Pentti Linkola

Pentti Linkola herättää suuria tunteita.

Jokin aika sitten minulle tarjoutui olla kutsuttuna tilaisuudessa, johon osallistui myös Pentti Linkola, suomalainen toisinajattelija, jonka mielipiteet eivät voi olla herättämättä tunteita kenessäkään, joka on edes vähän selvillä hänen tärkeimmistä teeseistään.

Itse olin paikalla vain kuokkavieraana, tosin kutsuttuna, joten tyydyin lähinnä vain seuraamaan ympärilläni käytyjä keskusteluja. Tällöin minulle tarjoutui mahdollisuus tarkkailla täysin sivullisen roolissa henkilöä nimeltä Pentti Linkola.

Ihmistä, josta olin paljon kuullut, mutta josta itse asiassa tiesin vain sen, minkä joukkotiedotusvälineet olivat minulle syöttäneet.

Äärikeinoja väestön ja kulutuksen kasvun hillitsemiseksi.

Niinpä tiesin hänen useasti korostaneen koko ajan kiihtyvän väestönkasvun mukana lisääntyvän luonnonvarojen tuhlauksen olevan suurin uhka kaikelle elämälle maapallolla. Tässä ajatuksessa ei ole kuitenkaan mitään sellaista, jonka voisi olettaa herättävän kenessäkään kovin suurta tunnekuohua, sillä sen jakavat lähes kaikki aidosti planeettamme tulevaisuudesta huolestuneet.

Pentti Linkola vierellään Luonnonperintösäätiölle metsäänsä myynyt Marketta Takainen.

Pentti Linkola vierellään Luonnonperintösäätiölle metsäänsä myynyt Marketta Takainen.

Se, mikä erottaa Linkolan muista ja mikä on tehnyt hänestä niin tunnetun ja kiistanalaisen, ovat keinot, jotka hän näkee mahdollisina väestöongelman ratkaisemiseksi.

Hänhän on kertonut hyväksyvänsä lähes kaikki mahdolliset tavat, joilla nykyistä väestömäärää voitaisiin nopeasti ja tehokkaasti vähentää. Listalle ovat päässeet niin sota, terrorismi, natsismi, tautiepidemiat kuin suuret luonnonkatastrofitkin. Tosin Linkola on myöntänyt, ettei ainakaan jälkimmäisten esiintymiseen ihminen voi nopeasti vaikuttaa vaikka haluaisikin.

Hän ei kuitenkaan hyväksy sotia sinänsä, vaan ainoastaan ekologisen yhteiskunnan aseellisen puolustamisen. Hyökkäyssotiin hän suhtautuu kielteisesti.

Lisäksi Linkola on todennut demokratian olevan ”kuoleman uskonto”, koska se perimmäisen olemuksensa takia estää kaikki sellaiset toimenpiteet, joilla tuleva katastrofi voitaisiin estää.

Näiden kaikkien mielipiteidensä vuoksi Linkolan nimi onkin usein liitetty mm. sellaisiin pelottaviin ismeihin kuin ekofasismi ja ekoterrorismi.

Linkolan elämäntapa herättää monissa kunnioitusta

Toisaalta jos ovat hänen mielipiteensä herättäneet jyrkkää vastustusta, on niille löytynyt myös kannatusta. Tästä kertoo pelkästään jo se, että Yleisradion vuonna 2004 järjestämässä Suuret suomalaiset -äänestyksessä Linkola ylsi peräti sijalle 18.

Yksi tärkeä tekijä sille, että Linkola on löytänyt vastakaikua ideologialleen, on varmaankin se, että hän on suurimman osan elämästään pyrkinyt elämään oppiensa mukaisesti eli rajoittamaan kaikkea kulutusta ja saamaan toimeentulonsa lähes yksinomaan luontaistaloudesta.

Pentti Linkola arvioi Luonnonperintösäätiön ostamaa metsäaluetta Tervon Linnonsaaressa.

Pentti Linkola arvioi Luonnonperintösäätiön ostamaa metsäaluetta Tervon Linnonsaaressa.

Samasta omien oppiensa mukaisesti elämisestä kertoo osaltaan myös Luonnonperintösäätiön perustaminen vuonna 1995 erilaisten luonnonalueiden ostamiseksi ja niiden pysyvästi rauhoittamiseksi.  Säätiö sai nimittäin alkurahoituksensa Linkolan omista pienistä kalastajan tuloistaan ja luentopalkkioistaan vuosikymmenten kuluessa säästämistä rahoista.

 Ihminen ajatusten takana

Tämän kaiken tietäessäni en ollut lainkaan varma, millaisen henkilö tulisin kohtaamaan. Jostain syystä pelkäsin, vaikkei pelolleni tietojeni perusteella pitänyt olla minkäänlaista pohjaa, että vastassani olisi tulisieluinen, muiden mielipiteitä kuuntelematon ja omia yksipuolisia dogmejaan lateleva ideologiauskovainen.

Se, mitä minä kohtasin, oli kuitenkin jotain muuta: rauhallinen, jopa syrjäänvetäytyvä, muita kuunteleva sekä ajatuksensa selkeästi ja kielellisesti monipuolisesti ilmaiseva ihminen. Tämän kielellisen rikkauden tausta muuten paljastui kevyen ruokapöytäkeskustelumme yhteydessä. Tällöin Linkola kertoi, ettei ollut omien sanojensa mukaan ”epäonnistuneiden yliopisto-opiskelujensa” jälkeen avannut ensimmäistäkään tieteellistä opusta. Sitäkin enemmän hän oli lukenut proosaa ja runoutta.

Tämä toi jostain syystä myöhemmin mieleeni William Shakespearen kuuluisat sanat ”All the world’s  a stage”, maailma on pelkkä näyttämö. Voisiko siis olla, että tämä yksinäinen oman tiensä kulkija julistaa sanomaansa samalla määrätietoisuudella ja ammattitaidolla kuin rooliinsa vakaasti uskova näyttelijä, joka tietää, ettei näytelmäkirjailijan yliampuva tyyli ole itsetarkoitus, vaan väline saada katsoja ymmärtämään joskus hyvinkin vaikeita asioita.

Näin haluaisin uskoa, mutta epäilen vahvasti, ettei niin kuitenkaan ole. Siihen kuitenkin uskon ja toivon, että Linkola, aivan kuten William Shakespeare omalla sarallaan, tulee jättämään pysyvän jäljen siihen, miten me maapalloamme kohtelemme.

All the world’s a stage,

And all the men and women merely players;

They have their exits and their entrances,

And one man in his time plays many parts.

 (William Shakespeare, Kuten haluatte, 2. näytös, 7. kohtaus)

P.s. Tapasin Pentti Linkolan hyvin pienimuotoisessa tilaisuudessa, johon hän osallistui yllä mainitun Luonnonperintösäätiön puheenjohtajan ominaisuudessa.

Hänen tehtävänään oli arvioida Tervon Linnonsaaressa asuvien Kai Saikun ja Marketta Takaisen säätiön ostettavaksi tarjoamaa maa-aluetta. Itse asiassa Linkola ei ollut saaressa ensimmäistä kertaa samalla asialla, sillä jo aikaisemmin säätiö oli ostanut pariskunnalta maata suojelualueeksi.

Nyt kyse ei ollut kuitenkaan pelkästä ostotapahtumasta, vaan luonnonsuojeluhenkinen pariskunta oli päättänyt lahjoittaa säätiölle osan suojeltavasta maasta.

1 reply

Trackbacks & Pingbacks

  1. […] Tästä esimerkkinä eilen julkaisemani artikkeli tapaamisestani tunnetun luontofilosofi ja toisinajattelija Pentti Linkolan kanssa. […]

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.