Satokauden huippuherkku: sienipizzaa retkikeittimellä

Metsäretkellä tulee usein nälkä. Näin loppukesästä tilanne on sikäli onnellinen, että luonnossa on kesän jäljiltä usein syötävää ihan ateriaksi asti. Sieniä ja marjoja kannattaa hyödyntää silloin, kun niitä tuoreena saa, ja makkarat voi säästää sitten syksymmälle.

Eräs sieniajan perusherkku on sienipizza. Tatit soveltuvat pizzan täytteeksi varsin hyvin, mutta myös kantarellit, mustatorvisienet tai vaikkapa suppilovahverot. Pizza metsässä kuulostaa työläältä, eihän siellä ole uuniakaan, mutta pienillä valmisteluilla pizza syntyy kuitenkin varsin helposti hiilloksella tai jopa retkikeittimellä. Tarvitaan vain paistinpannu ja siihen sopiva kansi tai pala foliota.

Kanttarellejä on helppo kerätä, ja kohtuullisen isoina sieninä niitä on myös helppo käsitellä.

Kantarellejä on helppo kerätä, ja kohtuullisen isoina sieninä niitä on myös helppo käsitellä.

Pizzapohjaa varten on olemassa valmiita jauhoseoksia, joihin lisätään vain vesi. Pitemmällä retkellä tämä on järkevin ratkaisu. Lyhyemmällä retkellä pohjan voi tehdä valmiiksi etukäteen ja pakata sen käyttövalmiiksi taikinamöykyiksi vaikkapa leivinpaperiin. Taikinan voi hyvin tehdä valmiiksi retkeä edeltävänä iltana, se säilyy jääkaapissa hyvin seuraavaan päivään. Itse tekemällä saa mieleisensä pohjan, joka on usein kaupan jauhoseosta maukkaampi.

Pizzapohjan reseptiin hyvä muistisääntö on viisi leipää ja kaksi kalaa. Siis: viisi desilitraa vehnäjauhoja ja kaksi desilitraa vettä. Muut tarveaineet ovat puoli pussillista kuivahiivaa ja loraus oliivi- tai rypsiöljyä sekä mausteeksi suolaa. Laitetaan hieman kädenlämpöistä lämpimämpi vesi kulhoon ja ripotellaan hiivamurut päälle. Lorautetaan öljyä sekaan reipas ruokalusikallinen ja sitten sekoitetaan vielä jauhot mukaan. Vaivataan taikinasta tasainen ja laitetaan se sitten kohoamaan puoleksi tunniksi.

Kohottamisen jälkeen lisätään suola ja vaivataan taikinasta taas möykky, joka sitten jaetaan kahteen osaan, jotka jaetaan vielä toistamiseen kahteen osaan. Saadut neljä taikinamöykkyä kääräistään leivinpaperiin ja pakataan reppuun. Mukaan pakataan halutut täytteet, eli tomaattikastike tai ketsuppi, emmentaljuustoa ja esimerkiksi sipulia. Mukaan voi pakata myös sinihomejuustoa.

Kanttarellit revitään suikaleiksi ja viipaloidaan mukaan kevätsipulia. Määrä saa olla aika runsas, sillä sienet kutistuvat kypsennettäessä.

Kantarellit revitään suikaleiksi ja viipaloidaan mukaan kevätsipulia. Määrä saa olla aika runsas, sillä sienet kutistuvat kypsennettäessä.

Mennään sienimetsään. Kun sieniä on korillinen ja vatsa alkaa kurnia, etsitään sopiva taukopaikka. Jos käytettävissä on tulentekopaikka niin aina parempi, sillä jonkinlainen työtaso helpottaa ruuanlaittoa. Jos metsäpalovaroitus ei ole voimassa, voidaan tehdä tulet ja odotella hiillosta, mutta varmempi on käyttää retkikeitintä. Esimerkiksi perinteisellä tenttukeittimellä voi mainiosti laittaa pizzaa.

Ensin valitaan täytteeseen tulevat sienet. Tatit voi pilkkoa veitsellä ohuiksi siivuiksi, kantarellit, mustatorvisienet ja suppilovahverot voi repiä suikaleiksi käsin. Seuraavaksi laitetaan sienet kattilaan voin tai margariinin kera ja paistetaan sienet sopivan kypsiksi, maun mukaan. Esimerkiksi herkkutatin pekonimainen maku tulee esiin vasta kun sen pinta alkaa ruskistua, ja kantarellikin on parhaimmillaan rapsakaksi paistettuna. Kypsennettävien sienien mukaan voi silputa myös sipulia, joka ehtii kuullottumaan sopivasti. Maustetaan suolalla.

Sienet kannattaa paistaa hieman rapeiksi, jolloin niiden maku pääsee paremmin esiin ja rakennekin paranee.

Sienet kannattaa paistaa hieman rapeiksi, jolloin niiden maku pääsee paremmin esiin ja rakennekin paranee.

Seuraavaksi otetaan taikinamöykyt esiin. Valitaan niistä ensimmäinen. Tässä vaiheessa olisi mukavaa, kun mukana olisi jonkin verran jauhoja. Ripotellaan jauhoja paistinpannun pohjalle ja heitetään taikina perään. Painellaan taikinasta käsin hieman pannun läpimittaa pienempi lätty ja peitetään pannu kannella tai foliolla. Nostetaan se hiilloksen tai keittimen päälle ja annetaan sen kypsyä viidestä kymmeneen minuuttia, tehosta riippuen.

Pizzapohja on valmis ensimmäiseen paistoon.

Pizzapohja on valmis ensimmäiseen paistoon.

Kun nenään alkaa tuntua paahtuvan jauhon tuoksua, otetaan pannu pois tulelta ja tarkistetaan pohjan kypsyys. Alapuolen pitäisi olla sen verran kypsä, että reunasta nostettaessa koko pohja nousee yhtenä kappaleena eikä taipuile. Jos näin on, käännetään pohja toisinpäin, ja äsken kypsennetystä pohjasta tulee nyt pinta.

Levitetään täytteet pinnalle: tomaattikastike, paistetut sienet ja sipulit ja peitetään komeus juustolla. Tässä voi käyttää raastetta, mutta retkioloissa siivutkin käyvät mainiosti. Jos mukana on oreganoa ja pippuria, niin nekin voi tässä vaiheessa heittää juuston pintaan. Sitten peitetään pannu taas kannella tai foliolla ja laitetaan se takaisin tulille.

Levitetään kattilassa paistetut sienet ja sipulit ketsupin päälle.

Levitetään kattilassa paistetut sienet ja sipulit ketsupin päälle.

Koska pohja on jo osin kypsä, paistoaika ei ole enää kovin pitkä. Tässä vaiheessa kannattaa harkita retkikeittimen tehon säätöä hieman pienemmälle, sillä tavoitteena on saada pannun sisään riittävästi lämpöä, jotta juusto sulaisi, mutta ei niin paljon, että pohja samalla palaisi. Parin minuutin kuluttua voi jo kokeilla kurkkia kannen alle, josko juusto on sulaa ja pohja valmis. Jos näin on, on aika ryhtyä herkuttelemaan.

Jos pizzoja paistaa useampia, kannattaa paiston välissä kopauttaa entiset jauhot pannusta pois ja laittaa uudet tilalle. Paahtuvan jauhon tuoksu toimii hyvänä kypsyysindikaattorina, ja kertoo myös siitä, jos pizza uhkaa palaa pohjaan. Savun noustessa käryävät ensin jauhot, sitten vasta pizza.

Kahdesta suunnasta kypsennetty pizza on läpeensä kypsä, ja sopivasti paistaen myös täytteet saavat juuri sopivan koostumuksen.

Kahdesta suunnasta kypsennetty pizza on läpeensä kypsä, ja sopivasti paistaen myös täytteet saavat juuri sopivan koostumuksen.

Aina ei pizzaan tarvita tomaattikastiketta. Valkoinen pizza tehdään kuten tavallinenkin, mutta pohja sivellään tomaattikastikkeen sijaan oliiviöljyllä ja ripotellaan pintaan sieniä, sipulia, sinihomejuustoa ja emmental-juustoa. Kypsennys tapahtuu kuten edellä. Tuloksena herkullinen suolapala, jossa sienten hienostunut aromi pääsee oikeuksiinsa ilman tomaattikastikkeen mukanaan tuomaa makeutta.

Sienipizzan voi muuten tehdä retkellä myös muulloinkin kuin sieniaikaan. Osa sienisadosta kannattaa kuivata ja käyttää kuivattuja sieniä pizzantäytteenä. Itse tapaan liottaa sieniä hetken aikaa vedessä, mutta paistamista ne eivät välttämättä vaadi. Kuivattuja sieniä voi myös jauhaa, ja ripotella jauhetta vaikkapa valkoisen pizzan öljyttyyn pintaan.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.