilyt.

Lähestyttäessä Ilomantsi–Möhkö-tietä alkaa puiden välistä vilkkua kesämökkejä ja taloja. Reitti kulkee ajoittain lyhyitä matkoja mökkiteitä pitkin ja ylittää lopulta tien 5004. Issonjärven rannassa polku ohittaa P-paikan (kartta), joka on yksi monista mahdollisista aloitus- ja lopetuspisteistä. Tämän jälkeen polku nousee taas korkeille harjuille.

Pieni Hiislammen pohjoispäässä on seuraava laavu (kartta), joka on jäljistä päätellen myös lähialueen asukkaiden runsaalla käytöllä. Myös täällä oli testattu kirveen terävyyttä ympäröivään metsään.

Oman matkani viimeinen harju oli Myllylamminsärkkä. Tämä oli korkeuseroiltaan jyrkin koko matkalla. Välillä polku laskeutui lähes järven pinnan tasolle, nousten sitten taas parin sadan metrin matkalla 30 metriä ylöspäin. Näissä maisemissa ei kannata asettaa itselleen liian kovia päivämatkoja. Kivikkoiset polut ja jyrkät nousut sekä laskut saavat taatusti reidet hapoille, jos selässä on rinkka.

Kartan mukaan Iso-Suokon rannalla on tulipaikka (kartta). Kuten kuvasta näkyy, se on melkoisen heikolla hoidolla. Huonokuntoinen pöytä ja penkit ovat ainut hienous mitä tässä paikassa on. Wc sekä liiteri puuttuvat.

Tämän jälkeen reitti nousee Putkelanharjun Natura-alueelle ennen saapumistaan Mekrijärvelle. Tätä viimeistä, noin 10 km matkaa en enää kulkenut. Olin jättänyt autoni Myllylammen pohjoispäähän, josta aloitin melomisen kohti Petkeljärveä. Vaikka oma reittini kulki harjujen länsipuolta pieniä lampia pitkin, on Myllylammelta myös suora vesiyhteys Petkeljärvelle.

Vaikka Taitajan Taival ei ole rengasreitti, täällä voi halutessaan helposti yhdistää melonnan ja vaeltamisen ja näin tehdä rengasmatkan. Kätevää on esimerkiksi meloa ensin 40 kilometriä Mekrijärveltä Petkeljärven kansallispuiston Petraniemeen ja jättää kanootti tai kajakki sinne. 30 kilometrin paluumatkan voi kävellä, juosta tai ajaa maastopyörällä takaisin autolle Taitajan Taivalta pitkin. Tämän retken teen joku toinen kesä. Se, kuluttavatko polkua juoksukengät, vaelluskengät vai maastopyörä, ratkeaa senhetkisen kunnon mukaan.

Taitajan Taival kartalla. Sijainti: N=6949769.649, E=710530.211 (ETRS-TM35FIN)

Lisää tietoa reitistä löytyy Luontoon.fi-sivulta.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.