Kevätretkellä Backaksen kartanolla ja Tammiston luonnonsuojelualueella
Olin lupautunut lintuoppaaksi retkelle, joka suuntautui Backaksen kartanolle ja läheiselle Tammiston luonnonsuojelualueelle. En ollut aiemmin käynyt kyseisillä paikoilla, joten lähdin retkiseuralaisteni kanssa eräänä aurinkoisena huhtikuun päivänä tutustumaan kohteisiin. Lämpötila kipusi +10 asteen paremmalle puolelle ja luonto ympärillä tuntui kuhisevan elämää.
Vantaan kaupungin Pakkalassa sijaitseva Backaksen rustoholli perustettiin 1600-luvulla. Varsinainen kartanorakennus (yllä) on vuodelta 1818 ja sen rakennutti mitä ilmeisimmin luutnantti ja nimismies Nils Jonas Gunnar Ehrenkrona. Hieman ennen Suomen itsenäistymistä Backaksen tilan osti Osuusliike Elanto (nykyinen HOK-Elanto), joka kauppojen myötä sai 700 hehtaaria maata tuottaakseen elintarvikkeita myymälöihinsä. Elanto rakennutti kartanorakennuksen välittömään läheisyyteen sikalan, navetan, tallin, työntekijöiden asuintaloja sekä tiilitehtaan (kuva alla), jossa ulkorakennusten rakennusmateriaali tuotettiin. Kartano ja ulkorakennukset ovat vieläkin HOK-Elannon omistuksessa ja viimeisimmän tiedon mukaan ainakin päärakennusta remontoidaan ja sinne perustetaan ravintola.
Lähdimme kiertämään kartanon pihamaata tutustuen sen rakennuksiin ja keväiseen luontoon.
Heti parkkipaikan vieressä kohosi tiilinen piippu. Vanha tiilitehdas oli ränsistyneen näköinen graffiteineen ja hylättyine autonromuineen. Paikka oli muutenkin roskainen, joten jatkoimme rivakasti matkaa kartanon päärakennusta kohti.
Kartanon pihalla huomasimme kevään ensimmäiset kevättaskuruohot. Peipot visersivät arvokkaissa tammivanhuksissa ja räkättirastaat rakensivat tohkeissaan pesiä. Rakennuksen takaa kuului uuttukyyhkyn puuskutusta ja kottaraisen kirskuvia äännähdyksiä.
Suurin osa kartanoa ympäröivistä rakennuksista oli autioita ja surullisen näköisiä. Toivottavasti HOK-Elanto keksii niille piakkoin käyttötarkoituksen tai myy ne eteenpäin. Olisi mahtavaa saada alueelle vaikka kahvila tai maatilapuoti. Onneksi sentään vanhassa riihessä järjestetään kesäisin lavatansseja.
Backaksen kartanon jälkeen jatkoimme matkaa vajaan kilometrin verran kaakkoon Tammiston luonnonsuojelualueelle. Tämä on siitä erikoinen suojelualue, että se käsittää harvinaista tammilehtoa ja se on nykyisen Vantaan alueen ensimmäinen luonnonsuojelualue. Metsä oli ensin yksityinen suojelualue vuodesta 1916 ja paikka rauhoitettiin lopulta vuonna 1946.
Alueen tammi- ja pähkinälehtoja hoidetaan kaatamalla varjostavia puita, jotta metsä pysyisi tarpeeksi valoisana. Kallioketoja ja niittyjä pidetään myös avoimena. 13,5 hehtaaria käsittävältä rauhoitusalueelta löytyy toisaalta myös ikikuusikoita, joiden annetaan kehittyä rauhassa.
Lehto oli kyllä upea. Ympärillä oli täysi lintukonsertti päällä ja meno vain kiihtyy toukokuussa hyönteissyöjien saapuessa. Tammilehdossa lauloi pikkutikka ki-ki-ki-ki-ki-ki-ki-ki ja läheisessä tammessa nakutti käpytikka. Polun varrelta löysimme myös pähkinäpensaan varsien väliin kyhätyn pesän, jonka sisällä lepäsi kauniita munia. Nappasin hätäisesti kuvan ja jätin pesän rauhaan, jotta emo pääsisi jälleen hautomapuuhiin.
Huhtikuun puolivälissä lehdossa vallitsi todellinen sinivuokkomeri, mutta tuokokuun alussa maa on varmasti valkoisenaan valkovuokkoja, joiden joukossa pilkistää yksi jos toinenkin pystykiurunkannus. Mahtavaa, että tällaista luontoa löytyy ihan kaupungin kupeesta!
Backaksen kartta ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit N 6684820, E 386765
Tammiston luonnonsuojelualueen kartta ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit N 6684020, E 387417
Leave a Reply
Want to join the discussion?Feel free to contribute!