Retkelle, uimaan ja laavulle! Hiastinhaaran luontopolku ja viisi muuta kokemisen arvoista retkipaikkaa Iissä

Kaupallisessa yhteistyössä Iin kunta

Oulun pohjoispuolelta, Perämeren rannalta löytyvän Iin kohdalla kannattaa painaa jarrupoljinta, vetäistä retkihousut jalkaan ja sulloa reppuun niin makkarat kuin uimavarusteetkin. Hiastinhaaran ihana luontopolku meren äärellä yllättää, ja Vihkosaaren uimalassa nauttimaan Iijoen vedestä herraskaisen hienolla rannalla. Poimi jutun lopusta vielä neljä nuotiontuoksuista lisävinkkiä Iin retkikohteista vesistöjen äärellä ja suunnittele reissusi niin, että viivähdät Iissä ainakin yhden yön joki-, suisto- ja meriluonnosta nauttien.

Olimme kuulleet paljon kehuja Iin luontokohteista, ja kun saimme tilaisuuden viettää päivän mieheni kanssa kaksin, suuntasimme iltapäivällä kohti pohjoista. Aloitimme retkemme Iin jokisuiston upeassa luontokohteessa, Hiastinhaaran luontopolulla. Pääsisimme nauttimaan luonnon hiljaisuudesta ja rauhallisesta tahdista pitkospuilla. Olimme siis aika innoissamme retkestä!

Hiastinhaaran luontopolku Iissä

• Lähtöpaikka kartalla
• Reitin pituus: 2 km
• Tulipaikka: Patakari-osuuden (+0,7 km) varrella on laavu
• Esteetön: ei
• Saapuminen autolla: Hiastinkuja. Opasteet ohjaavat perille valtatie E4:ltä. Google Maps.
• Saapuminen julkisilla: Lähin pysäkki E4:n varressa ’Lemmenkuja’, josta kävelymatkaa reitin alkuun 1,9 km. E4-tiellä liikennöivät esimerkiksi Oulu–Rovaniemi-bussit.
• Muuta: lintutorni, uimamahdollisuus, kesällä lampaita. Kesä- ja syyskohde – talvikunnossapitoa ei ole, ja keväällä tulvatilanne sanelee olosuhteet.

Parin kilometrin mittainen Hiastinhaaran luontopolku sijaitsee Hiastinlahdella, joka on Iijoen suuosan vanha tulvaväylä. Reitti sopii koko perheelle, ja etenkin kesäkävijöitä ilahduttanee tieto, että täällä laiduntaa lampaita kesätöissä! Polun varrella on seitsemän opastaulua, jotka kertovat alueen luonnosta. Iin keskustasta retkikohteen parkkipaikalle on alle viiden kilometrin matka, jonka taittaa kätevästi vaikka pyöräillen.

Parkkialue oli mielestämme tilava, ja kauniin joen rannalla pieni uimaranta houkutteli pulahtamaan virkistävään veteen. Reilun kokoisen pöydän ääressä söisi mielellään eväitä vaikkapa retken päätteeksi lasten leikkiessä rantahiekalla.

Selkeät opasteet johdattivat portille ja lammasaitaukselle, mistä luontopolku alkoi. Tähyilin lampaita, mutta niitä ei vielä näkynyt. Heti portin takana avautui kerrassaan erikoinen näkymä jokisuistoon. Edessä levittäytyi luonnontilainen rantakaistale, jossa siellä täällä nökötti kaatuneita ja maatuneita, sammalten peittämiä puita sekä maasta esiintyöntyviä lahoja kantoja.

Lähdimme kulkemaan jokirantaa pitkin kulkevia pitkoksia, silmäillen samalla suiston aluetta. Täällä puiden lehvästö hämärsi valon, ja kaikki vihreä tuntui vaihtelevan jatkuvasti eri sävyissä.

Vitsailin miehelleni, että olisimme voineet hyvin olla jossain Australian takamailla, suoalueella. ”Tuolla voisi hyvin uiskennella alligaattori!” Ihmettelimme jokaisen mutkan takana aukeavaa, alati muuttuvaa luontoa, kaatuneita puita sekä sammaloituneita kantoja, joista kasvoi uusia elämän alkuja. Kesä oli puhjennut vehreyteen, ja ilma oli uskomattoman raikasta hengittää.

Kuljettuamme hitaasti – luontokuvia alati napsien – kymmenisen minuuttia, näimme ensimmäiset lampaat. Ne tulivat meitä vastaan pitkospuilla! Ystävälliset lampaat olivat todella mukavia ja hyvin äänekkäitä veijareita, ja ohi kulkeva lapsiperhe pääsi myös paijaamaan pienempiä karitsoja.

”Kesällä Pohjois-Iin kylän lampurin lampaat tekevät alueella merkittävää maisemanhoitotyötä, joten alueella kulkiessa pitää ehdottomasti huolehtia porttien sulkemisesta. Lampaiden syöttäminen on kielletty, laiduntaville lampaille riittää kyllä syötävää alueella.” -Visit Ii

Jätimme lampaat taaksemme ja suuntasimme jälleen yhden portin kautta polkua eteenpäin.

Pian edessä häämöttivät lintutorni sekä puiden seasta hiljalleen avautuva merimaisema. Kiipesimme tukevat portaat ylös torniin. Edes allekirjoittanutta ei heikottanut, vaikka podenkin yleensä korkean paikan kammoa. Torni oli nimittäin niin tukeva ja vankkarakenteinen.

Korkealta saattoi tähyillä pitkälle! Näkymä tarjosi meille upean maiseman Hiastinlahteen, joka on tunnettu linnuistaan ja on kansallisestikin merkittävä lintuvesikohde. Tornista olisi mahdollista bongata lukemamme mukaan vaikkapa merikotkia, suopöllöjä, sääksiä tai kahlaajia. Olikin erityisen hienoa huomata, että kiikarit kuuluivat tornin varustukseen. Ne olivat mukava lisä, sillä aina ei hoksaa pitää kaikkea tarpeellista tavaraa mukana. Äkkiä jostain kuului ääntä, ja sinisorsa lensi ylitsemme kaartaen kohti rantavesikköä.

Nautimme hyvät eväät merellisissä tunnelmissa. Pieni tuulenvire toi raikkaita tuulahduksia rannan kukkivista kasveista sekä lahdelta. Lähdimme palaamaan takaisin reitille, joka tekisi seuraavaksi mutkan Patakarissa.

Patakarin reitti

• Laavu kartalla
• Reitti 700 m (käytännössä osa Hiastinhaaran reittiä)
• Laavulla saa yöpyä

Hiastinhaaran luontopolun pääreitiltä poikkeaa lyhyt rengasreitti, Patakarin reitti. Se kulkee lintutornin ja laavun ympäristössä, suistoalueen loppupäässä. Totesimme reitin olevan helppokulkuinen ja mukava, ja suosittelemme myös sen tutkimista!

Patakarin reitillä ylitimme pienen sillan. Sen alla virtasi hiljalleen puro, jonka reunustoja koristivat keltaiset rentukat.
Laavulle saavuimme hetkisen kuluttua, se sijaitsi kauniilla paikalla joen lähettyvillä. Grillipaikka biokäymälöineen oli siisti ja koko alue muutenkin hyvin hoidettu.

Kauempana joen vastarannalla käyskenteleviä lampaita oli ihastuttavaa seurata evästauon lomassa.

Nuotion tuoksu sekoittui suolaiseen meri-ilmaan. Täällä kellonajan tahtoi unohtaa ja vain kuunnella luonnon huminaa, lintujen liverrystä ja kaislojen kohinaa rantavedessä. Saimme olla ihan kaksistaan.

Laavun jälkeen palasimme takaisin Hiastinhaaran reitille, ja paluumatka autolle sujui verkkaisesti lampaita kuvaten sekä pitkospuiden natinasta nautiskellen. Metsätähdet kukkivat runsaina reitin varrella.

Sää oli suosinut retkeämme jälleen, tällä kertaa ei ollut liian kuuma. Raskaana yllemme kertyvät sadepilvet loivat vielä lisää mystisyyden tunnetta paikkaan, jota tahdomme ehdottomasti tulla tutkimaan vielä lisää!

Vihkosaaren uimala

• Kohde kartalla
• Palvelut: Uimaranta, kioski, vuokrattava sauna, talvisin avanto kausimaksulla, leikkipuisto
• Saapuminen autolla: Illinsaarentie 18, Ii
• Saapuminen julkisilla: Lähin pysäkki ’Franzen’, josta 650 metriä kohteeseen. Paikallisbussit 23 ja 27 sekä Oulu–Rovaniemi-bussit.
• Lue lisää

Patikoituamme Hiastinlahdella kävimme tutustumassa alle neljän kilometrin päässä sijaitsevaan Vihkosaaren uimalaan heti Iin keskustan pohjoispuolella.

Vihkosaaren uimala Iissä on monipuolinen ja viihtyisä uimapaikka, jossa pääsee nauttimaan myös pehmeistä löylyistä (ks. Bastusauna), kunhan vuokraa saunavaunun käyttöönsä.

Kattavasti hiljattain uusittu uimala oli näyttävä näky jo Nelostieltä (E75) katsottuna. Se houkutteli tutkimaan aluetta lähemmin, ja poikkesimme ihastelemaan paikkaa, sillä emme olleet ehtineet vielä vierailla siellä, vaikka retkemme olivatkin suunnanneet Iihin monia kertoja aiemmin muissa merkeissä. Onneksi asia korjaantui vihdoinkin.

Ei ihme, että tämä on Iin suosituin uimapaikka! Totesimme alueen olevan todella siisti, tuoksuvat atsaleapensaat kukkivat kauniisti rinteessä laiturin läheisyydessä. Ranta oli matalavetinen ja hiekkapohjainen, joten se oli turvallinen myös lapsiperheille. Vierailumme aikana uimaan saapui kaveriporukka ja muuta nuorisoa.

Upea laituri on ympärivuotisessa käytössä. Talvellakin pääsee uimaan kausimaksulla. Laiturissa on neljä 25 metriä pitkää uimarataa, ja saunaankin pääsee lämmittelemään uinnin päätteeksi. Saunojia riitti meidänkin vierailumme aikana, ja kuulemma hyvät olivat löylyt!

Iin kirjainten muotoinen selfienottopaikka laiturin nokassa oli nerokas keksintö. Iissä kulkiessa kannattaa muuten huomata myös, että Iin sillalla on ”piste i:n päällä”. Hassuttelimme hetken kuvaten toisiamme, ja jäimme sitten hetkeksi katselemaan, kun sukeltaja saapui paikalle laitteineen. Hän oli ilmeisesti etsimässä pohjasta aarteita, ehkäpä pudonnutta sormusta, metallinpaljastimesta päätellen.

Ranta tulisi olemaan hellekeleillä varmasti todella suosittu, ja tilaa kyllä riittäisi isommallekin väkimäärälle. Hiekkarannan tuntumassa, puiden katveessa oli myös leikkipuisto. Poju ei tällä kertaa ollut mukana, joten puiston testaaminen suoritetaan seuraavalla visiitillä.

Paikalla toimi myös jäätelökioski, mutta se oli vierailumme aikana suljettu.

Uimisen päätimme jättää vielä toiseen kertaan, sillä ilma oli alkanut viilentyä ja navakka tuuli sai Iijoen laineet liplattamaan. Tänne kauniille paikalle tulemme koko perheen kera uinnin, saunomisen ja piknikin merkeissä kunhan ilma jälleen lämpenee. Oulusta tänne ajelee helposti noin puolessa tunnissa, ja myös bussit Oulusta kulkevat lähelle.

Koe Iissä myös nämä

Iin alueelta löytyy lyhyen ajomatkan säteellä vielä lisää vesistöjen äärellä olevia retkipaikkoja, joista kannattaa käydä nauttimassa. Jos taitat vaikkapa pitkää matkaa etelästä Lappiin tai toisin päin, on Ii juuri sopivalla korkeudella pysähtyä nauttimaan meri- ja jokiluonnosta ja rauhoittua luonnon taajuudelle niin, että kiireen ja suorittamisen tuntu ei pääse iskemään. Miltä kuulostaisi esimerkiksi maisemalaavu Iijoella tai jättimäinen riippusilta?

Alla listaamistamme paikoista löytyy kauniin luonnon lisäksi myös kota tai laavu, sekä useimmista myös lyhyt luontoreitti kuljettavaksi. Täydellisiä kohteita vaikka iltapäivän happihyppelyyn tai iltaretken viettoon! Kohteet sopivat kaikki hienosti myös perheiden retkikohteiksi, sillä kävelymatkat eivät ole pitkiä.

Katso myös esite Iin päiväretkikohteista (pdf)

Pirttijärven kota suolammen äärellä

• Kohde kartalla
• P-alue: Oijärventie 1099, Ii (urheilukentällä)
• Kävelymatkaa 1 km/suunta

Pirttijärvi on pieni, suomaiseman keskellä lainehtiva ja rannoiltaan rakentamaton lampi omassa rauhassaan Yli-Olhavan kylässä. Lammen tuntumassa nousee suon keskeltä metsäinen saareke, jossa yksi pieni rakennus kuitenkin on: tunnelmallinen kota erämaamaiseman sylissä. Isolle ja tunnelmalliselle kodalle kertyy kävelymatkaa noin kilometrin verran suuntaansa, josta osa on pitkospuita, osa helppokulkuista metsäpolkua. Pitkospuita pitkin pääsee astelemaan myös itse Pirttijärven rantaan, jossa uskaliaimmat voivat myös pulahtaa uimaan!

Oulusta ja Kemistä paikalle ajaa noin kolmessa vartissa, Iistä puolessa tunnissa.

Purusaari ja Iijoen riippusilta, Jakkukylä

• Purusaaren P-alue kartalla
• Rengasreitti 2 km
• Osoite: Räihänniementie 93–113, Ii
• Laavu, köysilossi, uimamahdollisuus

Jos haluat nauttia erityisesti Iijoen hienoista maisemista, Jakkukylän Purusaaren ulkoilualue on oikea osoite. Purusaari on Iijoessa oleva rakentamaton saari, jossa kaksi kilometriä pitkän maisemareitin kruununa on vieläpä maisemalaavu. Ihana hiekkapohja kutsuu myös virkistäytymään Iijoen veteen! Reitin erikoisuus on köysilossi, jolle on pysäköintialueelta vain lyhyt kävelymatka ja jonka avulla kuljetaan lihasvoimin saareen ja takaisin. Helppokäyttöisellä lossilla ylitettävää matkaa on 20 metriä. Lossin jälkeen on jyrkkä nousu kohti laavua.

Muista ihailla myös Jakkukylän kaunista kylänraittia, ja samalla kun olet siellä, käy katsomassa Pohjois-Euroopan pisintä metallirakenteista kevyen liikenteen riippusiltaa! Silta (ks. kartta) ylittää Iijoen ja on lähes 200 metriä pitkä. Sillalla saa kulkea kävellen, mahdollista polkupyörää pitää taluttaa.

Oulusta paikalle ajelee kolmessa vartissa, Kemistä tunnissa ja Iistä vain vartissa.

Oolannin laavu Perämeren rannalla

• Kohde kartalla
• Luontopolku 500 m
• Osoite: Pohjoisrannantie 759, Ii
• Oolannin sodan muistomerkki

Kaipaatko kunnon merituulta vaikkapa Lapin-reissun jäljiltä? Navakka, ihana meripuhuri puhaltaa loputkin kuivuneet hyttyset hiusjuurten uumenista. Vatunki-nimisellä niemellä Oolannin laavu odottelee meren äärellä. Samassa yhteydessä on pieni luontopolku, jonka tenhoon kannattaa käydä uppoutumassa. Näissä Perämeren merimaisemissa ei silmä juuri saariin töppää, vaan edessä on aava ulappa kohti Perämeren kansallispuistoa.

Kemistä ja Iistä ajomatkaa kertyy reilu puoli tuntia. Oulusta perille ajaa tunnissa.

Sanaskosken laavu kosken törmällä

• Kohde kartalla
• Osoite: Kuivajoentie 1152, Ii

Suoraan Sanaskosken törmällä, melko lailla tien vieressä sijaitseva laavu on mukava paikka kuunnella kosken kohinaa ja tuijotella nuotiotuleen ilman sen suurempaa patikointia tai ennakkovalmistautumista. Sanaskoski kohisee Kuivajoessa, joka hetkeä alempana laskee Perämereen lähellä Simon rajaa.

Kemistä ja Iistä perille ajaa reilussa puolessa tunnissa, Oulusta tunnissa.

Artikkelin kuvat: Taneli ja Katja Rantakokko,

Lue seuraavaksi

Iin historiallinen helmi: Wanha Hamina

Litokairan lumoa – viimeisiä suoerämaita etsimässä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla

Melomassa ja yöpymässä Perämeren kansallispuistossa