Mitä viikingit tekivät täällä? Teijon varjoon jääneellä Viikinkivuorella on komeita hautakruunuja

Kartta

Viikinkivuoren harjanteella kulkee selkeä polku

Lähes pystysuora kallio tippuu kymmenisen metriä mereen. Niemenkärjen ja vastarannalla olevan Kemiönsaaren välissä kulkeva ränni vie pohjoiseen Salon kauppalaan sekä etelään Hiittisiin tai Hankoon, ja siitä eteenpäin aina avoimelle Itämerelle. Mantereelta suoraan länteen kurkottava kapea, korkea ja kallioinen harjanne ei ole juuri autotietä leveämpi. Erikoiselta ja vaikeakulkuiselta kalliolta löytyy kaksi unohdettua pronssikautista hautaröykkiötä. Ollaan Viikinkivuorella Salon Perniössä.

Harjanteen huipulla kasvaa runsaasti jäkälää

Nimensä lisäksi Viikinkivuoren tuntemattomuus tekee paikasta salaperäisen ja kiehtovan. Tieverkon kehityttyä ja liikenteen siirryttyä vesiltä maanteille yhä harvempi on koskaan tullut kulkeneeksi edes vahingossa tämän syrjäisen paikan ohi. Teijon paistatellessa otsikoissa ja kansansuosiossa Varsinais-Suomen uudehkona kansallispuistona, jäävät puiston ulkopuoliset ja statuksettomat maastot tyystin unohduksiin. Massat eivät Viikinkivuoren tutkimattomilla mailla liiku.

Kruunu on keskeltä kuopalla

Pienten hiekkateiden risteyksestä, Viikinkivuoren itäjuurelta, löytyy autolle sopiva parkkikolo. Karttatietojen perusteella alue ei ole turhan laaja, joten ulkoiluvaatteita ja varmoja kenkiä kummempaa varustusta emme mukanamme kanna. Rinne nousee loivasti harjanteen “huipulle”, jossa on havaittavissa länteen ja niemen kärkeen johdattava polku. Ympäröivässä metsässä on siellä täällä kelohonkia ja muutamia suurempia kivenjärkäleitä. Erään lohkareen kohdalla keskustelemme pitkään siitä, muistuttaako se enemmän harmaahyljettä vai kananugettia.

Viikinkivuoren kruunulta on näkymät merelle ja Kemiönsaareen

Ensimmäinen hautaröykkiö löytyy komealta paikalta; metsästä kivutaan pikkumatka kallion korkeimmalle kohdalle, jossa kivikasa on todella kuin kruununa. Hauta on keskeltä “auki” ja muutama mänty on vallannut tämän tilan kasvualustakseen. Mitäköhän niidenkin juurista löytyy…

Kruunulta avautuu näkymä eteenpäin länteen laskevalle niemenkärjelle, jossa seuraava hauta on kuitenkin piilossa pienen metsikön keskellä. Sinne siis!

Rantakallion kataja puskee marjaa oikein tosissaan

Toinen hauta on ensimmäistä vaatimattomampi, mutta sitä ympäröivä kallionkärki itsessään on erittäin kiinnostava tutkimuskohde. Mäntymetsän puusto on suojannut pienelle alueelle sammalen peittämän metsänpohjan, joka veitsellä leikaten vaihtuu suolaveden pieksemäksi saaristokallioksi. Viereisillä rannoilla näkyy muutamia mökkejä.

Niemenkärjen saaristokallio

Viikinkivuorelle on määritelty maakunnallinen suojeluarvo ja se on kallioalueinventoinnissa v. 1994 luokiteltu arvoluokkaan 3, “hyvin arvokas kallioalue”. On kiinnostavaa pohtia, mistä Viikinkivuori on saanut nimensä. Pronssikaudelle ajoitetut hautaröykkiöt kun ovat paljon viikinkiaikaa aikaisemmalta ajalta. Olisivatko Suomenlahtea purjehtineet viikingit aikoinaan tulleet Perniön ja Kemiön väliin suojaan myrskytuulia? Historiaan pohjautuva, nykyaikaisia matkailupalveluja tuottava Rosalan Viikinkikeskus on vain noin 13 merimailin päässä…