Keminmaan kirkko ja suomalainen muumio

Keminmaan Pyhän Mikaelin kivikirkko on Suomen pohjoisin kokonaisena säilynyt keskiaikainen kivikirkko. Sen rakentaminen on aloitettu 1500-luvun puolivälissä ja viimeinen lisäys, asehuone, on valmistunut 1600-luvulla. Kesäisin avoinna olevassa kirkossa voi tutustua 1600-luvun kattomaalausten ja 1500-luvun seinämaalausten lisäksi erilaisiin kirkollisiin esineisiin sekä myös suomalaiseen muumioon.

Asehuoneen ovi. Kirkko on kaikkine esineineen kuin pieni museo.

Asehuoneen ovi. Kirkko on kaikkine esineineen kuin pieni museo.

Kirkon alttarin vierellä lattiassa on lasin peittämä aukko, jonka alla lepää kirkkoherra Nicolaus Rungius. Rungius syntyi Loimaalla noin 1560 ja kuoli Kemissä 1629 toimittuaan alueen kirkkoherrana. Hänet haudattiin kirkon lattian alle, mikä ei tuohon aikaan ollut poikkeuksellista. Keskiajalta lähtien kirkkojen lattioiden alle haudattiin ensin papistoa ja sittemmin myös muita yhteiskunnallisesti merkittävissä asemissa olevia henkilöitä, aatelistoa ja porvareita. Hautapaikan ratkaisi raha, sillä kirkossa paikka oli kalliimpi kuin kirkkomaalla, ja kirkon sisälläkin paikat olivat eriarvoisia sijainnista riippuen. Kaikista kalleimmat paikat sijaitsivat alttarin lähellä. Kirkkoihin hautaaminen alkoi vähentyä 1700-luvun lopulla, kunnes se kiellettiin kokonaan keisarillisella asetuksella vuonna 1822. Tosin vielä tämänkin jälkeen kirkkoihin saatettiin toisinaan tehdä hautauksia.

Keminmaan kirkon rakentaminen aloitettiin 1500-luvun puolivälissä. Kirkkoa ympäröi arvokas perinnemaisema.

Keminmaan kirkon rakentaminen aloitettiin 1500-luvun puolivälissä. Kirkkoa ympäröi arvokas perinnemaisema.

Rungiuksen muumioitunut ruumis löydettiin kirkon lattian alta 1700-luvun alussa. Samalla alkoivat kiertää villit legendat hänen sanoistaan ja ihmeteoistaan. Rungiuksen väitettiin eläessään sanoneen: ”Elleivät sanani ole totta, ruumiini mätänee, mutta jos ne ovat totta, se ei koskaan mätäne.” Jos Rungius on todellisuudessa sanonut näin, on hänelle saattanut olla tuttua se, että kirkon lattian alle haudatut eivät maadu samalla tavalla kuin kirkkomaalle lasketut. Kirkkojen lattian alla olosuhteet ovat kuivia ja viileitä, joten ne ovat otollisia paikkoja luonnolliselle muumioitumiselle. Rungiuksen muumio ei ole ainoa laatuaan, ja osa muista kirkkojen lattioiden alla muumioituneista vainajista on jopa paremmassa kunnossa.

Kattomaalauksia.

Kattomaalauksia.

Oulun yliopiston arkeologit ovat tutkineet Pohjois-Pohjanmaan kirkkojen muumioita melko runsaasti, myös Rungiusta. Tiedetään, että kirkkoherra on eläessään kärsinyt munuaiskivistä ja tuberkuloosista, ja kuollut luultavasti selkärangan tulehduksen aiheuttamaan verenmyrkytykseen. Vuoden 1875 jälkeen vainajan toinen käsi on kadonnut. Eräiden tarinoiden mukaan muumiota olisi tanssitettu sotien aikaan, jolloin se olisi rikkoutunut. Rungiuksen arkku ei ole alkuperäinen, vaan se on uusittu useasti 1700-luvun jälkeen. Vainajasta ei eettisistä syistä johtuen ole soveliasta ottaa kuvia.

Lattiassa olevasta luukusta voi tarkastella Nicolaus Rungiuksen muumiota. Vainajaa ei eettisistä syistä johtuen ole soveliasta kuvata.

Lattiassa olevasta luukusta voi tarkastella Nicolaus Rungiuksen muumiota. Vainajaa ei eettisistä syistä johtuen ole soveliasta kuvata.

Keminmaan kirkon ympäristö sopii retkikohteeksi paitsi historiasta kiinnostuneille, myös kasviharrastajille. Kirkkoja ympäröivät niityt on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi perinnemaisemiksi, joissa kasvaa useita uhanalaista kasveja. Keskiaikaisen kivikirkon vierestä löytyy myös uudempaa arkkitehtuuria: C. L. Engelin piirtämä uusi kirkko vuodelta 1827.

Juttu on julkaistu myös Reissuja ja retkiä -blogissa.

Kartta. ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit N 7301137, E 387933

1 reply
  1. Tuomo
    Tuomo says:

    Onpa hienon näköinen kirkkoa. Pitäisikin käydä! Nuo muumiot on karmivia, Sodankylän vanhan puukirkon lattialautojen välistä on nähtävissä myös muumioita, se on kammottava kokemus kapeiden laudanrakojen välistä tiirailla pölyisiä raatoja. Yksi niistä on pikkulapsi…

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.