Miten löytää uusia retkipaikkoja? Vinkit aloittelijalle sekä jo hieman kokeneemmallekin seikkailijalle

Minulta kysytään usein, miten ihmeessä olen löytänyt niin paljon kiinnostavia retkipaikkoja. Jotenkin olen usein onnistunut löytämään tieni sellaisiinkin kohteisiin, joista harva paikallinenkaan on tietoinen – ja siten olen välillä päässyt junantuomana antamaan retkivinkkejä paikallisille. Toisaalta olen aikuisiällä löytänyt näillä keinoin myös oman lapsuudenkotini vierestä itselleni uusia kohteita. On monta eri tapaa löytää kiinnostavia paikkoja, tässä niistä muutama!

Edit 16.3.2020: Tämä artikkeli on julkaistu alun perin 9.5.2019. Koronavirustilanteen ruuhkautettua suosituimpia retkikohteita, nostamme artikkelia uudelleen esiin ja toivomme sen inspiroivan mahdollisimman monia tutkimaan oman alueensa retkimahdollisuuksia laajemmin.

Tule sujuiksi maastokartan kanssa

Tämä on oma ehdoton suosikkini ja hyvin koukuttava harrastus. Jos en pidä varaani, saatan helposti istua tunnin ajan selailemassa peruskarttaa puhelimella. Silmä oppii etsimään kartalta tietynlaisia piirteitä, jotka saattaisivat antaa vihiä kiinnostavasta luontokohteesta. Helppoa on löytää vaikkapa metsiä, metsäpolkuja, koskia, puroja ja korkeita mäkiä. Tämä on mukavaa puuhaa siinäkin mielessä, että karttaa selaillessa voi löytää monta sellaista kohdetta joihin ei syystä tai toisesta heti voi mennä – niinpä lista tulevaisuuden retkikohteista karttuu kivasti, ja tilaisuuden tullen on aina mistä valita.

Esimerkiksi kansalaisen karttapaikassa voit syöttää hakukenttään kotiosoitteesi ja alkaa sitten tutkia, miltä maasto lähiympäristössäsi kartalla näyttää. Näkyykö jyrkänteitä, metsäpuroja, hiidenkirnuja tai ehkä rauhoitettuja kohteita? Suomessa lähin luontopalsta ei koskaan ole kaukana – ei edes Helsingin keskustassa.

Alla olevan kuvan kohde näyttää kartalla tältä.

Pullea tähti merkitsee suojeltua tai rauhoitettua kohdetta, se voi olla vaikkapa erikoinen puu. Nämä ovat todella kiinnostavia, koska ikinä ei tarkkaan tiedä, mitä löytyy! Harvaa kampaa muistuttava merkintä on jyrkänne, vastakkain olevat kammat osoittavat rotkon tai kurun. Ja jos jyrkänteen alla tai kurussa on vettä, tekee se paikasta entistä kiinnostavamman.

Maastokarttaa pitää lukea kohteidenlöytämistarkoituksessa jonkin verran, ennen kuin silmä harjaantuu. Mutta kyllä se harjaantuu. Hiljalleen siitä oppii näkemään monimutkaisempia yhtälöitä, kuten vaikkapa suuressa korkeuserossa virtaavan puron (alla kuvassa oikealla), josta saattaisi siispä löytyä jonkinlainen putous. Mitättömältä kartalla näyttävä oja voi luonnossa olla mitä viehättävin paikka, vaikkapa ihana saniaislehto, jonka läpi vesi solisee! Tai sitten ei. Iloa saa joka tapauksessa, kun käy katsomassa – oppiipahan taas ainakin tuntemaan lähiluontonsa paremmin, vaikka kohde ei olisikaan päätähuimaavan hieno.

Kartalta on myös helppo arvioida, mitä kautta kohdetta on sopivinta lähestyä, kuinka pitkä matka pitää kävellä ja tietenkin millainen maasto kutakuinkin on kyseessä. Paljon on kuitenkin myös hienoja kohteita, joista maastokartta ei anna vihiä.

Vaihda ilmakuvanäkymään

Esimerkiksi Kansalaisen karttapaikassa saa kartan vaihdettua myös ilmakuvaksi. Itse käytän ilmakuvaa etenkin hiekkarantojen metsästykseen, sillä perusnäkymä ei monestikaan anna vihiä pienemmistä hiekkarannoista. Ilmakuvasta voi myös koittaa saada käsitystä siitä, millaista puustoa vaaran laella on – vai onko mitään. Näin voi koittaa arvioida, aukenisiko ylhäältä näköala, vai ollaanko puiden keskellä. Ilmakuvaa katsomalla voi saada paremman käsityksen myös vaikkapa kiinnostavan näköisestä niemestä tai lahdesta.

Paikoin ilmakuva voi paljastaa myös koskia, joita ei syystä tai toisesta ole maastokarttaan merkitty.

Alla kuva tästä ilmakuvan osoittamasta hiekkarannasta, joka ei näy maastokartalla.

Oleta, että jotain on, ja kysy sitten paikallisilta

Semmoista suomalaista paikkakuntaa ei olekaan, missä ei olisi mitään nähtävää. Pienissäkin kylissä on yleensä laavu tai muu vastaava tulipaikka luonnon helmassa, usein myös uimaranta ja jonkinlainen luonnonnähtävyys. Paikallisilta kannattaa rohkeasti kysyä vinkkiä, että minne kannattaa mennä. Itse olen parhaimmillaan kysynyt laavuvinkkiä kaupan kassalta Sodankylässä – ja hyvän vinkin myös sain! Karigasniemessä asuessani, kun en vielä ollut tutustunut karttapalveluihin, kysyin vinkkiä lenkillä vastaan tulleelta naiselta. Hän neuvoi minut hiekkarannalle, joka olikin oikea paratiisi (kuvassa alla).

Myös kuntien omille sivuille kannattaa poiketa. Tässä linkit pääkaupunkiseudulle: Helsinki, Espoo, Vantaa.

Kansallispuistojen vaihtoehtoiset sisääntuloväylät

Kansallispuistot ovat tyyppiesimerkki siitä, millaisia laumasieluja olemme. Useimpiin kansallispuistoihin on niin kutsuttu pääportti, ja useimmat kävijät suuntaavat kansallispuistoon tämän pääportin kautta. Täysin ensikertalaiselle tämä onkin varmasti hyvä valinta, koska pääportilla saa usein parhaan käsityksen siitä, mitä kaikkea puisto sisältää. Mutta jo tokakertalaiselle suosittelisin ottamaan selvää puiston muista sisääntuloväylistä.

Oletuksena voi pitää, että puistoon pääsee myös jotain muuta kautta, tai että puiston laidoilla on kiinnostavia kohteita, joita voi lähestyä myös muusta suunnasta kuin pääportilta. Monelle tulee yllätyksenä, että esimerkiksi Nuuksioon voi suunnata ruuhkatta todella viehättävän Pohjoisen Portin kautta tai vaikkapa Luukista tai Pirttimäeltä.

Tutki kansallispuistoja maastokartalla niin näet helposti myös, mitä puiston rajojen tuntumasta löytyy. Kuitenkin ennen retkeä tulee Luontoon.fi-palvelusta etsiä puiston järjestyssääntö ja tarkistaa, ettei suunnittelemasi retkikohde ole rajoitualueella. Kansallispuistojen rajoitusalueet eivät näy Karttapaikassa, mutta esimerkiksi Retkikartta-palvelusta ne saa näkyviin. Lue lisää täältä.

Instagram

Tämä nykypäivän kohteenmetsästystapa on itselleni tuonut tietoon jonkin verran kiinnostavia paikkoja. Seuraan Instagramissa minua kiinnostavia hashtageja kuten #VisitSalo ja #VisitSodankylä, #Utsjoki ja #Kittilä. Kuntakohtaisten hashtagien seuraaminen on minulle henkilökohtaisesti antoisampaa kuin laajemmat hashtagit kuten #Lappi tai #VisitLapland, joista tulee lähinnä poro-, revontuli- ja tunnelmakuvia kohdekuvien sijaan. Lisäksi seuraan ennen kaikkea sellaisia ihmisiä, joiden olen huomannut harrastavan retkeilyä minua kiinnostavilla alueilla. Näistä saattaa silloin tällöin pompsahtaa ruutuun kuva kiinnostavalta näyttävästä retkipaikasta, ja lisätietoja voi tarvittaessa kysyä kuvan julkaisijalta kommenttina tai yksityisviestillä.

Instagramissa kuvia julkaistaessa kannattaa muistaa vastuullisuus. Älä esimerkiksi tee tulia luvattomiin paikkoihin tai maastopalovaroituksen aikana julkaistaksesi tunnelmallisen tulistelukuvan somessa.

Pidä silmät auki ja pysähdy

Varmaan jokaisella meistä on mielessä jokin paikka, jonka tienviitasta on ajettu ohi tuhat kertaa ja aina mietitty, että mikäköhän paikka tuokin on, tuolla pitäisi joskus käydä katsomassa. Tee lupaus, että tänä kesänä pysähdyt ja käyt! Hannunvaakunoita ja retkireittiviittoja ei useinkaan laiteta tienvarteen turhan takia, vaan yleensä niiden viitoittamana löytyy jokin aivan todella hieno kohde, tai ainakin kaunis reitti. Ota ruskeavalkoiset sekä hyväkuntoiset puiset viitat siispä erityisseurantaan.

Harrasta hakuammuntaa vaikkapa nimiteemalla

Suomen luonto on valtava, eikä kaikkia sen paikkoja voi kukaan elämänsä aikana tutkia. Kartat, vihjeet ja tienviitat paljastavat meille monia hienoja kohteita, mutta osa paikoista jää niidenkin pimentoon. Jonkin verran on siis mentävä myös hakuammunnalla nähdäkseen vielä lisää. Oma hakuammuntakonstini on antaa kiinnostavien nimien johdattaa minut luokseen. Parasta on, jos kartta osoittaa, että kiinnostavan nimen yhteydessä on mäki, joki tai lampi – silloin on hyvät ainekset kasassa. Vuosien varrella olen löytänyt nimen perusteella muun muassa sellaiset upeat retkipaikat kuin Nuolikirkko, Uhrilampi, Hiekkasaari ja Hirviäkuru. Otuksenpesävaara kuulosti kartalla kiinnostavalta, ja sieltäpä aukenikin yllätykseksi hieno maisema Pyhä-Luostolle (ja löytyi paljon mustikkaa sekä riekkoja).

Nuolikirkko sijaitsee Sodankylässä.

Toivottavasti nämä vinkkini innostavat sinua etsimään uusia kohteita lähialueeltasi! Muistathan, että poluttomille maille suunnatessasi on eksymisen vaara aina selvästi isompi kuin hoidetuilla reiteillä – joskaan Ruuhka-Suomessa ei sivilisaatio koskaan ole kovin kaukana. Varmista, että erätaitosi ja -varusteesi ovat karttaa ja kompassia sekä niiden käyttötaitoa myöten kunnossa ja että joku tietää, mille alueelle olet suuntaamassa.

Onko sinulla jokin muu tapa etsiä uusia kohteita? Kerro se kommenttina jutun alla!

Seikkailijan avuksi:

Retkipaikka-mobiilisovellus näyttää kaikki Retkipaikassa julkaistut kohde-esittelyt sekä suuret määrät mm. tulipaikkoja

Retkikartta.fi näyttää mm. Metsähallituksen palvelut ja oman sijainnin maastokartalla

Kansalaisen karttapaikka on uteliaan omatoimiseikkailijan koukuttava työkalu

Luontoon.fi esittelee todella kattavasti muun muassa Suomen kaikki kansallispuistot sekä lukuisia muita retkikohteita

Korona-aikaan lue myös:

Pääkaupunkiseudun johtajat kannustavat turvallisesti lähiluontoon

Näin retkeilet koronavirusepidemian aikana

Helpot ja hyvät eväsvinkit, joiden vuoksi ei tarvitse änkeytyä tulipaikoille

Juttua päivitetty 16.3.2020 ja 9.4.2020.

5 replies
  1. Laura Esko
    Laura Esko says:

    Tuo retkikartta.fi on useimmiten käytössä. Samaten tulee tutkailtua Luonnonperintösäätiön sivuilta metsäkohteita. Geokätköilyn harrastajana eteen tulee kanssa kohteita, joista ei olisi muuten kuullutkaan. 🙂

    Vastaa
  2. Mauri Paloheimo
    Mauri Paloheimo says:

    ”Pulleat tähdet” ovat useimmiten luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja luonnonmuistomerkkejä, jotka tosiaan ovat ihan mielenkiintoisia kohteita – ja niitä löytyy moniaalta. Näistä ei valitettavasti ole valtakunnallista, järkevää koontia ainakaan vielä, mutta iso osa on kuvattuna ja luetteloituna Maa- ja metsätalousministeriön/ympäristöministeriön vuosina 1978 ja 1984 toimittamista teoksista. Luonnon muistomerkkejä voi hakea opuksista kätevisti kunnittain ja yhdessä MML:n kartaston kanssa voi suunnitella oman luontoretkensä vaikkapa näitä bongaillen. Teokset löytyvät digitoituina täältä: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/167871/YM_YMPSOS_Sarja_B_19.pdf (-1978 rauhoitetut kohteet)
    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/167872/YM_YMPSOS_Sarja_B_20.pdf (1978-1984 rauhoitetut kohteet)

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.