Amazon Kindle Paperwhite – koko kirjasto rinkassa

Tänä keväänä tein digiloikan ja hankin Amazon Kindle Paperwhite e-kirjojen lukulaitteen. Huonoille tavoilleni uskollisena tein sen verkkokaupasta kylmiltään, pitelemättä koskaan aiemmin käsissäni varsinaista e-kirjojen lukulaitetta. Miksi näin?

Halusin helppokäyttöisen ja helposti mukana kulkevan laitteen, jolla voisin elvyttää netflixien ja yleareenoiden näivettämän lukuharrastukseni. Kuvittelin itseni loikoilemassa auringonpaisteessa, riippumatossa tai teltassa hyvästä kirjasta nauttien, kantamatta kuitenkaan tiiliskiviä rinkassa. Kuvittelin itseni lukemassa englanninkielisiä kirjoja, johon arvelin laitteen sanakirjatoiminnon tuovan erinomaista apua.

En olisi voinut olla enempää oikeassa. Tässä artikkelissa tuon esiin ensikokemuksiani e-kirjojen lukemisesta siihen vihityllä laitteella, tässä tapauksessa Amazon Kindle Paperwhitella.

Kuvittelin itseni loikoilemassa auringonpaisteessa hyvästä kirjasta nauttien.

Sähkökirjanlukulaite ei ole tabletti

Kovin syvällisesti en ole perehtynyt sähkökirjojen tekniikkaan. Sen verran hitaasti tämä e-kirjatekniikka on kuitenkin Suomessa yleistynyt, että muutaman yleisen perusasian esilletuonti voi olla paikallaan. E-kirjojen lukulaite näyttää tavalliselta älylaitteelta, mutta laitteiden perusfilosofiassa ja tekniikassa on monia merkittäviä eroja.

Ensimmäisenä käyttäjä havaitsee, että sähkökirjojen lukulaitteiden kuva on mustavalkoinen. Sähkökirjojen lukulaitteessa hyödynnetään tyypillisesti E-Ink -teknologiaa, joka pyrkii nimensä mukaisesti jäljittelemään paperille painetun musteen ominaisuuksia. Käsittääkseni kyse on ihan fyysisistä mustista ja valkoisista partikkeleista (“e-muste”), jotka järjestäytyvät sähköiselle paperille annettujen käskyjen mukaiseen järjestykseen. Lue lisää englanniksi tästä.

Toiseksi käyttäjä havaitsee, että lukulaitteen näyttö on himmeämpi kuin tavallinen näyttö. Tavallisen mobiililaitteen LCD- tai vastaavaan tekniikkaan perustuva näyttö perustuu voimakkaaseen taustavaloon, kun taas “sähkökirjasta” taustavalo puuttuu kokonaan. Jos lukuvalo-ominaisuus laitteesta löytyy, on valaistus toteutettu näyttöpaneelin ulkopuolella, sähköpaperin pintaan. Sähkökirjan lukulaitteiden näyttö käyttäytyy myös valaistuksessa auringonvalossa lähes kuten valkoinen paperi. Normaalissa huonevalaistuksessa, saati ulkona päivänvalossa taustavaloa ei tietenkään tarvitse käyttää.  Mattapintainen näyttö ei heijasta auringonvaloa, ja lukeminen onnistuu hyvin vaikka aurinkoa ottaessa.

Kolmannen havainnon käyttäjä tekee viimeistään muutaman tunnin käytön jälkeen, kun käyttäjä huomaa tabletin akun lähestyvän 50 % tasoa. Vastaavan käyttöajan jälkeen lukulaitteen akku näyttäisi olevan yhä täynnä. Kindlen akun luvataan kestävän useita viikkoja lataamatta. Periaatteessa sähköisen musteen teknologialla toimivat näytöt kuluttavatkin sähköä ainoastaan sivuja käännettäessä. Toki näissä laitteissa voi olla erilaista muuta virtaa kuluttavaa tekniikkaa, kuten taustavalo ja verkkoyhteydet (Wi-Fi, mahdollisesti 3G).

Kindle ja älypuhelin auringonpaisteessa, näytön kirkkaus säädetty himmeimmälle.

Lukukokemus

Miksi e-kirjojen lukemiseen tarvitaan sitten eri tekniikkansa?

Usein väitetään, että isonäyttöinen matkapuhelin tai tabletti on hyvä väline lukea sähkökirjoja. Tai juuri tästä harhakäsityksestä johtuen päädytään väittämään, että sähkökirjojen lukeminen väsyttää silmiä. Näin varmasti on, mutta jos kokeilee sähkökirjojen lukemista asianmukaisella lukulaitteella, huomaa nopeasti että välineet tarkoituksen mukaan. Muutaman viikon kokemuksen perusteella olen tästä täysin vakuuttunut (ja siinä samalla olen myynyt ajatuksen myös muutamille sukulaisille ja ystäville).

Tekstin lukeminen oikealla sähkökirjalla rasittaa silmiä paljon vähemmän kuin esimerkiksi tietokoneelta tai tabletilta lukiessa. Se rasittaa silmiä kutakuinkin saman verran kuin tavallisen kirjan lukeminen. En ole varmaan ikinä jaksanut lukea yhtään kokonaista kirjaa taustavalaistulta näytöltä. Tällä laitteella olen lukenut kuukaudessa jo toistakymmentä kirjaa, joista pari melkein yhdeltä istumalta.

Lukulaitteen näyttö ei rasita silmiä enempää kuin tavallinen kirja.

Lukuhetki Anterinmukan autiotuvan portailla

Vaikka tämä jossain mielessä lasketaankin ehkä “sähköisten härpäkkeiden” sarjaan, tästä puuttuu moni härpäkkeille tyypillinen negatiivinen asia. Kindlen hankkiminen ei mainittavasti lisää USB-johtojen, pistokkeiden ja pistorasioiden etsimisen aiheuttamaa ns. laturistressiä. Tätä laitetta ei tarvitse olla kytkemässä joka viikko laturiin. Energiatehokkuus sopii myös retkeilijän tarpeisiin, ja virtapankkia saa retkellä käyttää puhelimen tai kameran lataamiseen.

Tätä laitetta ei tarvitse olla kytkemässä joka viikko laturiin.

Härpäkkeeksi tämä laite on myös sikäli hyvä, että se sisältää juuri sen verran tekniikkaa, kuin kirjojen lukeminen ja tilaaminen edellyttää. Kaikenlaisen huonoa omaatuntoa aiheuttavan some- ja iltapäivälehtirönsyilyn riski on paljon pienempi kuin älypuhelimen kanssa.

Ennen nukahtamista Harrijärven rannassa

Laite painaa rinkassa saman verran kuin tavallinen kirjapokkari tai muistikirja, mutta sen sisällä voi olla vaikka kymmeniä hyllymetrejä kirjastoa. Ulkoisten mittojensa puolesta laite mahtuu muutenkin vaikkapa housujen reisitaskuun. Kindlen ominaisuuksiin kuuluva, tekstiä näpäyttämällä toimiva Wikipedia- ja sanakirjatoiminto on todella kätevä, etenkin vieraskielistä kirjallisuutta lukiessa. Ominaisuuksiin kuuluvat myös muistiinpano- ja tekstin korostustoiminnot.

Laitteen sisällä kulkee hyllymetreittäin kirjallisuutta.

Wikipedia ja verkkosanakirja toimivat laitteen ollessa yhteydessä verkkoon. Laitteeseen saa myös offline-sanakirjoja.

Sisältö

Sähköisten kirjojen osalta tarjontaa kyllä löytyy etenkin englanniksi, mutta myös suomen kielellä. Kirjojen julkaisu myös e-kirjaformaatissa on kai nykyisin ihan pääsääntö, ja verkkokirjakaupoista löytyy valikoimaa. Sähkökirjojen hintatasokin vaikuttaisi olevan enimmäkseen hieman paperista alempi, etenkin kun puhutaan vuotta vanhemmista julkaisuista. Todella vanhaa kirjallisuutta löytyy ilmaiseksikin Projekti Lönnrotin tai Project Gutenbergin aineistoista. Verkkokauppojen tarjouskoreista löytää usein laatulukemista ihan muutamalla eurolla. Kindleen voi hankkia kirjoja suoraan laitteelta Amazonin verkkokaupasta (vaatii Wifi-yhteyden) tai tietokoneen avulla muista verkkokaupoista. Tietokoneelle ladatun kirjatiedoston voi siirtää laitteelle kätevästi sähköpostitse tai USB-kaapelin kautta. Yksinkertaisimmillaan näin, joskus hieman monimutkaisempaa (ks. seuraava kappale).

Tärkein käyttäjäkokemus: Olen jälleen todella innostunut lukemisesta, ja kaikenlaisten välkkyvien ruutujen tuijottaminen on jäänyt minimiin.

Pinossa Kindlen suojakuori, Kindle, ja älypuhelin

Formaattiviidakosta löytyy parannettavaa

Hieman hidasta käyttöliittymää en lopulta edes jaksa laskea puutteeksi, koska sivut kuitenkin kääntyvät ilman takkuilua. Värinäyttöä voisi kaivata, jos lukisi enemmän tietokirjallisuutta tai muuta kuvia sisältävää. Sellaiset täytyy jatkossakin lukea tabletilta tai tietokoneelta.

Asia, joka hieman ärsyttää, liittyy ehkä yleisemmin e-kirjamarkkinoihin. Tämä puute liittyy kirjojen jakelun standardoimattomuuteen, joka joissakin tapauksissa vaatii hieman työskentelyä tietokoneen kanssa. Minulle tämä ei ole niinkään ongelma, enkä koe tiedostoformaattien muuttamista esimerkiksi Calibre-ohjelmistolla kovin vaivalloiseksi. Mutta ymmärrän, jos joku kokee rasittavana, että yksi kauppa myy kirjaa epub-formaatissa, ja oma laite ei tue juuri sitä, vaan kirja pitää konvertoida mobi-formaattiin. Tai päinvastoin. Jos ostan Kindleen kirjoja vain Amazonilta, ei mikään voisi olla sen yksinkertaisempaa. Mutta jos ostan suomenkielistä kirjallisuutta esimerkiksi Elisa Kirjasta, joudun tekemään minuutin homman tietokoneella. Myös kirjastojen e-kirjatarjonnan osalta olen törmännyt haasteisiin Kindlen kanssa, mutta käsittääkseni markkinoilla on olemassa laitteita, jotka tukevat suoraan myös kirjaston käyttämiä formaatteja ja suojaustapoja.

Eri tilanteisiin löytyy kyllä kattavasti ohjeistusta internetin syövereistä. Mutta tämä kaikki voisi olla myös hieman yksinkertaisempaa, ollakseen arkipäivää.

Yhteenveto

Sähkökirjojen lukemiseen tarkoitettu Amazon Kindle Paperwhite ei tarjoa käyttäjälleen hienoon tekniikkaan ja suorituskykyyn liittyvää wow-elämystä. Se tarjoaa vielä parempaa: tämän laitteen parissa käyttäjä unohtaa käyttävänsä mobiiliteknologiaa. Härpäkesyyllisyyden sijaan käyttäjä tuntee käyttävänsä aikaansa oikein, lukemalla kirjaa. Laite toimii ihan mainiosti myös retkeilykäytössä. Oli luksusta viettää muutaman tunnin lukuhetki Anterinmukan autiotuvan ritsillä loikoillen. Paperinen Päätalo ei olisi kyllä rinkkaan mahtunut.

Paperinen Päätalo ei olisi rinkkaan mahtunut.

Suurimmat puutteet käyttäjäkokemuksessa eivät liity laitteeseen, vaan koko ekosysteemiin. Siksi annan niille omat kouluarvosanansa, laitteelle 9+ ja yleisemmin sähkökirjagenrelle: 8 1/2.

Amazon Kindle Paperwhite (5 th generation)

Laitteen pohjasta löytyvät micro-usb -liitäntä sekä virtanäppäin

Mitat: 169 mm x 117 mm x 9,1 mm
Paino: >205 grammaa. Suojakuoren kanssa n. 320 grammaa.
Tuetut formaatit: Kindle Format 8 (AZW3), Kindle (AZW), TXT, PDF, MOBI, PRC; HTML, DOC, DOCX, JPEG, GIF, PNG, BMP
Liitännät: micro-usb
Hinta: Laite 110-140 euroa, suojakotelo n. 30 euroa
Akunkesto: Käytöstä riippuen, “jopa viikkoja”
Tallennustila: 4 gb (“tuhansia kirjoja”)

Linkki tuotteeseen

 

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.