Merimaisemaa, pitkospuita, kivenmurikoita – Hanikan luontopolku Espoossa

Pääkaupungissa ja lähistöllä on melkoinen määrä mielenkiintoisia luontopolkuja. Hanikan luontopolku oli yksi ensimmäisistä, joihin koskaan tutustuin. Vinkin taisin saada alun perin Latu & Polku -lehdestä. Nyt reitti on tullut kävellyksi jo moneen kertaan – merenrantamaisemien takia se tuntuu kuuluvan joka kesään!

Hanikan luontopolku Espoossa
Päivämäärä: 5.8.2017
Luontopolkumiehen reittinumero: 8
Reitin pituus: 5,5 km
Kohokohdat: Merimaisemat, vaihteleva luonto, pitkospuut
Opasteet ja kyltit: Erinomaiset
Parkkipaikka: Espoon luontopolkujen nettisivulta löytyy muutama vaihtoehto, itse kävelin Suinonsalmesta noin 100 metriä polulle. Isoin parkkipaikka on Suvisaarentien kuntopolun parkkipaikka, reitin voi kätevästi aloittaa siitä. Paikka kartalla.
Varusteet/jalkineet: Lenkkareilla pärjää (tosin kalliot olivat sateen jäljiltä liukkaita)
Keskivaativa reitti
Ei tulipaikkaa

Olin käynyt Hanikan luontopolulla kerran aiemmin, keväällä 2008. Olin sen jälkeen jo lukenut reitin uudistuksista, käsittääkseni reittiä oli pidennetty ja parannettu sekä kyltitys uusittu. Kiinnosti lähteä katsomaan, muistan pitäneeni Hanikan maisemista kovasti viime kerrallakin. Espoon nettisivulta löysin tarvittavat tiedot ja kartan, jonka nappasin mukaan (http://www.espoo.fi/luontopolut). Pysäköintipaikan löysin Suinonsalmen läheltä.

Minun kierrokseni alkuun osui siis merenrantamaisemat. Ensimmäinen kilometri oli lähinnä rantalehtoja ja valtavien kaislikoiden rantoja. Tervaleppien oksat kaartuivat kauniisti polun ylle. Ihailin myös kasvillisuutta, rantakukat ja ranta-alpit kukkivat monin paikoin. 

Käväisin kurkkaamassa Kaitalahden lintutornin. Elokuisena aamuna lintuja ei juurikaan näkynyt.

Lintutornin maisema oli lähinnä ruovikkoa. 

Lintutornin lähistöllä infotaulu kertoi linnuista, joita saattaisi täällä nähdä.

Alkumatkalla huomioni kiinnittyi myös huomattavan pitkään pitkospuiden määrään. Katsoin matkaa parin kilometrin rantakävelyn jälkeen ja mietin kävelleeni ainakin kilometrin pitkospuita. Ne olivat hyvässä kunnossa ja niitä oli miellyttävä kävellä.

Pitkospuureittienkin varrella kyltitys oli hyvä. Polku on merkitty keltaisilla pisteillä (joita on suurimmaksi osaksi maalattu puihin, joitakin kiviin tai kallioihin) sekä näillä luontopolku-tolpilla. Eksymisen vaaraa ei ole. Yhden tien ylityksen kohdalla taisin vähän aikaa ihmetellä seuraavaa keltaista merkkiä, mutta löysin sen muutamassa sekunnissa.

Rantaosuuden jälkeen siirrytään kallioille. Kalliot olivat hieman liukkaita sateen jäljiltä, muuten niitä oli mukava kävellä. Reitti on todella vaihteleva – kalliota, metsää, suon laitaa, pieni pätkä mennään kerrostalon takapihallakin. Samalla mietiskelin, miten leveitä valtateitä luontopolut täällä pääkaupunkiseudulla ovatkaan, lomalla olin kävellyt Itä-Suomessa paljon kapeampia polkuja. Aikaisena lauantaiaamunakin näin täällä muutaman lenkkeilijän ja muun luonnossa liikkujan.

Minun kierrokseni loppupuolella oli Hanikan siirtolohkare, jonka jääkausi siirsi tänne Viipurin lähistöltä noin 12000 vuotta sitten.

Reitin varrella ei tainnut olla yhtään istuskelupaikkaa. Onneksi reitin varrella on paljon kallioita ja niissä on hyvin käteviä ”tuoleja”. Aivan viime metreillä istahdin kalliolle juomaan termoskahvit, hyväntuulisena ja luonnosta voimaa saaneena. Hanikan luontopolku on varmasti yksi parhaista, joilla olen kävellyt. 

Luontopolkumiehen muita reittejä Espoossa:
Hannusmetsän luontopolku
Keskuspuiston Tikankierros
Glimsinjoen luontopolku

Sijainti:  N=6668110.445, E=371686.196 (ETRS-TM35FIN)

GEO: lat=60.12968310638858, lon=24.69172881576475

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.