Såliksen patteri, Hammarland, Ahvenanmaa

Ahvenanmaa ei ole aina ollut demilitarisoitu alue, vaan hyvinkin vahvasti linnoitettu ja monenkin valtion havittelema tukikohta. Sen valloittajalla on aina mahdollisuus ollut hallita niin Pohjanlahden kuin Suomenlahdenkin meriliikennettä.

Venäläisten valloitettua Suomen 1809 he alkoivat liki välittömästi suunnitella ja lopulta rakentamaankin Bomarsundin linnoitusta Ahvenanmaalle. Venäjän ja Ruotsin rajat olivat siirtyneet Kymijoelta Ahvenanmaalle Haminan rauhansopimuksessa.

Krimin sodassa kuitenkin ranskalais-englantilaiset joukot tuhosivat jo silloin vanhanaikaiset ja pääosin keskeneräisetkin linnoitteet. Pariisin rauhansopimuksessa 1856 Ahvenanmaa määriteltiin ensikerran demilitarisoitavaksi alueeksi.

Venäläisille annettiin kuitenkin alueen uudelleen linnoittamisen lupa, Englanti-Ranska suunnalta 1914, ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä. Venäjä kun oli edellämainittujen liittolainen ja saksalaisen joukkojen pelättiin valloittavan muuten alueen.

Rakennustyöt alkoivat välittömästi Ahvenanmaalla ja Såliksen patteri kuuluikin yhteen näistä rannikkopattereista, joita alueelle silloin rakennettiin.

Nykyään alueelle saavuttaessa on vastassa ensiksi portinvartijan koppi, joka on uudelleen rakennettu ajanhengen mukaisesti sekä opasviitoitus alueelle.

Silmiin pistää kuitenkin eniten aikanaan liki 7 metriä leveä kivetty sotilastie, joka on aivan luotisuora silmänkantamattomiin.Tuota jo itsessään nähtävyytenä pidettävää tietä jatkuu peräti 800 metriä.

Seuraavaksi saavutaan itse kasarmialueelle, tai mitä nyt patteri N-47:n rakennuksista on jäljellä. Useimpien rakennusten perustat ovat vieläkin näkyvissä ja opasteet myös selventävät mitä on ollut missäkin. Alueen rakennuksista hallitsevin on ollut hirsinen kasarmi, jonka koko oli 40 x 9 metriä. Siinä oli yli sadalle sotilaalle tilat. Rakenteita on jäljellä myös tallista, varastosta sekä pesu- ja saunatiloista. Betonista valettu kaivokin löytynee.

Mielenkiintoisia ovat myös venäläisten sotilaiden itsestään kallioperään jättämät muistot.

Såliksen patteri oli itseasiassa ainoa Ahvenanmaalla sotatoimiin osallistunut ensimmäisen maailmansodan linnoituslaite. Se kuului osana ketjuun, joka muodostui 10 kiinteästä rannikkopatterista Ahvenanmaalla. Såliksen patteriin kuului kolme 152 mm:n Canet- rannikkotykkiä. Näistä kaksi oli asennettu laivalavetille sekä varustettu 20 mm:n panssarisuojuksella. Nuo tykit olivat vuoden 1903 mallia.

Tykeistä paras oli vuosimallia 1906 ja sillä pystyikin ampumaan 120 asteen ampuma-alan. Tämä oli asennettu linnoituslavetille.

Sodan päätyttyä ja venäläisten poistuttua vuonna 1918 Ahvenanmaalta siitä tehtiin jälleen demilitarisoitu alue. Ruotsin puolustusvoimat 1919 räjäyttivät patterin, purkivat rakennukset ja kivipäällysteisestä tiestä purettiin kasarmilta pattereille johtanut tie kokonaan, toisaalla siitä jätettiin vain keskiosa käyttöön.

Itse linnoituslaitteet ovat nykyään lohdutonta katsottavaa. Kaikki on tuhottu täysin tuosta aikanaan niin komeasta rannikkopatterista.

Alueelle on pystytetty myös näkötorni, josta voi vielä nähdä ja siten aavistaa millainen tuo patteri on aikanaan ollut. Näkymät muuten ovat aivan loistavat kauaksi metsän takana avautuvalle merelle.

Retkikohteena paikkaa voi suositella varauksella, mutta kohdalle osuessa ohi ei kannata ajaa. Maisemat ja näkymät ovat jo omaa luokkaansa. Kallioissa olevat hakkaukset ovat mielenkiintoista pikku etsintää ja sotahistoriasta kiinnostuneille paikka varmasti antaa taas monenlaista uutta koettavaa ja pohdintaa. Menkäähän katsomaan…

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6704008 E 99919

1 reply
  1. Johanna
    Johanna says:

    Kyrilisin kirjaimin nimensä on naputellut näköjään herra nimeltään Martin Isakson, ei venäläissotilas. Nimen alla olla oleva hakaristi on ilmavoimiemme tunnus (käytössä jo paljon ennen pahamaineista hakaristiä), eli kyse lienee paikallisesta lentäjästä. Ahvenanmaallahan toimi ensimmäisen maailmansodan aikana vesilentoasema,

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.