Kolmen vuoren vaellus on sopivan haastava vaellusreitti upeissa järvimaisemissa Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Juhannusviikon alkajaisiksi lähdin yhden yön reissulle Etelä-Konneveden kansallispuistoon, Kolmen vuoren vaellus -nimiselle reitille. Reissun aikana nautin valoisasta yöstä, haastavasta maastosta sekä upeista ja jylhistä järvimaisemista. Reitti antoi kattavan kuvan nuoren, vuonna 2014 perustetun kansallispuiston luontoon ja maisemiin, joihin on palattava vielä joskus vaikkapa melontareissun muodossa. Etelä-Konnevedellä nimittäin riittää paljon nähtävää myös vesiltä käsin.

Reitti: 16 km (ml. siirtymä Kalajan P-alueelta)

Kulkuaika: 6–12 tuntia

Haastava reitti, joka sisältää paljon nousuja ja laskuja, kivikkoa ja juurakkoa.

Etelä-Konneveden patikointikartta metsä.fi -sivulla

Kalajan pysäköintialue kartalla, Törmälän metsätie 136, Rautalampi

Auton saa parkkiin Kalajan pysäköintialueelle, jossa on hyvin parkkitilaa. Alueelle on helppo tulla Törmälän metsätietä pitkin, joka on hiekkatie. Pysäköintialueen yhteydessä on myös käymälä, infotaulut ja opasteet.

Vuori-Kalajan lammelle ja kodalle Kalajan P-alueelta on matkaa kilometri.
Rengasreitin aloitus- ja päätepisteenä on Vuori-Kalajan taukopaikka.

Kolmen vuoren vaellus alkaa ja päättyy Vuori-Kalajan lammella, jonka rannalla on taukopaikka. Alueella on kota, erillinen tulipaikka pöytineen ja esteetön käymälä. Vuori-Kalajan taukopaikalle johtaa kilometrin pituinen esteetön luontopolku. Yleisessä käytössä on soutuvene, ja rannassa on myös laituri uimatikkaineen. Vuori-Kalajan lammen vesi on kirkasta, ja itse otin siitä juomavettä vedensuodattimen läpi suodatettuna. Vettä kuluikin paljon, sillä päivät olivat lämpimiä ja reitin varrella maasto vaihteli nousujen ja laskujen muodossa. Kannattaa siis huomioida, että mikään nopea päiväkävely tämä reitti ei ole. Allekirjoittaneella 16 kilometrin taittamiseen kului yöpymisvarusteet rinkassa noin 7 tuntia. Reitti lähtee kodan takaa ja sen kiertosuunta on vastapäivään.

Vuori-Kalajasta matka jatkuu kohti Keskilahtea.

Reitti kulkee vähän matkaa pienemmän Kitulammen rantaa pitkin. Polku kulkee Vuori-Kalajan ja Kitulammen välissä märän ja soisen maaston halki, joten tämä kannattaa huomioida kenkävalinnoissa ennen reissulle lähtöä. Toki maasto on varmasti kuivempaa kesän mittaan, itse olin liikkeellä juuri sateisemman jakson jälkeen. Hyvät ja tukevat kengät saa muutenkin olla, sillä polulla on paljon juurakoita, kiviä, jyrkkää nousua ja laskua.

Saavuin Keskilahden taukopaikalle, menin rantaan ja täytin vedensuodatuspulloni Konneveden kirkkaasti liplattavasta vedestä. Näissä maisemissa kelpasi pitää pieni juomatauko.

Keskilahti olisi tarjonnut myös hyvät leiriytymispuitteet. Alueella on tulipaikka, käymälä, laudoista rakennettu telttalaveri ja puuvarasto. Mietin hetken, että yöpyisinkö täällä, mutta päätin kuitenkin jatkaa matkaa vielä seuraavaa taukopaikkaa, eli Enonrantaa kohti.

Virittelin riippumaton Enonrantaan, jossa oli laituri, kota, huussi ja rakenteilla oleva teltta laveri.

Enonrannassa hyvin nukutun yön jälkeen lähdin patikoimaan viimeistä etappia, eli Kalajanvuoren huippua kohti. Korkeutta tällä ”graniittiveistoksella” on reilut 200 metriä. Aamu oli lämmin ja nousu oli raskas. Maisemat kuitenkin olivat joka hikipisaran arvoiset!

Lue myös:

Kalajankierros, Etelä-Konneveden kansallispuisto, Rautalampi

Etelä-Konneveden kansallispuisto

Kalajan kierroksen ja Vuori-Kalajan kotalaavun avajaiset Etelä-Konneveden kansallispuistossa

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.