Tulliniemen luontopolku Hangossa, Suomen eteläisimmässä kärjessä

Kuvat ja teksti: Mikko Sorsa

Tulliniemen luontopolkua pitkin pääsee vaihtelevien maisemien sekä luontotyyppien läpi avomeren äärelle ulkosaariston tunnelmaa huokuvalle Uddskatanille. Siellä ympärille kietoutuva tuulen tuiverrus sekä meren huumaava tuoksu toivottavat matkaajan tervetulleeksi.

19. päivä toukokuuta 2014 yleisölle vihdoin avattu pääosin luonnonsuojelualueella kulkeva reitti tarjoaa moniulotteisen kokemuksen. On sangen palkitsevaa, kun tajuntaan herää ymmärrys alueen värikkäästä historiasta ja eliölajien monimuotoisuudesta. Pitkin matkaa havahtuu huomaamaan myös ihmisen ja luonnon rinnakkaiselon vahvan kontrastin.

Suomenlahden ja Saaristomeren aallot löytävät yhteisen sävelen Hankoniemen edustalla. Välillä myrskyää rankasti, mutta pian aurinko paistaa täydeltä taivaalta ja heijastuu veden pinnalta kolmelta eri ilmansuunnalta. Valon määrä on huikea!

Luontopolun alkutaipaleen pitkällä hiekka- ja soraikkorannalla kasvaa merikaalia silmänkantamattomiin. Esiintymä onkin Uudenmaan merkittävin. Vastaan tulee myös timjamin sukuinen kangasajuruoho. Se tarjoaa lukuisille hyönteislajeille niille välttämättömän elinympäristön, ja on myös ravintoa monelle harvinaiselle hyönteiselle.

Havumetsäetapilla esiintyy rauhoitettua ja erittäin uhanalaista niittylaukkaneilikkaa. Meressä olisi myös nähtävillä varsin edustavia vedenalaisia elinympäristöjä mm. putkilokasveineen ja näkinpartaislevineen, laivanhylkyjä unohtamatta!

Tulliniemen sekä eritoten Uddskatanin kautta kulkee keväisin ja syksyisin jopa satojen tuhansien muuttolintujen reitti. Uddskatan on myös muuttavien siivekkäiden tärkeä levähdysalue ja Tulliniemen saaristo merilinnuston pesimäaluetta.

Tällä pienehköllä alueella nivoutuvat yhteen hyvin merkittävällä tavalla menneisyys, nykyhetki ja tuleva, sekä elämä maalla, meressä ja taivaalla!

Selkeällä säällä näkee paljain silmin Gustavsvärnin ja Russarön loistot, ja apuvälineitä käyttäen myös Bengtskärin majakan. Ilmapiirissä on jotain juhlavaa ja innoittavaa. Tuulet tempaavat mukaansa ja meri kannustaa ylittämään itsensä!

Menneinä vuosisatoina Hankoniemen hallinta tarkoitti samalla Suomenlahden herruutta. Alue on ollut muutenkin tärkeä avomeriyhteyden sekä suojaisten väylien ansiosta. Talvisodan jälkeen koko Hanko oli vuokrattuna Neuvostoliitolle merisotilaalliseksi tukikohdaksi. Jatkosodan alettua Tulliniemessä pitivät majaa saksalaiset. Muutamaa vuotta myöhemmin siellä toimi naisvankila. Sinne päätyi ajan hengen mukaisesti melko heppoisinkin perustein, kuten esim. irtolaisuudesta.

Vielä nykyäänkin alueella saattaa olla toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjuntakranaatteja. Sekin on hyvä syy pysyä valkopäisin tolpin merkityllä reitillä. Tärkeimmät syyt ovat tietysti luonnonsuojelullisia.

Luontopolku on toteutettu Hangon kaupungin ja Metsähallituksen yhteisprojektina. Sain itsekin mahdollisuuden osallistua polun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Oli hienoa tutustua alueen maastoon sekä huomata luonnon heräämisen eri vaiheita talven väistäessä elämäniloa juhlivien tieltä. Talviturkistaan luopumassa ollut metsäjäniskin tarkkaili toimintaamme. Varhain keväällä kuulemani allin laulu kaikuu vielä mielessäni toisinaan.

Avajaispäivä oli hieno ja aurinkoinen, mutta alueella elelevät peurat järkyttyivät pahan päiväisesti ja yrittivät paeta hädissään ihmislauman vallatessa reitin. Toivottavasti ne ovat jo sopeutuneet uuteen tilanteeseen ja aikakauteen.

Sittemmin on moni satumaisen sammalpäällysteinen polku kulunut puhki. Toisaalta on ollut mukava huomata kuinka luonto on vallannut monia ihmisen aiemmin muokkaamia kohtia takaisin.

Luontopolun luonto on herkkää ja alueen linnut, peurat ja metsäjänis kaipaavat omaa rauhaa. Tulenteko, leiriytyminen ja maihinnousu on kiellettyä, samoin kasvien kerääminen. On hyvä noudattaa myös roskattoman retkeilyn periaatteita, toki alkuosiolla WC:n ja penkkien lisäksi on sijoitettuna yksi jätekeräinkin.

Jos mukana on lemmikki, pitää sen olla ehdottomasti kytkettynä. Aina voi myös pohtia onko luonnon- sekä linnustonsuojelualue aivan paras paikka esim. koirien ulkoiluttamiselle. Mielipiteitä ja näkemyksiä löytynee sekä puolesta että vastaan.

Mikäli polun loppuosion kalliot eivät ole liukkaita vedestä tai jäästä, niin reitti ei ole erityisen vaikeakulkuinen. Uddskatanin eteläkärkeen ja takaisin lähtöpisteeseen matkaa kertyy yhteensä noin seitsemän kilometriä.

Parhaiten perille löytää, kun Hankoon Santalantietä tultaessa kääntyy oikealle Esplanadille ja jatkaa sitä pitkin, kunnes edessä häämöttää Vapaasatama sekä luontopolusta kertova opaste.

Etuvasemmalla Vapaasataman sisäänkulkuportin edustalla on pysäköintialue, jonka yhteydessä on infotaulu sekä WC.
Pysäköintialue kartalla
ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6638970 E 271941

Oikealle päin luontopolun alkuun on matkaa 360 metriä.

Tulliniemen luontopolun portti kartalla
ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6639210 E 271629

Kohti Tullirantaa

Lähtöpisteen pysäköintialueen toisella puolella on myös tutustumisen arvoinen kohde: Tulliranta – Tullstranden. Siellä on yleinen uimaranta sekä nähtävissä dyynisukkession eri vaiheita ja persoonallisen komeita mäntyjä.

Kun katseen malttaa laskea hieman alemmaksi, niin on mahdollista huomata myös enemmän tai vähemmän harvinaisia kasveja, kuten hietikkosaraa, meriotakilokkia, lännenmaltsaa sekä hietikkonataa.

Tulliniemen etelänpuoleinenkin alue saatiin yleiseen käyttöön melko myöhään, vuonna 1984. Nykyään se on suosittu ulkoilualue etenkin hankolaisten keskuudessa. 1800-luvulta lähtien mantereeseen pikkuhiljaa yhdistyneen entisen Tullisaaren aivan kärjessä on luotsiasema. Merivartioston toiminnan turvaamiseksi tuolle alueelle on pääsy kielletty.

Usein melko tuulinen ranta on myös leijasurffareiden säännöllisessä käytössä. Naturisteillekin on toistaiseksi osoitettu yksi kohta erittäin pitkästä hiekkarannasta.

 Hangossa on hiekkarantoja 30 kilometrin edestä. Halutessaan löytää kyllä oman rauhaisan paikan kesäviikonloppuinakin, joten introverttikin pääsee lataamaan akkujaan. Veden kirkkaus hemmottelee. Onhan se nyt mukavaa nähdä missä ui.

Kirjoitelmaa pähkäillessäni kaunis syyskuinen ilma houkutteli vielä iltauinnille. Aaltoja ei ollut nimeksikään, oli jopa poikkeuksellisen tyyntä. Veden lämpötilakin oli lempeä. Tulliranta on ollut aina hyvä minulle, tavalla tai toisella.

Historian tapahtumat eivät tuntuneet enää niin kaukaisilta, kun kolme isoa sota-alusta lipui esiin horisontista. Ne tulivat sen verran lähelle, että keinuttivat hetki sitten niin tyyntä veden pintaa. Mieluiten sitä jakaisi uimavedet lähinnä vedenelävien, kuten hylkeiden ja vaikka meduusojen kanssa, mutta näyttipä tuonne mahtuvan pari laivaakin.

Lähteitä ja linkkejä:

Tulliniemi kartalla. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6637378 E 270846
Hangon kasvisto – etelän aarre (Henry Väre ja Kalevi Keynäs) Metsäkustannus
Hanko Tourist Office
Hangon kaupunki
ymparisto.fi

1 reply

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.