Löydä uusi kätkö ja opi jotain uutta! Repovesitien geokätköilyreitti tutustuttaa alueen luontoon ja historiaan kuin varkain

Repoveden kansallispuistoon ja sen laitamille on avattu tänä keväänä uusi geokätköilyreitti. Reitin kohteet on suunniteltu sillä tavalla, että siinä tulee varomattakin tutuksi alueen luonto ja historia. Tarkemmin kätköpaikkoihin ja reittiin voit tutustua täältä.

Mikäli geokätkö-sana ei vielä herätä ajatuksia pääkopassa, niin geokätköllä tarkoitetaan maastoon tai ympäristöön piilotettua kätköä. Kätköjä lienee ympäri Suomen mitä kummallisimmissa paikoissa, ja niiden etsiminen ja piilottaminen on yhä useammalle mielekäs harrastus. Yksinkertaisuudessaan kätkö saattaa olla pieni pussukka, johonka löytäjä käy kuittaamassa puumerkkinsä kätkön löytymisen merkiksi. Geokätköilyyn tarvitset jonkinlaisen välineen, joka osaa lukea koordinaatteja. Tähän käyvät muun muassa älypuhelimet tai muunlaiset gps-laitteet.

Repovedellä kätköistä on rakennettu reitti, jonka lähtöpisteenä on Lapinsalmen portti. Kätköt luokitellaan vaikeusasteittain kokonsa ja paikkansa perusteella, ja nämä Repovesitien kätköt on merkattu suhteellisen helpoiksi, niinpä geokätköilystä pääsee nopeasti jyvälle.

Olin tallentanut gps-pisteet urheilukellooni, joka osasi ilmoittaa etäisyyteni rastista ja suunnan missä kätkö sijaitsee. Käyttäessä urheilukelloa kannattaa myös toki katsoa suuripiirteisesti etukäteen kartasta, missä kyseinen rasti on, jotta aikaa ei mene loputtomasti nuolen perässä kulkemiseen.

Ensimmäisen kerran nuoli näytti Lapinsalmenportille. Portilla seistessäni aloin kuin vaistomaisesti tutkia lähiympäristöä ja mahdollisia piilopaikkoja. Penkin aluset ja lautojen kolot ja välit ovat mainioita piilopaikkoja juuri geokätköille, ja eipä aikakaan kun hoksasimme ensimmäisen rastin. Seisoimme siis Repoveden kansallispuiston reunalla, ja seuraava rasti houkutteli meitä astumaan sisälle kansallispuistoon. Helposti on arvattavissa mistä geokätköilyssä on perimmälti kyse, kun sitä löytää välillä yllättävistäkin paikoista.

Karttavilkaisulla osasi arvata, että seuraavat kolme rastia löytyvät Repoveden kansallispuiston Ketunlenkiksi ristityn reitin varrelta. Lähdimme siis kiertämään reittiä myötäsuuntaan kohti Lapinsalmen riippusiltaa ja sen takaista jyrkännettä.

Toinen rasteista sisälsi kapuamisen jyrkänteen laelle. Repovedellä on kuitenkin monenlaiset retkeilijät otettu huomioon sillä tavalla, että jyrkänteen kapuaminen käy rappusia pitkin. Ylhäältä suuntasimme kohti kellon näyttämää nuolta, kuittasimme rastin ja ihailimme hetken näkymää kohti Repoveden selkää.

Kolmannen ja neljännen rastin löytyminen ottaa pienen kävelymatkan Ketunlenkin toiseen päähän. Kolmas löytyy Määkijänniemestä tulistelupaikan lähettyviltä. Tästä tulistelupaikasta puhutaan, että esi-isät ja villi-ihmiset ovat näillä sijoilla tulistelleet jo useamman sadan vuoden ajan. Neljäs rasti löytyy taas Ketunlossilta, jolla matka taittuu vanhojen uittoreittien ylitse hauista kääntäen takaisin Lapinsalmen toiselle puolelle.

Loput rasteista on helpompi lähteä autolla kiertämään, sillä välimatkaa rastien välille kertyy useampia kilometrejä. Toki helposti voi arvata, että mielessä käy myös reitin kiertäminen pyöräillen paremmalla ajalla.

Kun viidennellä kätköllä on käyty katsomassa jääkauden ihmeitä, on aika siirtyä toisenlaiseen historiaan. Kuudes kätkö johdattelee alueelle ominaiseen ilmailuhistoriaan ja vie Selänpään lentokentälle. Selänpään lentokenttä on suurimmalti osin sotilasaluetta ja tästä on helppo päätellä, että ylimääräiseen kaivamiseen ei tarvitse ryhtyä rastin löytymiseksi. Ja näinhän se olikin. Alueella on lisäksi vielä käytöksestä ja nuuskimisesta muistuttavat kyltit, mikäli villit ideat meinaavat pyrkiä mielen sopukoista pintaan.

Viimeisenä suuntaamme lentoturmapaikalle Pitkänniemen päähän ja vanhalle rajakivelle. Rajakivellä käynti on vaikuttava. Joki, joka on aikoinaan jakanut Suomen puoliksi Venäjälle ja puoliksi Ruotsille. Sillalla seistessä ja tuijottaessa se on asia jota saattaisi helposti jäädä ajattelemaan turhankin pitkäksi ajaksi.

Lopulta saavumme Verlaan. Verlan rastia varten joutuu käyttämään hieman apuvälineitäkin. Rasti nimittäin ei varsinaisesti paljasta suoraan itseään, vaan koordinaatteja varten joutuu hieman väkertämään GADE-koodiavaimen parissa. Koodi on kuitenkin helpohko murtaa, kunhan vain lukee ohjeet rastikuvauksesta täältä.

Repovesitien geokätköilyreitti on oiva tapa tutustua geokätköilyyn. Se sopii lapsiperheille ja vasta-alkajille siinä missä reitti tarjoaa uutta tietoa alueen historiasta ja luonnosta myös kokeneemmallekin kätköjen kaivajalle. Mikäli koko reitin haluaa kulkea, kannattaa sitä varten varata kokonainen päivä, jotta aikaa riittää vastaantulevien kätköjen ihmettelemiselle.

 

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.