Kiehtova Messukallio ja toiminnallisia rasteja lapsille: Kustaa-hirven luontopolku Parkanossa.

Parkanon metsämuseon alueella on parin kilometrin mittainen luontopolku, jonka varrella Kustaa-hirvi haastaa lapset ja aikuiset miettimään ja kokeilemaan erilaisia luontoon liittyviä asioita. Reitti vie myös Kaitojenvesien rannan jännittävälle Messukalliolle, joka on toiminut kirkkona aikojen saatossa.

Kustaa-hirven luontopolku Parkanossa
Päivämäärä: 10.7.2025.
Luontopolkumiehen reittinumero: 606.
Reitin pituus: 2,2 km.
Kohokohdat: Hauskat toimintarastit, Messukallio ja Kaitojenvesien rannat.
Parkkipaikka: Tilava pysäköintipaikka Metsämuseolla, Rännärinmuseontie 112. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Ei ole.
Opasteet/kyltit: Hyvät.
Varusteet/jalkineet: Melko kuiva ja helppokulkuinen reitti, ei erikoisvaatimuksia.
Vaativuustaso: Keskivaativa reitti.
Tulipaikka: Yksi tulipaikka Metsämuseon lähellä rannassa.

Vielä yksi luontopolku lomareissun varrella. Ystäväni oli kävellyt mökkinsä lähiseudulla Parkanon metsämuseolta alkavan luontopolun useamminkin, minulle polku oli kuitenkin uusi. Ajelimme metsämuseolle, jonka avaralla pysäköintipaikalla oli runsaasti tilaa. Kolmostieltä tänne on muuten vain kaksi kilometriä.

Ryhdyin tutkimaan opastauluja. Ollaan siis Kaitojenvesien rannalla. Se on useamman järven ketju, jonka kallioiset rannat kuuluvat järviensuojeluohjelmaan. Täällä voi retkeillä vanhalla Kyrönkankaan talvitiellä, jota pitkin on kuljettu eteläisemmästä Suomesta Pohjanmaalle jo satoja vuosia sitten. Tulenteko on muuten täällä sallittu vain kahdella laavulla, joista toinen sijaitsee täällä metsämuseon vieressä.

Reittikartan mukaan polku on kahden kilometrin pituinen ja se kierretään vastapäivään. Lähdetään pohjoisimmasta pisteestä, kääntöpaikka on Messukalliolla järven rannassa.

Kustaa-hirvi toivotti meidät tervetulleeksi. Reittimerkinnät ovat oransseja maalimerkkejä.

Reitin varrella on kahdeksan toiminnallista pistettä. Heti ensi metreillä kerrotaan, miten Parkanon parooni Gustaf Wrede af Elimä pelasti hirvet tarhaamalla niitä tänne salametsään. Siksi varmaan hänen kaimansa Kustaa-hirvi on nimennyt luontopolunkin.

Parinsadan metrin kohdalla laskeudutaan suon laitaan. Täällä on lyhyt pitkospuuosuus.

Reitti kulkee leveähkön ojan yli siltaa pitkin. Kaikki rakenteet täällä ovat hyvässä kunnossa.

Ollaan Alainenneva-nimisen suon laidalla. Täällä on myös lyhyt pistopolku suon keskellä sijaitsevalle penkille.

Tästä reitti nousee kukkulalle, jonka huipulla Kustaa-hirvi määrää katsomaan maisemaa käsikiikareilla. Minäkin tein työtä käskettyä.

Meidän mielestämme hassuin toiminnallinen rasti oli tämä kikkareisiin liittyvä taulu. Siinä pyydetään miettimään millaista olisi, jos ihminenkin tekisi jätöksensä siihen, missä hätä ilmoittaa itsestään.

Näillä tienoin ensimmäinen kilometri täyttyy. Reitti kulkee kuivahkolla mäntykankaalla.

Ihan muutaman hetken päästä saavutaankin Messukalliolle. Tässä on toisenlainen infotaulu, joka sisältää sitten ihan oikeita faktoja tästä hienosta paikasta. Jääkausi on hionut Messukallion silokallioksi ja kuljettanut lohkareita kauemmaksikin. Paikalla on järjestetty jonkinlaisia jumalanpalveluksia, kun sää on estänyt venematkat kirkkoon asti. Paikalle on sittemmin rakennettu metsäkirkko.

Osa tästäkin jyrkänteestä on irronnut erilliseksi lohkareeksi. Pieni halkeama näyttää jatkuvan monen metrin syvyyteen.

Vielä yksi kuva etelän suunnasta. Järvellä kalastettiin, muuten täällä oli rauhallista. Reitti lähtee tästä takaisin kohti pohjoista. Blogin pääkuva on otettu suurin piirtein ristin takana näkyvältä pieneltä ja matalalta kallioniemeltä.

Paluureitti kohti metsämuseota kulkee aivan järven tuntumassa. Matkalla on vielä muutama luontotaulu – osa näitä ”aikuisille suunnattuja”, osa lasten toiminnallisia rasteja.

Loppumatkalla voi vielä kuvitella itsensä Kustaa II Aadolfin tai Jaakko Ilkan matkaan ja miettiä, miten he ovat tässä liikkuneet ja miltä maisemat ja ihmiset näyttivät.

Reitti päättyy metsämuseon nurkalle. Käväisimme maksuttomassa museossa sisällä.

Lopuksi piipahdimme vielä sadan metrin päässä rannassa, jossa on laavu sekä tulipaikka.

Reitin pituudeksi mittasin noin 2,2 kilometriä, aikaa käytimme noin tunnin. Kävelyreitillä emme tavanneet muita ihmisiä.

Polku on suhteellisen helppo, mutta ehkä se kannattaa kallioisten nousujen ja polun epätasaisuuden vuoksi määritellä keskivaativaksi. Korkeuseroa lienee vain kymmenisen metriä.

Metsämuseo ja Messukallio ovat ihan viehättävät nähtävyydet, ja Kaidatvedet tarjoaa oikein mukavia järvimaisemia. Mukava kokonaisuus ja hyvä välipala vaikkapa kolmostietä ajellessa!

Sijainti: N=6889402.366, E=294159.638 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=62,0797244, GEO:lon=23,0586405

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Käskyvuoren luontopolku
Neva-Lylyn luontopolku
Alkkianvuoren lakilenkki