Porin Kansallinen Kaupunkipuisto – koe Selkämeren koskettavan kaunis luontokaupunki

Kaupallisessa yhteistyössä Porin kaupunki

Halusit sitten istahtaa katsomaan maailmanmenoa kuvankauniin Kirjurinluodon kesäkahvilan terassille, hiljentyä Akseli Gallen-Kallelan taideteosten äärelle Juséliuksen mausoleumissa tai käydä lenkillä Porin Metsän kuusien alla, Porin kansallinen kaupunkipuisto tarjoaa elämyksellisyydessään noin 10 neliökilometrin alueen kaupungin laidasta toiseen, yhdistellen kiinnostavia ja historiallisesti merkittäviä kaupunki- ja luontokohteita eri aikakausilta.

Terminä kansallinen kaupunkipuisto herättää romanttisia mielikuvia New Yorkin Central Parkista ja auringon halkomista vaahteralehdoista, joissa viltin päällä lepää olkihattu, avoin kirja ja ruutukuvioitu piknik-kori. Se on kaikkea tätä, mutta samalla se on myös tarkasti määriteltyä toimintaa, jossa ympäristö, kaupunkisuunnittelu ja kulttuuri kohtaavat luontoa kunnioittavalla tavalla.

Luonto osana kaupunkia

Luontoyhteys ja luonnossa liikkuminen ovat tärkeä osa ihmisen hyvinvointia. On ennustettu että vuoteen 2050 mennessä noin 90 % väestöstä asuu kaupungistuneilla alueilla. Tästä syystä on hienoa, että luonto otetaan mukaan kaavoituksessa ja että kaupunkipuiston tyylisiä konsepteja laaditaan. Ympäristöministeriön kriteerit kansalliselle kaupunkipuistolle ovat kattavat ja niiden tarkoitus on mm. varmistaa kohteen ekologisuus, jatkuvuus ja elämyksellisyys. Kansallisia kaupunkipuistoja löytyy Suomesta tämän artikkelin kirjoitushetkellä kymmenen kappaletta. Porin kansallinen kaupunkipuisto perustettiin kolmen ensimmäisen joukossa Ympäristöministeriön päätöksellä 6.5.2002 ja sitä laajennettiin 14.12.2006.

Liikkeelle Kirjurinluodon alueelta

Kokemäenjoki, jonka varrelle Pori on rakennettu, on toiminut tärkeänä vesireittinä vieden kulttuuria ja teollistumista rannikolta sisämaahan. Suistojen väliin jäävät luodot ovat merkittävä osa Porin kulttuuriperintöä; elinympäristö, missä ihmiset ja eläimet pääsevät lähemmäksi toisiaan ja luonnon monimuotoisuutta. Näistä luodoista tunnetuin on Kirjurinluoto, paikka jossa paikalliset rentoutuvat ja johon ulkopaikkakunnilta tulevat suuntaavat yleensä ensimmäisenä. Porin kansalliseen kaupunkipuistoon tutustuminen kannattaa aloittaa täältä, koska monet sen kohteet ovat helposti saavutettavissa Kirjurinluodon isoilta parkkialueilta. Löydät tarkemmat karttalinkit jutun lopusta.

Historia ja vahva nostalgian tunne tekevät paikasta kuin paikasta entistä mielenkiintoisemman. Onkin kiehtovaa ajatella, kun jalkojen alla on tukevaa maata, että vielä 1500-luvulla Kirjurinluoto oli meren alla ja se muodostui 1700-luvun aikana maan kohoamisen seurauksena. Aloite puiston tekemiselle tuli apteekkari Robert Junneliukselta vuonna 1887 ja se valmistui kymmenen vuotta myöhemmin. Ennen tätä luotoa käytettiin laidunmaana, säilytyspaikkana ja porvariston ajanviettopaikkana. 1800-luvulla se kuului myös kaupungin notaarin (kirjurin) luontoisetuihin, mistä se on saanut nimensä.

Luodolle pääsi pitkään vain vesiteitse, kunnes vuonna 1968 sinne rakennettiin ensimmäinen ponttoonisilta. Nykyisin Kirjurinluotoon pääsee helposti autolla maantietä tai Raumansiltaa pitkin. Kesäisin on käytössä myös idyllinen ja kulkua kaupungin suunnalta helpottava kävelysilta Taavi. Pohjoisen suunnalta tultaessa luotoon pääsee Kaarisillan kautta.

25 hehtaarin kokoinen Kirjurinluoto tarjoaa todella paljon nähtävää ja koettavaa, eivätkä etäisyydet ole pitkiä. Helpot ja esteettömät kulkuyhteydet vievät veden ja elinvoimaisen suistoluonnon äärelle. Kaikkialla mihin katsot on elämää! Kirjaimellisesti. Oravat hyppivät vanhojen puiden oksilla, kesyt city-linnut lähestyvät uteliaina ja tunne on keskikesän utuisessa lämmössä lähes unenomainen.

Aluetta halkovien virkistävien vesialueiden yli vievät pienet kaarevat kävelysillat, ja niitä ympäröivät erilaiset eläinaitaukset, joissa voi nähdä lampaita, alpakoita, iloisesti pomppivia kilejä sekä paljon erilaisia lintuja villilinnuista tarhattuihin fasaaneihin, kyyhkyihin ja riikinkukkoihin. Tuottaa suunnatonta iloa pysähtyä, olla lähellä uteliaita eläimiä ja katsoa niiden vilpitöntä ja välitöntä suhtautumista ihmiseen. Huomasin että poikkeuksetta kaikki vastaantulevat pysähtyivät nojailemaan aitauksiin ja hymyilivät kiireettömästi eläinten persoonallisille tempuille.

Kirjurinluodossa toimiva kahvila-ravintola Cafe Pori Jazz on puolestaan mainio taukopaikka ja katseenvangitsija. Vuonna 1910 rakennettu jugendtyylinen rakennus suorastaan huokuu historian siipien havinaa ja kutsuu tunnelmalliselle terassikahville. Jos viivyt pidempään, järjestetään kahvilassa myös elävän musiikin tapahtumia tunnettujen artistien kuten Pete Parkkosen, Erja Lyytisen ja Samuli Putron tähdittäminä.

Lapsille ehdoton vetonaula on Pelle Hermannin puisto, joka valittiin vuonna 2014 Ylen yleisöäänestyksessä Suomen parhaimmaksi leikkipuistoksi! Ilmainen yli kolmen hehtaarin kokoinen alue tarjoaa tekemistä kaikenikäisille. Omat suosikkini ovat Äitiliinin Mökki sekä huomion vangitseva suuri merirosvolaiva, missä sisäinen Jack Sparrow saa vallan ja mielessä soi Klaus Badeltin He’s a Pirate.

Kirjurinluotoa kiertäessä on mahdoton olla huomaamatta legendaarista Lokki-lavaa. Entisenä Pori Jazzin päänäyttämönä sen valkoinen siipiä muistuttava katos on kuullut aikojen saatossa monet mieleenpainuvat sävelet. Kirjurinluoto ja erityisesti Kirjurinluoto Arena ovatkin laajalti tunnettuja siitä, että siellä järjestetään isot kesäfestarit, kuten Pori Jazz ja Porispere.

Kaiken tämän lisäksi kulttuurin ja urheilun ystäville Kirjurinluodosta löytyy mm. suosittu kesäteatteri sekä minigolf– ja frisbeegolfradat. Janoa ja jäätelönhimoa voi hillitä myös kahvila Viksussa, josta voikin sitten ponnistaa kohti vieressä olevaa Angry Birds -puistoa. Ellei sitten Kirjurinluodon uimaranta kutsu sen kimaltavalle hiekalle, näyttävien ravintolalaivojen keinuessa hitaasti Porin vanhan kaupungin siluettia vasten.

Hanhipuisto ja Polsanluodon luontopolku

Kirjurinluodosta on luontevaa jatkaa kohti läheistä Hanhipuistoa ja Polsanluotoa. Siirtyminen ei ole suuri, sillä ne sijaitsevat Kirjurinluodon välittömässä läheisyydessä, käytännössä samalla alueella Kokemäenjoen jokisuistossa. Ensimmäisenä vastaantuleva Hanhipuisto on suosittu ja kaunis näyttelypuutarhatyylinen esittelypuisto, missä voi tutustua paikallisesti hyvin menestyvään puustoon ja kasveihin.

Hanhipuisto on täynnä erilaisten istutusten välissä risteileviä pieniä polkuja, ja sen värikkyys vetää huomion puoleensa. Penkit ja levähdyspaikat on aseteltu niin, että luonnossa olemisen tuntu on vahvana kaikkialla, vaikka vieressä on parkkipaikka ja suhteellisen vilkas tie. Ihmisiä näkyy kumartuneena kukkapenkkien ylle tutkimassa toinen toistaan ihmeellisempiä kasveja. Kannattaa siis käydä ihan jo pelkän tunnelman vuoksi, vaikka kukat eivät kauheasti kiinnostaisikaan.

Hanhipuistosta lähtee upea Polsanluodon luontopolku. Tämä helposti piiloon jäävä helmi kannattaa ehdottomasti käydä kiertämässä! Polveileva reitti kulkee rehevässä ja linnustoltaan rikkaassa maisemassa. Sen verran hienosta paikasta on kyse, että Satakunnan Mielenterveysseuran aloitteesta Polsanluoto nimettiin kesäkuussa 2017 Porin Mielipuistoksi, koska lyhytkin kävely metsässä on parempi kuin tunti terapiaa ja polulle pääsee nopeasti rauhoittumaan kaupungin melskeestä.

Syvät värit ja varjoisat lehdot ovat itselleni mieleen, ja pian huomaankin etten tunne olevani kaupungissa enää lainkaan! Elinvoimainen suistoluonto on todella monipuolista ja vaihtelevaa ja se on varmasti myös lapsien mieleen. Mielenkiintoisena lisänä polun alkupäässä, ennen Polsanluodon isoa puusiltaa, on erikoinen lahopuutarha – joka itselle toi mieleen enemmänkin esiaikojen uhrauspaikan omituisine alttareineen.

Seikkailun tuntua lisää, kun yhtenä hetkenä saatat olla sankan kasvillisuuden muodostamassa tunnelissa, missä läpitunkematon vihreys ympäröi sinua joka puolelta, ja toisena avarassa auringonhalkomassa koivumetsässä.

Vaikka 700 metrin mittainen reitti on lyhyt, se tuntuu pidemmältä ja mukaan mahtuu mm. priimakuntoisia pitkospuita, taukopaikka veden äärellä, sekä käsikäyttöinen vaijerilossi. Täällä mieli lepää, samalla kun uusia virikkeitä ja nähtävää on jokaisen mutkan takana.

Huomion arvoista on, että vaikka polku on melko helppokulkuista, se ei kuitenkaan ole esteetöntä. Jos retkeä haluaa pidentää, voi sen helposti yhdistää Kirjurinluodon ja muiden lähialueiden polkuihin, jolloin kilometrejä saa oman valintansa mukaan kerrytettyä reilusti enemmän. Luotojen alue on myös erittäin suosittu melontapaikka, johon välineitä voi vuokrata Satakunnan kajakkivuokrauksen sivuilta.

Kivi-Pori

Porin vanha kaupunki, Kivi-Pori, tarkoittaa Kokemäenjoen rantaan 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettuja kauniita kivitalokortteleita. Tämä historiallinen ja arkkitehtuurillisesti merkittävä osa Porin kaupunkia sijaitsee Kirjurinluotoa vastapäätä, joten se on helposti saavutettavissa joko Rauman- tai Taavi-sillan kautta.

Kivi-Pori rakennettiin Porin yhdeksännen suurpalon jälkeen. Vuonna 1852 tapahtunut palo tuhosi pääasiassa puutaloista muodostunutta kaupunkia laajalti ja uudelleenrakentamisen aikana varakkaiden porvarien suosiman Etelärannan talot päätettiin rakentaa paloturvallisemmin kivestä. Nykyisin Kivi-Porin alueeksi mielletään Keski-Porin Kirkon ja Raatihuoneen välinen alue.

On mielenkiintoista kävellä ja katsella uusrenessanssin ja uusklassismin tyylisiä rakennuksia ajalta ennen kuin koristeellisuus antoi tietä modernin pelkistetylle funktionaalisuudelle. Huomio kiinnittyy pieniin yksityiskohtiin ja mieleen tulee kaikki ne elämät, muistot ja unelmat, joita vanhat kivitalot ovat sisäänsä kätkeneet. Illan väreissä tunnelma on lähes seesteinen ja parhaan kokemuksen saamiseksi suosittelenkin, että kävelet Etelärantaa Raatihuoneelta kohti Keski-Porin kirkkoa, laskevan auringon maalatessa julkisivuja – Dingon sanoin, punaisellaan.

Matkan varrella nouseva Keski-Porin kirkko on sekin ehdottomasti näkemisen arvoinen. Jylhän uusgoottilaisuuden ympäröimässä Kirkkopuistossa saatat kuulla ranskalaisromanttisten urkujen säveliä, samalla kun sankarihautojen hiljaiset patsaat kertovat uhrauksesta ja olemassaolomme lyhyydestä. Graniittijalustaan on kirjoitettu pysäyttävä teksti: Me olemme omatunto maan.

Keski-Porin kirkolta lähtevä Porin silta kannattaa käydä kävelemässä, sillä sieltä avautuu hulppeat näkymät Kivi-Porin jokirantaan. Ihastelun päätteeksi voit joko kiertää Pohjoisrannan kautta Kaarisillan yli takaisin Kirjurinluotoon, tai tehdä tässä kohtaa U-käännöksen ja palata samaa reittiä kohti Raatihuonetta. Jos teet niin kuin minä ja käännyt takaisin, paluumatkan varrella vanhat ja arvokkaat ravintolalaivat kutsuvat terasseilleen taukoa pitämään.

Raatihuone ja ristikkäispuistot

Porin raatihuone on yksi kaupungin tunnetuimpia maamerkkejä. Sen uusklassinen ulkonäkö kauaksi näkyvine torneineen vetää kaupunkiretkeilijää puoleensa kuin itsestään. Yhdessä Raatihuoneenpuiston kanssa ne muodostavat näyttävän ja keskeisen osan Porin kansallista kaupunkipuistoa. Jos olet seurannut, tai päättänyt kulkea, tämän artikkelin mukaista reittiä, Raatihuone sijaitsee Kirjurinluotoa vastapäätä, Etelärannan länsipuolella Keski-Porin kirkon suunnasta tultaessa.

Raatihuoneen ympäristössä voi tarvittaessa ottaa syvemmän sukelluksen kulttuurin maailmaan, koska Porin Taidemuseo, Satakunnan Museo ja Porin Teatteri ovat kaikki muutaman sadan metrin päässä toisistaan. Hieman edempänä, Raatihuoneen edustalla, kreikkalaisen oikeuden jumalatar Justitian patsaan valvovan katseen alla, sijaitsee Raatihuoneen puisto, jota vasten Curia Arctopolis (suom. Karhukaupungin tuomioistuin) ylväänä piirtyy.

Raatihuoneen kohdalla eteen tulee myös valinta, jatkaako kävellen kohti Porin kansallisen kaupunkipuiston hieman etäämmällä olevia osia, Juséliuksen mausoleumia ja Porin metsän virkistysaluetta, vai palaako autolle ja siirtyy sen avulla lähemmäs. Jos päättää edetä jalan, Raatihuoneelta etelään kaupunkia halkovat näyttävät ristikkäispuistot, joiden varsilla ikivanhat vaahterat muodostavat kutsuvia kujia modernin betoniviidakon keskelle. Samalla voi poiketa vaikka kaupunkipuistoon kuuluvassa Luontotalo Arkissa tutustumassa Satakunnan luontoon.

Juséliuksen mausoleumi

Moni maailman kauneimmista rakennuksista on saanut alkunsa rakkaudesta, kaipuusta ja kuolemasta. Porin Käppärän hautausmaalla, noin 2 kilometrin päässä Raatihuoneelta sijaitseva Juséliuksen mausoleumi on yksi noista menetyksen monumenteista. Mausoleumin tarina on koskettava muistutus luonnon kiertokulusta ja yhden miehen surusta 11-vuotiaana tuberkuloosiin kuolleen tyttärensä, Sigridin, muistolle.

F. A. Juséliuksen rakennuttama uusgoottilainen mausoleumi valmistui vuonna 1903. Sigridin viimeiseksi leposijaksi ja hautamuistomerkiksi suunniteltu arkkitehtoninen mestariteos on tyylisuunnalleen uskollinen; 35 metrisen terävän tornin räystäillä olevat pahaenteiset gargoilit luovat tunteita herättävän kontrastin järeiden symbolisesti koristeltujen pronssiovien edessä seisovien päivänkakkaroiden välille. Elämän ja kuoleman tuntu on läsnä kaikkialla, mutta ei ahdistavana, vaan päällimmäinen tunne on ajattomuus, kunnioitus ja rauha.

Sisäpuolella, Akseli Gallen-Kallelan kristillistä, mutta myös esoteerista symboliikkaa tihkuvien freskojen ympäröimänä on marmorikaiteella varustettu suuri aukko, josta avautuu näkymä alas hautaholviin. Kryptan keskellä on nähtävissä Sigridin valkoinen sarkofagi. On koskettavaa ajatella, että kannen alla lepää 11-vuotiaana menehtynyt tyttö, jonka lempikukkia olivat päivänkakkarat.

Kuuntelen lumoutuneena kun asiaansa vihkiytynyt opas toistaa silmät loistaen tarinaa mausoleumin ja sen taiteen historiasta. Paljon tiedetään, mutta paljon jää myös historian hämärään mieltä ylentäväksi arvoitukseksi.

Yksityiskohtien määrä on todella häkellyttävä, aina kattoon maalattujen ja erämaavaellusten innoittamien 11-vuotiaiden suomalaisten puiden kuvista marmorikaiteen yksittäiseen sydänkuvioon, mistä läpi katsomalla näkee nimen Sigrid. Luonto on muutenkin läsnä kaikkialla: vuodenaikoja, ihmiselämän epävarmoja vaiheita ja suurimpia kysymyksiä kertaavat freskot, kultaiset omenat elämänpuussa, kosminen Sfräärien Harmonia, Paratiisi ja monta muuta.

Valitettavasti ilkivallan ja vaikean valvonnan vuoksi alas kryptaan ei ole enää vapaata pääsyä, mutta sen pyöreitä seiniä ympäröi kuusi erilaista vapaamuurarienkin käyttämää symbolia: kehäristi, svastika, neliö, heksagrammi, ankh ja pääkallo. F. A. Juséliuksen sarkofagi on näkyvillä sivukappelissa, heti Sigridin sarkofagin takana.

Mausoleumiin ei ole pääsymaksua, ja sen perintöä ylläpitää vuonna 1927 perustettu Sigrid Juséliuksen Säätiö, joka on nykyään Suomen suurin yksittäinen hyväntekeväisyyden kautta lääketieteellistä tutkimusta edistävä tukija.

Mausoleumi jätti minuun lähtemättömän vaikutuksen, ja tulen varmasti palaamaan sen taiteen ja taustojen pariin myöhemmin.

Porin Metsän virkistysalue ja urheilukeskus

Poistun Juséliuksen mausoleumista mykistyneenä, mieli täynnä ajatuksia. Mikä parempi tapa saada niistä kiinni, kuin viedä mietteensä metsään. Ja minnekäs muualle, kuin Porin kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvalle Porin Metsän virkistysalueelle!

Porin metsän virkistysalue sijaitsee kaupungin eteläpuolella, noin kolmen kilometrin päässä keskustasta. Arviolta 300 hehtaarin kokoisen metsän vieressä on myös Porin urheilukeskus, johon kuuluvat mm. Porin maauimala, urheilustadion ja Isomäki Areena. Tekemistä siis riittää, mutta itse olen tullut tänne tänään nimenomaan lenkkeilemään ja kulkemaan metsässä. Mukaani sain kirittäjän ja pienen valkoisen podengon, Otson.

Porin metsä on minulle erittäin tuttu jo vuosien takaa. Paikka, missä hiki on virrannut ja monet tunteet koettu. Reittejä on runsaasti mistä valita, lyhyistä kilometrin kierroksista aina seitsemän kilometrin maastolenkkiin. Monet niistä ovat valaistuja. Talvella paikka on hiihtäjien suosiossa, kun taas keväällä sen valtaavat valkovuokot. Ja koska polkuja risteilee runsaasti ympäriinsä, voi niitä yhdistellä ja kulkea niin kauan kuin jalat kantaa. Hyviä lähtöpaikkoja ovat maauimalan, tai hieman kauempana oleva iso stadionin parkkipaikka.

Suurin osa maastosta on helppokulkuista, ja viime aikoina moni poluista on tehty leveiksi ja esteettömiksi kulkea. Itse tykkään kulkea täällä erityisesti iltaisin, auringon luodessa kultaisia käytäviä varjoisaan metsään.

Lenkkeilyn ja fiilistelyn lisäksi kuntoaan voi kohottaa monella tapaa. Maasto on rannikkoseuduksi yllättävän vaihtelevaa ja korkeuserojakin löytyy. Yksi uusista suosikeista on tekomäkiosuudelle rakennetut Mestarien Portaat, missä kovimmatkin reidet saa hetkessä hapoille.

Ja jos jalkapäivän jälkeen tuntuu vielä että vauhtia on liikaa, löytyy matkan varrelta myös liikuntapuisto, missä loputkin mehut saa irti.

Porin metsän eteläpäässä, Katinkurun ympäristössä lähellä lentokenttää on ampumarata ja jatkosodan aikainen Saksan ilmavoimien rakennuttama lentokonevarikko. Tai enemmänkin sen jäänteet, missä suoritetaan parhaillaan arkeologisia kaivauksia. Vaikka luonto on ottanut omansa takaisin, lentokoneita räjähdyksiltä suojaavat maavallit ovat edelleen maastossa selkeästi nähtävissä.

Katinkuru on myös monelle pääreitin kääntymispaikka, joten jos haluat vältellä muita lenkkeilijöitä, kannattaa kiertää lukuisia sivureittejä. Ja toki uimaankin pääsee! Maauimalan lisäksi Porin metsästä löytyy oma pieni uimaranta lammen rannalta, jonka takana näkyvä sahanpurusta tehty jättimäinen rinne toimii talvella pulkkamäkenä.

Kaiken kaikkiaan Porin metsä on hämmentävän monipuolinen kohde aivan kaupungin kupeessa ja siihen kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa. Samalla se on myös paikka, mihin kaupunkipuistokierros on hyvä lopettaa. Mieli lepää ja luontoyhteys on jälleen jokaista otettua askelta lähempänä.

Siirtolapuutarha, Huvilajuopa ja Kalafornian golf-kenttä

Porin kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu myös Kirjurinluodon, Hanhipuiston ja Polsanluodon luontopolun takana oleva erittäin laaja luotojen alue. Kaupungin suunnalta tultaessa luotojen alueella sijaitsee mm. sympaattinen Siirtolapuutarha, jonka vieri vieressä olevia pieniä tontteja täplittää toinen toistaan omaperäisempi mökki rehevine pihoineen. Palstoja on yhteensä 95 kappaletta, joten puutarhojen ystäville näkemistä riittää. Myös yksi melontareiteistä menee tästä ohitse.

Siirtolapuutarhan takana virtaa puolestaan Huvilajuopa, jonka rannoille on rakennettu näyttäviä huviloita jo 1900-luvun alusta asti. Joelle avautuvat pihat ja kodikkaat pienipiirteiset rakennukset ovat tärkeä osa arvokasta kulttuuriperintöä ja jälleen yksi näkemisen arvoinen kohde Porissa.

Entä haluatko golffata? Porin kansallisessa kaupunkipuistossa onnistuu sekin. Laaja 27-reikäinen Kalafornian golf-kenttä sijaitsee vain 5 minuutin ajomatkan päässä keskustasta Vaasantien toisella puolella. Jokien ja puistomaisen miljöön ympäröimät viheriöt ovat jättimäisen suuria, erittäin hyvin pidettyjä, sekä ilmeisen suosittuja. Kalafornia on täyden palvelun golf-kenttä ravintoloineen, jossa saat kulumaan helposti koko päivän.

Muuta nähtävää ja yhteenveto

Ja niin tulemme vaiherikkaan matkamme loppuun. Aivan kaikkea en tähän artikkeliin saanut mahdutettua ja ulkopuolelle rajasin Porin teollisen Pohjoisrannan, jossa historiallisesti merkittävässä vanhassa puuvillatehtaassa mm. Porin Yliopistokeskus ja Puuvillan kauppakeskus sijaitsevat. Myös Juséliuksen mausoleumia vastapäätä sijaitseva Käppäränpuisto, vesitornin vieressä oleva vanha hautausmaa, keskustan alueen koulukorttelit ja junanradan alittava porttaali lasketaan nekin mukaan Porin kansalliseen kaupunkipuistoon.

Yhteenvetona Porin kansallinen kaupunkipuisto on laajuudessaan erittäin monipuolinen ja elämyksellinen, urbaani luontokokemus. Se antaa historiallaan kohteilleen merkitystä, koskettaa ja on yllättänyt täysin paikallisen kirjoittajan, joka luuli jo tuntevansa asuinpaikkansa. Luonto on kaupunkikuvassa yksinkertaisesti kaikkialla läsnä, osa sen tarinaa, hyvinvointia ja viihtyvyyttä.

Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, olit sitten päiväretkellä tai vähän pidemmällä reissulla.

Lisätietoa

Hyvä lähtöpiste keskustan alueella, Kirjurinluodon isot parkkipaikat. Sijainti: N=6828749.452, E=222440.952 (ETRS-TM35FIN)

Juséliuksen mausoleumi. Sijainti: N=6828326.146, E=221128.218 (ETRS-TM35FIN)

Hyvä lopetuspiste, Porin metsän virkistysalue ja urheilukeskus. Sijainti: N=6826695.362, E=221462.328 (ETRS-TM35FIN)

Kalafornian Golf-kenttä. Sijainti: N=6832403.008, E=220624.330 (ETRS-TM35FIN)

Infoa Porin kansallisesta kaupunkipuistosta ja koko alue kartalla

Hoito- ja käyttösuunnitelma

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.