Oiva kesäpäivän retkikohde, Pentalan saaristomuseo ja luontopolku

Pentalan saari sijaitsee Espoon Suvisaaristossa. Se on suurimmaksi osaksi luonnonsuojelualuetta. Saaristolaiskylästä on luotu viehättävä museoalue ja sen laidalta voi myös suunnata parin kilometrin luontopolulle. Polun kohokohta on hieno Diksandin hiekkaranta saaren etelärannalla.

Pentalan luontopolku Espoossa
Päivämäärä: 10.6.2023
Luontopolkumiehen reittinumero: 411
Reitin pituus: 2 km
Kohokohdat: Pentalan saari on sinänsä jo viehättävä retkeilykohde, lisäksi hieno Diksandin hiekkaranta.
Parkkipaikka: Tänne tullaan yhteysveneellä (tai omalla veneellä tai kanootilla). Lähdimme Suinonsalmen laiturista, jolloin Hanikan kuntoradan parkkipaikka on hyvä vaihtoehto. Suinonsalmi kartalla. Pentala kartalla.
Opasteet/kyltit: Kohtalaiset
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia. Kesähelteellä mukaan pyyhe ja uimavarusteet!
Keskivaativa reitti
Ei tulipaikkaa

Pääkaupunkiseudun lähellä on melkoinen määrä saarikohteita, joihin pääsee kesällä yhteysveneellä. Olen tehnyt lupauksen itselleni ja päättänyt käydä kesän 2023 aikana ainakin parissa niistä. Listaykköseksi pistin Pentalan – siitä yksinkertaisesta syystä, että tiesin siellä olevan myös luontopolun, jonka haluaisin myös kävellä. Kesäkuisena lauantaina oli sopivasti aikaa ja sain seuraksi kaksi pirteää kaveriani.

Katsoin veneiden aikataulut ja päätimme startata Suinonsalmesta klo 9.50 lähtevällä aluksella. Suinonsalmi tuntui helpolta paikalta, koska tunsin sen lähellä olevan Hanikan kuntoradan parkkipaikan (josta voi helposti starttailla myös Hanikan luontopolulle). Olimme parkkipaikalla noin puoli kymmeneltä, siitä käveli parissa minuutissa saaristovenelaiturille. Laiva tuli ajallaan, hyppäsimme kyytiin ja maksoimme matkat (7 €/henkilö vuonna 2023). Perille päästiin parissakymmenessä minuutissa. Aikataulutiedot täältä.

Pentalassa retken voi aloitella vaikkapa tutustumalla ensin rannan lähistöllä sijaitseviin saaristomuseon rakennuksiin. Vanha kalastajamökki on aivan laiturin tuntumassa. Se on ilmeisesti yksi Espoon vanhimmista asuinrakennuksista. Sen vieressä on kaunis olkikattoinen ranta-aitta, jossa on kalastukseen liittyvää tietoa ja esineistöä. Pentalan rakennuksiin tutustuminen on ilmaista – poikkeuksena Gurlin talo, joka on kalastajapariskunta Arvid ja Gurli Nyholmin koti. Gurli oli Pentalan viimeinen vakituinen asukas vielä 1980-luvulla. Rakennuksista on selkeä kartta useammassakin paikassa, mm. heti laiturin lähistöllä.

Samassa kartassa mainitaan myös luontopolku, hauskojen piirustusten kera. Luontopolun aloituspiste on rakennusten länsipuolella, lammasaitausten kieppeillä.

Kävelimme lammasaitauksille ja moikkasimme lampaat. Niitä oli kuusi, neljä lajia kainuunharmas – kaksi ahvenanmaanlampaan ja gotlanninlampaan risteytystä.

Luontopolulle ei ollut aloituskylttiä. Reitti alkaa lehtipuuvoittoisessa valoisassa metsässä. Koivut kasvavat rivissä polun laidassa. Mahtaako ne olla istutettu tähän satakunta vuotta sitten? Polulla on haketta ja siinä on mukava tallustaa. Reittimerkintöjä alkumatkalla ei ole.

Olin laittanut matkamittauksen päälle lammasaitauksen loppumetreillä. Sieltä oli noin 250 metriä varsinaisen ympyräkierroksen alkuun. Reitti opastetaan kiertämään vastapäivään. Muistaakseni vasemman haaran tienviitassa luki Diksand eli hekkaranta, joka on reitin puolivälissä – toki polku olisi helppo kiertää myös siihen suuntaan. Alun lehtimetsän jälkeen luonto oli muuttunut havupuuvoittoisammaksi, tyypilliseksi mustikkatyypin metsäksi.

Heti ympyräreitin alussa on opaste oikealle, kohteena ”järvi”. Järven rantaan vie noin 50 metrin pistoreitti. Kuvassa voi ehkä huomata myös reittimerkinnän, keltaisen maalimerkin (taaempana polun keskellä olevassa männyssä). Merkintöjä oli täällä ympyräreitin osuudella.

Kävimme piipahtamassa järven rannassa. Näin aamupäivällä aurinko ei paistanut tähän rantakallioille, joten odottamamme kahvitauko sai vielä jäädä odottelemaan aurinkoisempaa paikkaa. Tätä kirjoitellessani mietin, oliko järvellä mitään nimeä vai olisiko se kartallakin ihan nimetön? Eipä ollut, kyllä karttapaikka-sovelluksessa käytetään nimitystä Pentalanjärvi. Se on muuten noin yhdeksän metriä merenpinnan yläpuolella, ja siinä on myös muutama pieni saari.

Rannankin lähellä kulkenee etelään menevä polku, me palailimme keltaisin maalitäplin merkitylle reitille. Järven eteläpäässä ylitettiin lyhyt kosteikko. Reitillä olevat rakenteet eli muutama lyhyt silta olivat hyvässä kunnossa.

Nyt ollaan noin kilometrin kohdalla. Tullaan ympyräreitin eteläisimpään pisteeseen. Tässä kannattaa ilman muuta tehdä pieni pisto Diksandin luonnontilaiselle hiekkarannalle. Pieni opastaulu kertoi myös rannan luonnosta ja pyysi huomioimaan, että kasvien ja kasvinosien kerääminen olisi kielletty.

Hieno paikka! Saavuimme ilmeisesti aamun ensimmäisinä ihmisinä paikalle ja saimme nautiskella rannan rauhasta jonkin aikaa. Hiekkaranta houkuttelee uimaan, tosin me emme olleet uimareissuun varustautuneita. Vesi tuntui tällä suojaisella lahdella yllättävänkin lämpimältä (virallisen tiedon mukaan meriveden lämpötila oli vasta noin kymmenen asteen kieppeillä, minä arvoin tämän lahden rantaveden yli 15-asteiseksi).

Luonnontilaisella rannalla ei luonnollisestikaan ole tulipaikkaa tai piknikpöytiä. Rannan takareunasta eli länsilaidalta löytyi mukava istuskelupaikka rantakiviltä. Istahdimme kahville ja leiville. Muutama muukin vapaa-ajan viettäjä saapui paikalle. Nuorimmat näyttivät olevan myös valmiita uimaan.

Kasveja ei saa kerätä, mutta niitä voi edes ihmetellä. Keltainen kukka rantaheinikossa lienee keltamaite. Vai olisiko se kuitenkin isomaite, kuten kasveja tunnistava sovellukseni ainakin kertoi. Se olisi suhteellisen harvinainen uustulokas Suomessa.

Nautiskelimme tosi pitkään aurinkoisesta aamupäivästä ja rannan tunnelmasta. Pitkän tauon jälkeen palailimme reitille ja kuljimme nyt takaisin kohti saaristomuseota. Täällä ohitellaan melko jylhät kalliot, polku ei kuitenkaan nouse kovinkaan korkealle.

Ympyräkierros päättyi. Kävelimme takaisin lammasaitauksen luokse, jossa napsautin mittauslaitteet kiinni. Palataanpa ”tuloksiin” hetken päästä, mutta jatketaan vielä hetki retkeä. Käväisimme vielä rannassa Paven-ravintolan luona. Paviljonki on rakennettu 1913 Esbo Segelföreningin tiloiksi ja ravintolana se on toiminut 1930-luvulta alkaen. Pavenin luona on myös tämä Saaristomuseon kyltti.

Lopuksi kävimme vielä saaristomuseon Café Lillstuganin luona kahveilla ja jätskeillä. Kahvilan vieressä on myös pieni taukohuvila, jossa voi nauttia omia eväitä – ja sen vieressä neljä piknikpöytää. Olimme viettäneet saarella vähän yli kolme tuntia, kun kävelimme takaisin laituria kohti. Tänään olikin useampi tapahtuma käynnissä: Espoon pelimannit esittivät musiikkia ranta-aitan edessä ja vanhassa kalastajamökissä oli pitsinnypläysnäytös.

Hyppäsimme laivaan ja palailimme Suinonsalmeen. Nyt sitten faktoja: luontopolun pituus oli noin 2 km. Käytimme aikaa peräti tunnin ja kaksikymmentä minuuttia. Siitä tosin puolet istuimme ja makoilimme rannalla. Polulla oli rauhallista aamulla, mutta puolen päivän aikaan porukkaa oli liikkeellä jo melkoisesti.

Reitti on helpohko. Korkeuseroa lienee kymmenkunta metriä, nousut ja laskut ovat leppoisia, kuten koko Pentala!

Jäin vielä miettimään, miten odotukset ja todellisuus kohtasivat. Saaristomuseo ja sen palvelut yllättivät. Luontopolku sinänsä ei yllättänyt, mutta Diksandin hiekkaranta olikin sitten tosi viehättävä kohde. Retki innosti siihen, että tutkin jo samana iltana seuraavia mahdollisia saarikohteita. Tännekin tulen varmasti uudestaan.

Sijainti: N=6665338.103, E=370574.561 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=60.104377, GEO:lon=24.671871

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Hanikan luontopolku
Bergön luontopolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle