Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Konnevesi–Laukaa-melontareitin eteläosa: kilttejä koskia ja uskomattomia kalliomaalauksia

Yhteistyössä #Keski-Suomen retkeilyreitit maailmankartalle -hanke

Konnevesi–Laukaa-melontareitti on jopa 60 kilometrin mittainen kokonaisuus, joka johdattaa hienojen koskien sekä mykistävien kalliomaalausten luo. Kokenut meloja meloo koko reitin 2–4 päivässä riippuen siitä, paljonko aikaa käyttää nähtävyyksien ihailuun. Reitin voi meloa myös osissa: esimerkiksi reitin pohjoisosan, niin kutsutun Konneveden koskireitin, voi meloa erikseen ja eteläosan erikseen. Koskireittiin olemme Retkipaikassa tutustuneet jo aiemmin. Nyt on aika lähteä Konnevesi–Laukaa-reitin eteläiselle osuudelle.

➡ Reitin pituus etelä+pohjoisosuus yht. 60 km
ℹ  Reitin pohjoisosan esittely
ℹ  Reittiesite (pdf)
🔥 useita tulipaikkoja
📌 Eteläisen osuuden lähtöpaikat kartalla: Paanalansalmen lossiranta, Kirkkoniemen ranta, Tarvaalan silta

Vielä sata melan vetoa, sitten saan kiukutella, päätän mielessäni. Lahjon mielen vielä toiseen sataan vetoon ja kolmanteen. Aalto heittäytyy kajakin keulan yli. Roiskeet tarttuvat aurinkolaseihin, mutten voi irrottaa otetta melasta pyyhkiäkseni maisemaa näkyviin.

Ahkerasta tuuliennusteen tuijottelusta huolimatta valitsin saaren puolista sen tyrskyisemmän. Melanvetoja ei motivoi edessä oleva etsintätehtävä. Olen päättänyt bongata retkelläni kaksi kalliomaalauskohdetta. Aikaisemmat elämykset kalliomaalausten äärellä ovat jättäneet viileäksi. Seinämien äärellä olen miettinyt: ”Ehkä kivi on luonnostaan hieman punertavaa, ehkä tähän joku esi-isä on vahingossa nojannut maalikädellään. ”

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Uittovuoren kalliomaalaus: ainutlaatuinen amforamies

Maalauksen pitäisi löytyä Paskosaaren kaakkoispuolelta, Paskolahden kupeesta. Odotukset ovat todella matalalla.

Kajakin keulan kääntyessä Paanalansaaren viertä etelään muuttuu ranta kallioiseksi ja viereen kohoaa upea seinä. Retkikartan mobiiliversio opastaa oikean kallioterassin äärelle. Viimeiset askeleet etenen hiipien. Jostain syystä tuntuu siltä, että tällä paikalla täytyy olla aivan hiljaa, kuunnella ja kunnioittaa.

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Korkealta kallioterassilta löydän seinämän, jonka pilkkovat kaksi komeaa pystyhalkeamaa. Halkeamien keskelle jäävässä kallioraanussa komeilevat vasta vuonna 1999 löydetyt maalaukset.

Maalaus koostuu kolmesta osasta: ympyrä, kolme pystyviivaa ja sitten kiehtovin ja erikoisin: ihmishahmo, jonka jalat ovat yhdessä kuin amforamalja, kädet lanteilla ja päässä ehkä sarvet. Tai näin tutkijat ovat tulkinneet. Vai olisiko muinainen meloja kuvannut vain juomapullonsa kallion kylkeen?

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Paikalle pääsee myös autolla, lähin parkiksi kelpaava paikka on Sammalniementie 63:n kohdalla.

Kalliomaalauksen ETRS-TM35FIN-koordinaatit: N=6916959.380 E=461230.126

Uittovuoren kalliomaalaus kartalla

Šamaanien viestejä tuhansien vuosien takaa

Hirvi, vene, kämmen – mitä esi-isä tai -äiti on halunnut näillä hymiöillä kertoa? Miettiikö joku samaa, kun tuhansien vuosien kuluttua tutkii meidän aikamme viestejä: hauis, sydän, aurinko.

”Antti Lahelma osoittaa väitöskirjassaan, että maalausten kuva-aiheet on mahdollista tulkita šamanistisen selitysmallin mukaan. Šamanismilla tarkoitetaan uskonnollista kulttuuria, jossa šamaanilla on keskeinen rooli. (…) Hirvi vertautuu šamaanin sieluneläimeen. Kolmionmallinen pää esittänee šamaanin naamiota. Venekuva voi konkreettisen matkanteon lisäksi kuvata šamaanin matkaa tuonpuoleiseen maailmaan.”

Suomen kalliomaalaukset, bongarin käsikirja. Jukka Parkkinen ja Tuija Wetterstrand

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Melontaretkelle lähtiessäni yritän bongailla sopivaa poutasäätä. Reittiä minulle opastanut Upe Nykänen lohduttelee: Kalliomaalaukset näkyvät paremmin kostealla säällä. Myöhäinen syksy sekä keväthanget ovat suositeltuja ajankohtia kalliomaalausten katseluun.

Yhdeksän prosenttia maamme kalliomaalauksista esittää kämmenen kuvaa. On todennäköistä, että kuvat nämä kuvat liittyvät kallion rituaalimaiseen koskemiseen. Kuin vaistomaisesti huomaan oman kämmeneni hakeutuvan kohti kalliota. Kaikki kalliomaalaukset ovat kuitenkin muinaismuistolain turvin rauhoitettuja. Kalliomaalausta ei saa koskea, eikä sen lähistöltäkään saa rapsuttaa jäkälää, vaikka haluaisikin vain nähdä kuvan hieman paremmin. Ajattele, että olet nyt luonnon omassa taidemuseossa.

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

KonnevesiLaukaa-melontareitin eteläosa: kalliomaalauksia ja kilttejä koskia

Olen kahden päivän ja yhden yön melontaretkellä KonnevesiLaukaa-melontareitin eteläisemmällä pätkällä. Kokonaisuudessaan reitti on hieman yli 60 kilometrin mittainen ja soveltuu kahden päivän retkeksi kokeneelle matkamelojalle. Vähemmän meloneille reitti tarjoaa monia mukavia pätkiä päivämelontaretkille. Kokeneimpienkin kannattaa huomioida Kynsiveden ylityksen heittäytyvän hyvinkin hankalaksi kovalla tuulella.

Konnevesi-Laukaa melontareitti Kuva Terhi Jaakkola

Molskautan kajakkini veteen reitistä itään, Paanalansalmen lossirannan kupeesta. Syksyn jo kellastellessa lehtiä, on rannan parkkipaikalla hyvin tilaa. Ihailtuani Uittovuoren kalliomaalauksen pujahdan Kaivannon kanavaan ja olen virallisella KonnevesiLaukaa-reitillä.

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Anne Hyvärinen kävi laskemassa reitin yläosan seitsemän koskea avokanootilla juuri ennen omaa retkeäni. Jutun hänen retkestään löydät täältä: Voiko avokanootilla surffata ja mitä sitten, jos kaatuu hyytävään veteen?

Pohjoisen pärskeet houkuttelevat, ja katse lähtee kiertämään sinisellä siunattua Suomen karttaa. Meloja pääsisi jatkamaan matkaa etelään aina Päijänteelle asti. Pohjoisesta pääsee rengasreittiä Keiteleen kanavan kautta palaamaan Konnevedelle ja jatkamaan matkaa vaikka Pohjois-Savon vesistöihin.

Lähtöpaikkani Paanalansalmen lossirannassa kartalla

ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit: N=6913567.343 E=464284.993

Muita hyviä lähtöpaikkoja:

Kirkkoniemen ranta kartalla N=6918338.901, E=451319.835

Tarvaalan silta N=6917693.715, E=451124.679

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Simunankosken ohitus vetokannasta pitkin

Kaivannon kanavalta Simunanniemelle vasen käsi ihailee metsämaisemia, oikea siellä täällä pilkottelevia maalaismaisemia.

Simunankoski kuohuu kutsuvasti. Kekkosen kerrotaan kalastaneen juuri tämän kosken kuohuissa. Kosken laskua kajakilla suositellaan vain erittäin kokeneille melojille. En lähde testaamaan uimataitoani, vaan nostan kajakin lähistön vetokannaksen kärryn kyytiin. Tai näin suunnittelen. Tanakka tatti estää kuitenkin etenemisen vetokannaksen raiteilla. Onneksi mukana on lahjaksi saamani Kekkosen lääkärin tekemä puukko, joka läheisen kalastuskosken vuoksi soveltuu täydellisesti juuri näiden luonnonantimien pilkkomiseen.

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Palaan retken jälkeen maateitse ihailemaan koskea. Laukaan suunnasta lähestyessä noin Kortelahdentie 50:n kohdalta erkanee vaatimaton hiekkatie, jonka varrelta löytyy parkkipaikka. Alueella vierailu on sallittu vain 15.5.–15.9. klo 9.00 – 20.00 välisenä aikana. Koskea pääsee katselemaan aidan takaa. Aita turvaa niin luonnonystävän turvallisuuden kuin alueen pihapiirien yksityisyydenkin.

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Kivinen reitti Kirkkoniemeen

Ennen Kirkkoniemen yöpaikkaa on kierrettävä vielä koko Kääminniemi, jonka kolmesta pohjoiseen kurkottelevasta nimekkeestä keskimmäinen hämmästyttää kivisyydellään. Kivisyyteen löytyy syy Tarvalan kyläyhdistyksen sivuilta. Sivu kertoo Muinais-Laukaassa eläneistä jättiläisistä, jotka heittelivät kiviä Kuusveden yli länsirannan Ahvenpyhän laelta itärannan Äidinvuorelle. Osa kivistä putosi matkalle, ja näin syntyi Kiviniemi. Kiitos muinaisjättiläisten, on Äidinvuoren länsijyrkänteellä nyt sykähdyttävä näköalapaikka. Vuoren rinteiltä löytyy monenlaisia koloja, onkaloita ja hyllyjä.

Auringon heitellessä viimeisiä valonsäteitä vedän kajakkini Kirkkoniemen rantaan. Ystävällinen retkeilijä huutelee töyräältä: Olen tästä lähdössä. Jätänkö tulet?

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Päivän tuuli on tyyntynyt, ilta silitellyt veden. Paikkaa paremmin tunteva tuttu retkeilijä liittyy seuraan. Olemme päättäneet meloa yhdessä matkan Kirkkoniemestä Saraakallion kautta Laukaan satamaan. Mutta ensin nautimme syysillasta ja -yöstä. Keski-Suomessa vaikuttava retkeilijä yllättää minut takapuolelleni. Hänen eväspaketistaan löytyy ihka-aitoja, kotitekoisia karjalanpiirakoita. Juureni ovat syvällä itärajassa, joten mitä tahansa vehnäpaistoksia en tällä arvonimellä kutsu, mutta nämä saavat täydet kymmenen pistettä. Nuotion äärellä, karjalanpiirakka kädessä tarinat vaeltavat itärajan retkireiteille, ja taas yksi reissu on poikinut kymmenen uutta haavetta. Silppuan päivän sienet pannulle ja muistan erityisen hyvin, miksi syksy on kestosuosikkini.

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Ajatusten uistinheitto vaihtuu pimeässä pilkkimiseen. Kaveri ryömii tukevan laavun suojiin, minä kiepsahdan riippumattooni. Kuljetan katsetta uljaiden mäntyjen kylkiä pitkin kohti korkeuksia. Tähdet kannustavat katsomaan esitystään vielä hetken, mutta sitten uni vie mennessään.

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Hartikan kirkon portailla

Aamukahvilla tarinointi jatkuu. Kun kerrankin on saanut samanhenkisen pohdiskelijan seurakseen, ei malttaisi millään lopettaa. Santsikuppia seuraa toinen. Vihdoin saamme takataskumme irtoamaan laavun penkeiltä.

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Laavulta johtaa leveä polku sillalle ja sieltä Hartikan kirkkomaalle. Täällä on sijainnut Laukaan ensimmäinen kirkko, joka vihittiin käyttöön vuonna 1593. Samaan aikaan Ruotsi ja Venäjä kävivät 25-vuotista sotaansa, elettiin pitkävihan aikaa. Nyt kirkkomaalle johdattaa juhlava portti, mutta kirkosta on näkyvissä vain sitkeät kynnyskivet. Alkuperäisestä kirkkorakennuksesta on onnistuttu säilyttämään kuuden hirsikerran verran hirsinurkkausta, jota säilytetään alueen lukitussa katoksessa. Nurkkaus on Keski-Suomen vanhin puurakennusten jäännös. Joka vuosi tällä paikalla järjestetään kaksi kirkkomaajuhlaa, kesähartaus heinäkuun vaihtuessa elokuuksi ja jouluhartaus jouluaattona.

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Taidokkaat kirkonrakentajat eivät suinkaan olleet ensimmäiset paikkaan ihastuneet. Kirkkoniemestä on löytynyt myös kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppajärjestelmä. En löydä esi-isiäni, sen sijaan kajakin kyytiin pääsee taas pussillinen tatteja.

Lue lisää Kirkkoniemestä: Laukaan Kirkkoniemen kauneus ei katoa

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Maistuisiko seikkailu Amazonilla?

Kirkkoniemestä virallinen Konnevesi–Laukaa-melontareitti jatkaa kohti Tarvaalankoskea. Jos aikataulu kuitenkin joustaa yhden mutkan verran, kannattaa Kirkkoniemen itäreunaa seuraillen pujahtaa kapealle Sahijoelle, jossa veden päälle kaartuvat puut luovat sademetsän tunnelmaa supisuomalaiseen luontoon.

Tarvaanjoen uimaranta tunnetaan myös nimellä Tallaanranta. Mainio yhden päivän melontaretki voisi alkaa juuri tältä rannalta ja kulkea Kirkkonimen kiertäen kohti Laukaata. Sahijoki virtaa etelään, mutta virtaus on lähes huomaamaton ja sallii siksi leppoisan melontaretken molempiin suuntiin.

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Toinen melontapäivä: Tarvaalankosken kautta Saraakalliolle

Toisenkaan päivän melontareitillä ei pääse pitkästymään. Heti Kirkkoniemen jäätyä taakse ryhtyy Tarvaalankoski luomaan kiehkuroita joen pintaan. Juuri ennen alamäkeä ehtii ihailla Kuusaankosken vanhaa rautatiesiltaa, joka siirrettiin tälle paikalle vuonna 1971.

Tämän paikan kohinaa ei kokemattomankaan tarvitse jännittää. Kyseessä on ennemminkin virtaus kuin koski, putouskorkeus vain 0,20 metriä. Ennen kosken perkauksia pudotusta oli 1,26 metriä, jonka voimasta on ehtinyt vuosien varrella nauttia niin saha kuin myllykin.

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Kajakki mieluilee heti virtapaikan jälkeen takavasemmalle, kohti etelää. Siellä siintävät luontoelämyksiä metsästäville melojille suositellut Peukaloinen ja Mataroinen. Me melojat haluamme kuitenkin viiveettä ihmettelemään Saraakallion kalliomaalauksia.

Tarvaalan kyläyhdistyksen video vie mukanaan Tarvaalan virtapaikalle, Sahijoen tunnelmaan ja moniin muihin alueen nähtävyyksiin.

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Saraakallio on Fennoskandian laajin kalliomaalausalue

Kirkkoniemen nokasta, ensimmäisten melanvetojen aikana, näimme jo merimerkin ja pian seuraavan. Matka Saraakalliolle sujuu helposti veneväylää seuraten. Jylhänä vedenpinnasta nouseva seinämä kertoo selvästi, missä tämä Fennoskandian maalauspinnaltaan laajimmaksi arvailtu kalliomaalauskohde sijaitsee.

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Tämän kallion maalaukset eivät todellakaan ole mitään ehkä-ruusukvartsia-ehkä-maalia -hapuiluja. Ensimmäiset maalaukset loistavat silmiimme kajakkiin asti.

Kapoinen ja kantoinen polku selkeimmille maalauksille on meille vielä ketteräjalkaisille hauska, mutta pienten tai kovin kokeneiden jalkojen kanssa paikkaan pääsy on aika vaikeaa.

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Ja sitten olemmekin ensimmäisen maalauksen äärellä. Punainen viesti tuhansien vuosien takaa mykistää ja pysäyttää. Maalaukset ovat helposti löydettäviä ja selkeitä. Hirvi näyttää ihan hirveltä ja ihmishahmo ihmiseltä. Jotkut tahot raportoivat seinästä löytyvän 100 erillistä maalausta, toiset väittävät luvuksi jopa 200. Olipa totuus mikä tahansa, on maalausten kirjo upea ja monipuolinen. Ihailtavissa ovat kaikki maamme kalliomaalauksille tyypilliset kuviot höystettynä monilla vain Saraakalliolta löytyvillä ihmeillä.

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Suomen ensimmäisen kalliomaalauksen silloiselle viralliselle taholle, Muinaistieteelliselle toimikunnalle, raportoi Jean Sibelius vuonna 1911. Saraakallion maalaukset löysi ensimmäisen kerran Heikki Hirvinen jo 1970-luvulla, mutta Keski-Suomen museo ei uskonut miehen tarinoita.

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Lue lisää: Laukaan Saraakallion näyttävät kalliomaalaukset ovat Fennoskandian suurimmat

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

“Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että valtaosa ääriviivahirvistä katsoo vasemmalle, kun taas täytteishirvet on usein maalattu katsomaan oikealle.”

Suomen kalliomaalaukset. Bongarin käsikirja

Kello huutelee jo kotimatkalle. Retkeä suunnitellessa en ymmärtänyt lainkaan kalliomaalauskohteiden syvyyttä ja pyhyyttä. Ehtiäkseen ihailemaan Saraakallion kaikki ainutlaatuiset ja mystiset kuviot, pitäisi aikaa varata ainakin puolen päivän verran.

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Maalauksia pääsee katselemaan myös maateitse. Tieltä matkaa maalauksille on noin 600 metriä.

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Laukaa on yllättävän lähellä, vain yhden kapoisen selän ylitys ja jo rannalla pilkottavat Kalluntuvan kotiseutumuseon harmaat rakennukset.

Vielä viimeisen niemenkärjen taakse koukkaus ja olemme perillä Laukaan Satamassa. Vedestä katsottuna sataman vasemmassa reunassa on veneiden laskuun tarkoitettu luiska, jonka vieressä sopivasti ruohoista penkkaa kajakkien rantautua.

Mitä muuta voisin minilomalta toivoa? Yhden yön retkelläni pääsin nauttimaan monipuolisesti luonnosta, liikkumaan leppoisasti ja sykähtymään taidenäyttelyihin. Bonuksena kohtasin syysillassa vielä iloisen samanmielisen. Kotimatkalle suunnatessani ystävä soittaa. Selostan elämyksiäni posket hehkuen ja kädet heiluen. Ajan intoillessani 20 minuutin kunniakierroksen. Luonto ei nyt kiitä. Minä kiitän luontoa.

Konnevesi-Laukaa melonta Kuva Terhi Jaakkola

Lue lisää reitistä:

Teksti on laadittu yhteistyössä #Keski-Suomen retkeilyreitit maailmankartalle -hankkeen kanssa (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Metsähallituksen luontopalvelut). Hankerahoitus Keski-Suomen ELY-keskus, maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Lisätietoa hankkeesta: Aitomaaseutu.fi

Reitin kunnat:

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.