Savukoskella on ihmeellinen seita aivan kylän pinnassa: Kallioniemen seidalla kuuluisi tassutella paljain jaloin

📌 Seita kartalla

Olin saanut vinkin Kallioniemen seidasta Savukoskella. Sitähän tietenkin piti lähteä selvittämään, kun kerran kerrottiin, että naapurikirkolla olisi itsensä Paulaharjun mainitsema seita, ja vieläpä aivan kylän pinnassa.

Kaappasin Sodankylästä ystäväni Johannan ja porokoiransa Ruskan kyytiini, ja lähdimme kohti Savukoskea. Matkajäätelöt haimme Tanhuan kyläkaupasta. Ruska oli iloinen, kun pitkän ajomatkan jälkeen parkkeerasimme automme Opastuskeskus Korvatunturin pihaan ja loikkasimme maastoon.

Kallioniemen seita

Seita on Kemijoen rannassa, aivan Opastuskeskuksen kohdalla oleva pieni ja kivinen niemeke. Matkaa P-paikalta on vain muutama askel. Tältä seidalta ovat ihmiset aikojen saatossa pyytäneet – ja varmaankin myös saaneet – turvaa matkantekoon. Ilmeisesti seita ei aikanaan ole liialti haitannut tukinuittoa, kun sitä ei ole räjäytetty taivaan tuuliin.

Samuli Paulaharjun (1939, 1940) mukaan Kallioniemen kalliolle ovat tehneet palvelustaan kaikki kalamiehet ja matkamiehet. Kyseessä on ollut “paha ja pyhä rantakallio, ruma ja repelöity kivi. Sen ohitse soudettaessa piti aina heittää kengät veneestä ja avojaloin rantaa myöten kiertää kivi – vasta sitten sai matkata eteenpäin.”

-Museovirasto

Nyt seitaa koristivat punaiseen ja keltaiseen pukeutuneet syksyn kasvit. Me pidimme kengät jalassa, mutta ensi kerralla aion kyllä tassutella seidalla avojaloin.

Kallioniemen seitaniemekkeen kohokohta tosiaan on, kuten Paulaharju kuvaili, mustaa ja erikoisen röpöläistä kiveä oleva laajahko kumpare, jossa on rakoja ja koloja.

Minusta se ei ollut lainkaan ruma kivi, vaikka repelöity olikin. Minusta se oli varsin kaunis ja erikoinen katsella ja koskettaa. Kivi oli erilaista kuin Lapissa yleensä, jotenkin sinimustaa ja samettimaista.

Kemijoen kirkas virta huuhtoi seidan rantoja. Joki virtasi hiljaa ja arvonsa tuntien. Maisema tietystä kulmasta katsottuna olisi voinut olla jostain kaukaakin erämaasta. Millaiseltakohan täällä on näyttänyt ennen tukkitouhuja?

Vaikka seita on melkein kylän keskustassa, tuntuu se olevan täysin omassa maailmassaan ja ihanan rauhassa. Jos Savukosken kylän ei tietäisi olevan aivan vieressä, ei sitä huomaisi.

Ruskalle riitti tutkittavaa seidan kolosissa, ja etenkin virtaava vesi vei pennun huomion. Riittäähän joen virtauksessa ihmettelemistä ihan jopa aikuiselle ihmiselle, niin miksei sitten pienelle koiralle.

Opastuskeskus Korvatunturissa työvuorossa ollut ystävällinen nainen oli ennen kivelle saapumistamme antanut meille esitteen: Eila Ylilokan seidasta kirjoittaman tietopaketin. Se kannattaa napata itselle mukaan Opastuskeskuksesta, kun poikkeat paikalla.

“Harva saulainenkaan tietää enää Kallioniemen mahtavasta seidasta, niin hyvin meidät on vieraannutettu omasta kulttuuristamme. Se harmittaa minua. (…) Käyn seidalla tuntien kunnioitusta niitä ihmisiä kohtaan, jotka tässä ovat nöyrästi jumaliltaan suopeutta pyytäneet.”

– Eila Ylilokka, Kallioniemen seita -esite, 2016

Kallioniemen seita on upea kohde Savukosken kylässä. Harvalla kylällä näin komeaa omaa seitaa on, ja vieläpä näin kauniissa maisemissa. Suosittelen poikkeamaan seidalla rauhassa, väkevää kiveä käytöksellään kunnioittaen, ja samalla kannattaa ehdottomasti piipahtaa myös Opastuskeskus Korvatunturissa.

Sijainti: N=7464907.204, E=549129.107 (ETRS-TM35FIN)

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.