Grabbackan keskiaikaiset linnanrauniot, Karjaa

Haapaniemen linnanraunio-jutussa tuli ohimennen mainittua oari samankaltaista kohdetta ja tällä kertaa ajattelin ottaa tarkasteluun tuon Haapaniemeä lähimpänä olevan kohteen Grabbackan linnan.

grabbacka (1)

Grabbackan keskiaikaisen kartanolinnan raunio on Snappertunaan johtavan tien varressa Gösbackavikenin viljelylaakson itäreunassa, kalliojyrkänteen laella. Jos tarkastelee vanhoja karttoja on silmiinpistävää, että lähinnä varsinkin Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajamaille on kertynyt suuri rypäs rustholleja, rälssi- ja säteritiloja.

Vanha tarina kertookin asiasta mielenkiintoisesti:

“Tarinan mukaan Venäjällä mestattiin kerralla niin paljon aatelismiehiä, että maahan tuli valtava pula herroista. Silloin keisari päätti hakeuttaa Tukholmasta uusia herroja päänsä menettäneiden tilalle. Herrojen hakeminen uskottiin pirun huomaan. Kun piru sitten säkillinen herroja selässään loikkasi Ruotsista Turun rantaan, repesi säkki ja herrat paiskautuivat pitkin maakuntaa.

Siellä ne rupesivat ajamaan talonpoikia taloistaan ja perustamaan itselleen kartanoita. Kun herrojen asema kävi taakaksi paikkakuntien eläjille, sai piru jälleen tehtäväksi pakata säkkinsä täyteen ja lähteä viemään herroja kohti itää. Mutta kun oli päästy Sauvon kohdalle, repesi säkki jälleen. Seudun ollessa niin synkkää ja metsikköistä, päätti piru jättää aatelisherrat oman onnensa nojaan.”

grabbacka (8)

Vuonna 1396 antoi Kuningatar Margareeta mahtikäskyn, jossa aatelistolta kiellettiin kivenkäyttö kartanoiden rakennusaineena. Vasta 1480-luvulla päätös kumottiin ja alkoi ensimmäisten kivilinnojen rakentaminen. Tuota ajankohtaa aiemmin rakennukset olivat tehty puusta ja niistä ei olekkaan säilynyt kivijalkoja enempää jälkipolville.

grabbacka (3)

Grabbacka on yksi neljästä Länsi-Uudellemaalle 1400-luvun lopulla kivestä rakennetuista kartanoista. Nykyisin asuinlinnasta on näkyvissä vain pohjakerroksen muurit ja yksi kellari, mutta tarkemman kuvan tästä 22 x 14 metrin kokoisesta rauniosta saa, kun tarkastelee jälleen pohjapiirustusta ja samalla hieman valottaa kuvin missä liikutaan.

Raunioiden pohjapiirros. Piirroksessa on havaittavissa, myös eri rakennusvaiheet.

Raunioiden pohjapiirros. Piirroksessa on havaittavissa, myös eri rakennusvaiheet.

grabbacka (9)

Seuraavassa vaiheessa rakennus sai tornisiiven pohjoiseen ja muuttui näin suorakaiteen muotoiseksi, jonka jokaisessa kerroksessa oli kaksi huonetta isompi ja pienempi.

Rakennuksen saama seuraava vaihe B.

Rakennuksen saama seuraava vaihe B.

Epäillään, että rakennus olisi ollut jopa kolmikerroksinen. Myöhemmin rakennus sai vielä etelään ja itään suuntavat lisärakenteet ja näin siitä tuli rakenteeltaan epäsymmetrinen.

Linnan vanhimmat osat.

Linnan vanhimmat osat.

Rakenteista on jäljellä myös yksi tynnyriholvikaari kellari, joka on suojattu nykyisin huopakatolla.

grabbacka (12)

Kartanolinnan historia ei ole täysin tiedossa, mutta kuten nimikin kielii, se ei ole kuulunut mahtisuvuille Fleming tai Horn, vaan Grabbe-suvulle. Måns Grabbe oli Raaseporin itäisen kihlakunnan tuomarina 1494-1520 ja ilmeisestikin rakennutti linnan, myös hänen poikansa asuivat linnassa. Siispä linnan rakennusajankohta määräytyy siten 1400-luvun lopulle. Linnan rakennushistorian viimeiset vaiheet sijoittuvat tutkimuksien mukaan 1550-luvulle. Linnaa isännöi silloin Erik Stålarm, joka oli Måns Grabben pojan Nilsin vävy, eli linna on pysynyt tavallaan samalla suvulla kokoajan.

grabbacka (13)

1672 tuli tuhosi linnan ja rakennus sai vapaasti raunioitua. Reilun kymmenvuoden päästä raunioiden päälle rakennettiin puinen talo ja raunioista muodustui siten talon kellari sekä kivijalka samalla. Rakennus säilyi raunioiden päällä aina vuoteen 1865. Vuonna 1937 aloitetuissa tutkimuksissa kaivettiin esiin rauniolinnan perusmuurit ja holvikellareiden jäänteet. Nykyisin rauniot ovat rauhoitetut.

Kuva kohteesta A.

Kuva kohteesta A.

Retkikohteena paikka on Haapaniemen tavoin historiallinen seikkailu aatelistojen kulta-aikaan Suomessa. Paikka ei kenties ole aivan niin mielenkiintoinen ja moniulotteinen, kuin Haapaniemi. Ohikulkiessa kannatta kuitenkin käydä tutustumassa ja muistaa, että taas kohde on aivan asuinrakennusten kupeessa.

Sortumisvaara ja liukkaus kannattaa huomioida, varsinkin jos on lapsien kanssa liikenteessä.

Kohdetta voi suositella historiasta ja arkeologiasta kiinnostuneille ja toki muillekin kivana pienenä seikkailukohteena arjen ratoksi.

Alueella on myös postilaatikko, jossa on vieraskirja ja laminoituja historiikkejä itse kohteesta, joiden toivottaisiin osaavan myös takaisin laatikkoon.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6661683 E 316136

Lähteet:
Museovirasto, Rekisteriportaali
Suomen keskiaikaiset linnat, Otava
Kartanon mailla, Sätereitä ja rälssimiehiä- Genimap
Kuninkaan tiekartasto Suomessa 1790, SKS
GT tiekartasto Suomi, Karttakeskus

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.