Kokeilitko jo koskiretkeilyä? Konneveden koskireitti kannattaa nauttia koskioppaan seurassa

Lähtöpaikka Häyrylänranta kartalla
Koskireitti 22 km (koskia 7)
Useita taukopaikkoja
Konneveden koskireitin reittiesite (pdf)

Pieni suuri seikkailu alkaa, kun työnnetään avokanootti Konneveden koskireitille ja lähdetään treenaamaan avokanoottimelontaa kevättulvissa. Tämä oli uusi kokemus minulle, vannoutuneelle kajakkimelojalle. Ilman opasta en lähtenyt, koska koskessa turvallisuus ja kokemus ovat valttia. Samalla bongailin kulttuuriaarteita Konneveden seitsemän kosken koskireitin varrelta. Reitti on osa historiallista Rautalammin reittiä ja etappi Konnevesi–Laukaa-melontareitistä.

Konneveden koskireitti käsittää seitsemän koskea, jotka ovat Siikakoski, Taikinainen, Karinkoski, Kellankoski, Yläisenkoski, Keskisenkoski ja Hannulankoski. Keväällä 2016 meloin Konnekoskelta Kapeenkosken alapuolelle mukavan opiskelijaryhmän kanssa Erä’s Peten opastuksella, nyt keväällä 2018 sama opas lähti melomaan kanssani inkkarilla reitin loppuosaa, Pesiäissalmesta Akkosillan laavulle.

Koskireitti sopii hyvin inkkarimelontaan ja on melottavissa koko kesän. Reitti tarjoaa eri tasoisille melojille mukavia haasteita, mutta edellyttää koskeen sopivat varusteet ja koskikokemusta. Tässä jutussa olen hyödyntänyt Rautalammin–Konneveden luontomatkailun koordinointihankkeessa tuotettuja koskikartoituksia ja ja Petri Sutisen kesällä 2017 tekemiä koskiluokituksia.

Häyrylänranta Konnevedellä on täyden palvelun aloituspaikka

Reitti alkaa Konneveden Häyrylänrannasta ja päättyy 22 kilometrin päässä Saksalansaaren Akkosillan kupeeseen Hankasalmelle. Neljä ensimmäistä koskea muodostavat tiiviin yhtenäisen koskireitin, ja toinen kolmen kosken koskiosuus sijaitsee Liesveden ja Pesiäissalmen toisella puolella. Molemmat reitit toimivat myös lyhyempinä itsenäisiä koskimelontareitteinä. Reitin voi myös tehdä lyhyempänä, ja lopettaa melomisen reitin pääkoskelle Kellankoskelle tai Rossinkylälle.

Häyrylänranta Konnevedellä on Koskireitin paras aloituspaikka. Rannalta löytyy ravintola, kioski, caravan-alue ja melontakaluston vuokrauspiste. Kuva: Anne Hyvärinen.

Konneveden koskireitin aarteista arvokkain on luonnonvarainen järvitaimen, joka lisääntyy edelleen näissä koskissa. Mieronvirta Oy vuokraa koskia Catch & Release -kalastukseen tarjoten myös majoitus- ja ruokapalveluita kosken varrelle. Melojan onkin hyvä varautua jo etukäteen siihen, että reitin koskissa on kalastajia.

Reitti vie Kekkosen kalapaikalta Siikakoskelta kohti aarretarinoiden kultaamaa ja kulttuurihistoriallista reittiä kivikautisten asuinpaikkojen ja rautakautisen soturin haudan ohitse. Loppupuolella reittiä kuljetaan haltijain mailla Kärkkäälän Timolan talonhaltijoiden ohitse. Rossinkylän kulttuurimaisema Rossinkyläntien varrella kätkee myös harvinaisen Haronmäen kalliokarsikon. Kulttuurimaisema ja karsikko ovat saavutettavissa maitse vaikkapa paluumatkalla maantietä myöten. (Viite 1.)

Siikakosken sillan pilarit. Kuva: Jouni Lehmonen, Rautalammin kunnan kuvapankki.

Siikakoski melotaan uittorännin kautta, koskiluokka 1

Katso panoraamakuva Siikakostesta. Ilmakuvasta uittorännin kohta erottuu selvästi.

Siikakoski on Konnekosken koskireitin ylin koski 1,1 metrin korkeuserolla. Häyrylänrannan satamasta sillalle on alle kilometrin melontamatka tasaista järvenselkää. Vaikka itse Siikakoski on melottavissa ja sen laskureittikin on melko helppo keskeltä laskettuna, koski on todella kivinen, ja sillan pilarit aiheuttavat riskipaikkoja. Turvallisin ja helpoin reitti on meloa uittoränniä pitkin.  Asiakaskäytössä ja vuokrauskäytössä se on ainoa mielekäs reitti. Uittorännin koskiluokka on 1, koska sen loppuosassa on voimakkaita virranrajoja, joissa aloittelija voi kaatua. Suositeltavaa on jatkaa melomista suoraan vielä rännin jälkeen.

Omatoimimelojalle saattaa uittoränniin osuminen olla haastavaa, koska rännin sijainti ei ole mitenkään ilmeinen Häyrylänrannasta tultaessa. Ränni sijaitsee laskusuunnassa oikealla sillan alla. Melojan on syytä myös varautua kohtaamaan kalastajia, joita voi huonolla tuurilla olla eksynyt myös ränniin. Muutoin ränni on turvallinen ja hyvä melontareitti.

Siikakosken voi myös meloa kosken kautta, mutta silloin koskimelontakokemusta on oltava, samoin tarvitaan asianmukaiset varusteet. Millä tahansa kajakilla koskeen ei tule mennä, eikä vuokravälineillä lainkaan. Koski ei sinällään ole erityisen vaikea keskeltäkään laskettuna, eikä reitti ole mitenkään erityisen ahdas, mutta lasku vaatii tarkkuutta ja navigoinnin varmaa hallintaa voimakkaassa virrassa. Tähtäysmerkkinä voi käyttää sillan alla olevaa korkeaa pystykiveä. Se on pyöreähkö, ja vesi virtaa sen ohitse. Virtaus on suhteellisen voimakasta. Kiviä suurempi riskitekijä muodostuu sillan karheista suorakaiteisista pilareista. Poikittain niihin ajautuminen on ehdottomasti vältettävä. Koskiluokka keskireitillä on 2. Koski on ikävä uitava, ja siten sisältää merkittävän riskitekijän.

Sillalta on hyvä näköala tarkastaa Siikakoski ennen laskua. Siikakosken laskusuunnassa vasemmalla rannalla on laavu ja P-paikka. Kosken partaalle on pystytetty Konneveden vaakunan symboliikalla koristeltu pöytä ja tuolit.

Tämän kosken yhteydessä tulee aina mainita, että itse Kekkonen kävi täällä kalalla. Hänellä oli mökki Etelä-Konneveden saaressa. Kekkosen kalapaikan kunniaksi Siikakosken partaalle on pystytetty muistolaatta suureen kiveen.  Kuva: Jouni Lehmonen, Rautalammin kunnan kuvapankki.

Taikinainen kosken rajamailla, koskiluokka 1-

Siikakoskelta on miltei puolentoista kilometrin melontarupeama Taikinaiselle, jossa on ainoastaan 0,3 metriä korkeuseroa. Virta on kesy vaikka nopea. Muutama kivikin löytyy. Tie tulee rantaan länsipuolella jokea, ja tien päässä rannassa sijaitsee erinomainen laavupaikka. Tämä on hyvä taukopaikka. Koskeksi tämä on sangen yksinkertainen ja helppo virta, koskiluokka on 1-. Kosken kiveltä saattaa bongata koskikaran vahtaamassa ateriaansa. Alue on koskikarojen suosiossa.

Karinkoski kuin tehty aloittelijan koskiharjoitteluun, koskiluokka 1-

Taikinaisen ja Karinkosken välillä on matkaa muutamia satoja metrejä. Karinkosken korkeusero on 0,3 metriä, virtaus nopea, ja koskessa on muutamia keskikiviä. Tämä on ehdottomasti reitin parhaita koskia koskimelonnan alkuharjoitteluun. Huomioi kuitenkin, että kalastaja, joka on vuokrannut kosken vuorokausihinnalla, saattaa häiriintyä, jos melontaryhmä jää harjoittelemaan pitkäksi aikaa paikoilleen. Turvallisuudesta on huomattava, että virtaus vie kauas rannasta, jos joku uimariksi joutuu. Tämä on kuitenkin hyvin helppo koski, jonka koskiluokka on 1-. Kellankoskea edeltävä järvisuora alkaa heti kosken jälkeen.

Kosken itäpuolella on taukopaikaksi sopiva, kalastajien suosiossa oleva Karinkosken laavu, jolle pääsee Autiolahdentieltä. Tieltä kävelymatkaa laavulle on noin 500 metriä. Parkkipaikka opasteineen löytyy myös. Konneveden koskireitti eli Partiomajan polku kulkee laavun kautta. Laavu sijaitsee nätillä paikalla Karinkosken yläpuolella, ja vessa sekä puuliiteri kuuluu varusteisiin. Lue lisää >>

Kuva: Anne Hyvärinen

Kellankoski on reitin pääkoski, koskiluokka 2- (2+)

Kellankoski on koko reitin pääkoski ja soveltuu myös retken lopetuspaikaksi. Lähes kolmen metrin korkeusero takaa, että vauhtia ja haastetta riittää. Kellankosken voi kiertää turvallisesti maitse voimalaitoksen uoman kautta. Rantaan tulee hyvä tie, ja rannassa on vuokramökki, jota vuokrataan paljon koskikalastajien toimesta. Alueella järjestetään myös yksityistilaisuuksia, ja melojan tulee välttää häiritsemästä vuokralaisia. Jos olet likkeellä ryhmän kanssa, tarkista Kellankosken Voimalta onko mökillä vuokralaisia.

Kellankosken voimalaitoksen ja vuokramökin rannassa on kohtuullisen hyvä, luonnonrantainen vesillelaskupaikka. Ryhmän kanssa liikuttaessa on aina etukäteen varmistettava, että mökki ei ole varattu ja rantaan voi mennä häiritsemättä mahdollisia vuokralaisia. Tästä alkaa Kellankosken helpoin osuus. Haastavin kosken yläpuolinen osuus on helposti vältettävissä nostamalla kajakit maata pitkin voimalauoman kautta tähän suvantopaikkaan. Kuva: Anne Hyvärinen.

Voimalan uomassa, ennen koskea oikealla, on hyvä rantautumispaikka. Voimalauoma on melojille suhteellisen harmiton. Voimalaitoksen vedenottamo aiheuttaa jonkin verran pyörteitä ja imee melojaa uoman pohjukkaa kohti. Se on kuitenkin harmitonta. Voimalauoman kautta on myös ehdottomasti paras paikka kantaa kanootti kosken ohitse, kunhan muistaa, että alue on yksityisaluetta ja sitä vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin.  Kosken laskeminen edellyttää kuitenkin kosken tarkistamista maalta käsin ennen laskua. Koskiuoma on rakennettu ja kosken hevosenkenkämäinen niska muuttuu suuresti vedenkorkeuden vaihdellessa. Helpoin laskureitti muuttuu sekin vedenkorkeuden mukana. Kosken niskalla, keskellä uomaa, on vaarallisia, arkkumaisia kiviä.

Reitillä riittää myös tasaisia osuuksia, joten inkkari on koskikajakkia sujuvampi matkantekoväline. Kuva: Anne Hyvärinen

Laskureitti alkaa vasemman itäreunan läheltä ja siirtyy sitten kohden vesivoimalaa ja oikeaa länsirantaa. Tämän jälkeen päävirran mukana palataan jälleen itärannalle ja vasemmalle. Kosken loppuosassa oikea länsiranta on kalastuslaiturien tukkima. Ne muodostavat jonkinasteisen riskin melojille. Se riski suurenee voimakkaasti vedenkorkeuden noustessa. Suositeltavaa on varmistaa, että kosken lopussa liikutaan sen vasenta reunaa.

Kellankosken kalastuslaituri kosken alaosassa voi olla riski melojalle. Kuva: Jouni Lehmonen, Rautalammin kunnan kuvapankki.

Kosken niskan alla on sen vasemmalla itärannalla karikko, joka tulisi mielellään kiertää. Niskan alla on tyven palju, jonka reunoihin muodostuu voimakkaita virranrajoja. Koski vaatii jatkuvaa navigointia. Suoraa reittiä ei ole. Kosken loppuosassakin on runsaasti kiviä, ja virtaus on voimakasta. Myös aallokko on jossakin määrin merkittävää. Virtaus jatkuu järvelle saakka. Koskiluokka riippuu suuresti vedenkorkeudesta. Kellaa helpottuu merkittävästi veden laskiessa ja nopeuden ja virranpaineen pienentyessä. Ylhäältä laskien koskiluokka on 2- (2+).

Erä’s Pete odottelee ryhmää veneessä Kellankosken alapuolella. Kuva: Anne Hyvärinen

Voimalalta lähtien kosken alaosan vaikeus on vain 1+, mikä sopii jo useimmille melojille. Samalla voidaan useimmilla vedenkorkeuksilla varmistaa, ettei meloja joudu tahtomattaan kalastuslaitureita vasten. Tulvakorkeuksilla Kellaan riskit kasvavat nopeasti myös asiakaskäytössä. Yhä suurempi osa virrasta painautuu myös kalastuslaitureihin voimalan jättöuoman jäädessä lopulta päävirran alapuolelle.

Kellankoski laskee Kellanlahteen, joka on Liesvettä. Ennen seuraavia koskia melojan on asennoiduttava melomaan tasaisella järvellä. Tuulinen keli saattaa vaikeuttaa melomista. Järviosuutta on noin 5 kilometriä Pesiäissalmeen, jossa reitti taas kapenee, mutta seuraavalle koskelle matkaa on lähes 10 kilometriä.

Pesiäissalmen opaskyltti maantien laidassa. Kuva: Jouni Lehmonen, Rautalammin kunnan kuvapankki.

Pesiäissalmen aarteet ja Majakankaan rautakautinen hauta

Rautalammin museon Etelä-Konneveden tarinakartaston mukaan Liesvedelle ja erityisen viehättävälle Pesiäissalmen lähitienoille liittyy paljon mielenkiintoista perimätietoa sekä muinaisten ihmisten jättämiä jälkiä. Emme ehtineet tarkastaa kohteita melontaretkellämme, koska olisimme joutuneet melomaan liian paljon ylimääräistä. En silti malta olla kertomatta näitä vinkkejä muille kulkijoille, joita kiehtoo ajatus siitä, että 1600 vuotta sitten Majakankaalle polttohaudattiin juhlavasti mies koirakumppaninsa kanssa täydessä varustuksessa. Mukaan oli laitettu taitavasti valmistettujen aseita, turkiksia ja kaloja. Majakankaalta on löytynyt myös kivikautinen asuinpainanne, saviastioiden paloja sekä kvartsi-iskoksia, kivikauden työkalujen valmistamisesta syntynyttä jätettä. Paikalta on löytynyt myös myöhempää asbestikeramiikkaa. (Viite 5)

Majakankaasta vielä pohjoiseen, siellä missä Lapunjoki laskee Isolahteen, sijaitsee Pukonen-niminen saari. Kansanrunousarkiston kätköissä on säilynyt salaperäinen tiedonanto Pukosensaaren eriskummallisesta kissasta, joka ”mustalaisen povaamisen mukaan” näyttäytyy pohjoispäässä olevalla kalliolla. Liekö kissassa joku taika ja liittyykö se aarteisiin, sitä emme tiedä, (Viite 3) mutta aarretarinoille on ollut vallan tyypillistä, että niille on laitettu vartija. (Viite 2)

Tarinakartasto paljastaa lisäksi, että Pesiäissalmen Pukkisaaressa ja Kirvessaaressa on kerrottu olevan ”suuria aarteita”:

”Pesiäissalmen suulla olevan Pukkivuoren alla (järven) syvässä on aarre. Uhrina on, että pitää joko ajaa yksiöisellä varsalla yksiöistä jäätä Kirvessaaresta Pukkisaareen tai heittää kirves yksiöistä jäätä pitkin yhdellä heitolla Kirvessaaresta Pukkisaareen. K.o. saarten väliä on n. ½ km.”  (Viite 3.)

Pesiäissalmi. Kuva: Jouni Lehmonen

Koskireitin toinen osa kulkee haltijain mailla

Alaosan koskijakso Yläinen–Keskisenkoski–Hannulankoski ovat erillinen osa koskireitin yläosasta. Nämä kolme viimeistä koskea sopivat esimerkiksi koskikurssien pitoon ja lyhyiden koskiretkien vetämiseen yläosaa paremmin. Korkeuseroa on 3 metriä. Parkkipaikkojen pula Ylisellä koskella on ilmeinen, mutta vesillelähtö onnistuu kuitenkin hyvin. Akkalansalmen laavu on paras reitin lopetuspiste.

Kalastajien lisäksi saattaa melojan korviin tai silmiin kantautua tällä reitillä outoja ääniä tai näkyjä. Hankasalmen puolella olevan Kärkkäälän Timolan haltija on alueella kovin tunnettu, ja siitä kertovat tarinat tiedetään laajasti. Talon haltija tuntui auttaneen ihmisiä, mutta joskus se  näyttäytyi myös kuoleman enteenä. Tiedettiin kertoa, että haltija takoi kirstunnauloja aina ennen kuolemantapausta (Viite 4). Talo sijaitsee laskusuunnassa vasemmalla rannalla, juuri ennen Keskistä koskea. Tällä koskipätkällä kannattaa siis olla valppaana.

Yläisenkoski, koskiluokka 1

Yläisenkoski on alemman koskijakson ylin koski. Koskelle vie huonohko tie, jossa on hyvin pieni parkkipaikka. Autolla pääsee kuitenkin aivan kosken viereen asti. Koski on kohtuullisen kivinen ja siinä on kohtuullinen virtaus ja muutama arkkumainen kivi. Leppoisista aalloista huolimatta se vaatii melojalta tarkkuutta. Tämä on helppo koski laskea alas suoraan keskeltä. Poikittain ajautuva päätyy helposti pinnan alla oleville ns. lehmänselkäkiville. Yläinen kaataa huolimattoman melojan helpommin kuin miltä koski päällepäin näyttää. Alus kannattaa pitää suorassa. Kiviä lukuun ottamatta Yliseen ei liity muita mainittavia riskejä. Uimarin on helppoa uida rantaan. Ennakkotarkastelu tai kosken ohitus voidaan tehdä vasemmalta rannalta. Oikealla rannalla on yksityismaata. Koskiluokituksessa koski kuuluu luokkaan 1.

Keskisenkoski, koskiluokka 1

Alemman koskijakson keskimmäinen koski. Rannoilla on paljon yksityismaata, mikä estää kanootin ohikannon maita pitkin. Kalastuskunnan laavu on kosken vasemmassa rannassa. Keskisenkoski on hivenen Ylisenkoskea voimakkaampi ja sen kivet ovat selkeämmin näkyvissä. Keskellä kulkee selkein reitti. Oikeassa rannassa olevan saaren kierron tukki kesällä 2017 puu. Vasen ranta on ylimmän osan alaosassa sangen kivinen.  Alaosan oikeahkoon puolen muodostuu korkealla vedellä pieni stopparisarja. Koskiluokka on 1. Koski on melko helppo ja yksinkertainen. Kiviriski on olemassa, mutta se on pienempi kuin Yläisessä.

Hannulankoski, koskiluokka 1

Hannulankoski on reitin alaosan voimakkain koski. Ohikantoon on hyvä polku vasenta etelärantaa pitkin. Yleinen parkkipaikka ja tien pää ovat aivan kosken tuntumassa. Kosken vasen ranta on kuitenkin yksityismaata. Kantopolku kiertää tontin reunaa kosken alle.

Koskessa on vanhoja myllyrakenteita sen vasemmalla puolella. Oikea reuna on sangen kivinen. Korkein kivi hieman kosken oikealla puolella on hyvä laskukohdan merkkipaikka. Aivan sen vasemmalla puolella on hyvin suora, turvallinen ja helppo reitti kosken alle. Aloittelija voi kaatua silti kosken alla olevissa terävissä virranrajoissa. Suoraan jatkaminen on suositeltavaa. Kosken vaikeus ja turvallisuus on täysin laskun aloituspaikasta riippuvaista.

Koskireitin kulttuurimaisemia

Konneveden koskireitin kulttuurihistoria avautuu vaikkapa paluumatkalla, kun kanootit on jo pakattu autoihin. Esimerkiksi Rossinkylän kulttuurimaisemasta pääsee nauttimaan sopivasti autosta käsin, kunhan valitsee oikean paluureitin Saksalansaaresta Kärkkäälän ja Sauvonniemen kylien kautta Rossinkylälle. Haronmäen kalliokarsikko on myös matkan varrella aivan Rossinkylän tuntumassa.

Siikakoski. Kuva: Jouni Lehmonen, Rautalammin kunnan kuvapankki.

Reitin tärkeät paikat:

Lähtöpaikka Häyrylänranta, Satamatie 60, Konnevesi. Kartalla.

Häyrylänrannan ilmakuva: http://rautalampi-konnevesi.panoraamat.com/ilmakuvat/hayryla

Siikakoski kartalla. Sijainti: N=6943053.189, E=466304.642 (ETRS-TM35FIN)

Siikakosken ilmakuva: http://rautalampi-konnevesi.panoraamat.com/ilmakuvat/siikakoski.

Kellankoski kartalla.Sijainti: N=6940000.147, E=464466.382 (ETRS-TM35FIN)

Retken lopetuspiste, Saksalan saaren laavupaikka kartalla. Sijainti: N=6932940.412, E=459776.882 (ETRS-TM35FIN)

Aarresaaret:

Kirvessaari kartalla.

Pukkisaari kartalla.

Pukosensaari kartalla.

Lisätietoa Konneveden koskista:

Viite 1: Rautalammin museo tarinakartta: http://tarinakartta.rautalamminmuseo.fi/

Viite 2: Matti Sarmela, Suomen perinneatlas. Saatavilla: http://www.kolumbus.fi/matti.sarmela/Suomen%20perinneatlas.pdf

Viite 3: Rautalammin museo tarinakartta. Mustasaaren taika-aarre – Aarteita kartalla. Saatavilla: http://tarinakartta.rautalamminmuseo.fi/kohteet/mustasaaren-taika-aarre-aarteita-kartalla/

Viite 4: Rautalammin museo tarinakartta. Riihen ja pajan haltijat – Kärkkäälän alueen maagisia kohtaamisia. Rautalammin museon tarinakartta. Saatavilla: http://tarinakartta.rautalamminmuseo.fi/kohteet/riihen-ja-pajan-haltiat-karkkaalan-alueen-maagisia-kohtaamisia/

Viite 5: Rautalammin museo tarinakartta. Majakangas – Rautakauden soturin jäljillä. Saatavilla: http://tarinakartta.rautalamminmuseo.fi/kohteet/majakangas-rautakauden-soturin-jaljilla/

Etelä-Konneveden melontareitit ja kansallispuisto:

Etelä-Konneveden melontareitit: http://etela-konnevesi.fi/luontomatkailun-koordinointihanke/melontareitit

Etelä-Konneveden kansallispuisto: http://www.luontoon.fi/etela-konnevesi

Rautalammin reitti: http://kansallisvesi.net/

Lisälukemista hautapaikoista ja Isonvihan perinnöstä:

Juha Ruohonen: Kuolleiden saaret. Historiallisen ajan keskisuomalaisten saarihautausmaiden luonne ja käyttö hautapaikkoina. Saatavilla: http://research.jyu.fi/jargonia/artikkelit/jargonia17_ruohonen.pdf

Niemistö, Elina. 2014. Isovihan perintö ulottui sukupolvien päähän. Julkaistu 16.2.2014. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-7089180

Kirjoittaja on Rautalammin kunnan Luontomatkailun koordinointihankkeen projektipäällikkö.