Harjuluontoa lähellä Nokian keskustaa – tällainen on Maatialanharjun luontopolku

Maatialanharjun luontopolku on helposti lähestyttävä harju- ja rantareitti Nokian keskustan itäpuolella. Polku lähtee suositun uimapaikan, Kennonnokan, parkkipaikalta. Harju on korkeimmillaan melkeinpä 40 metriä ympäristöään korkeammalla ja maisemat palkitsevatkin luontopolkukävelijän.

Maatialanharjun luontopolku Nokialla
Päivämäärä: 26.5.2020
Luontopolkumiehen reittinumero: 141
Reitin pituus: 5,5 km
Kohokohdat: Harjumaisema ja Vihnusjärven ranta
Parkkipaikka: Kennonnokan uimarannan parkkipaikka. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Melko hyvät
Varusteet/jalkineet: Järven rannalla melko paljon juuria, joten hyväpohjaiset kengät plussaa. 
Keskivaativa reitti
Ei tulipaikkaa

Aamulla oli kävelty rankahko reitti Ritajärvellä, päätin lähteä vielä iltapäivällä toiselle kävelylle. Ajattelin, että Maatialanharjun luontopolku lähellä Nokian keskustaa voisi olla vähän helpompi kävellä. Sain paikallisoppaaltani ohjeet ajella Kennonnokan uimarannan parkkipaikalle, se löytyy helposti Nokianvaltatien varrelta. Parkkipaikka oli melko täynnä, vaikka oli arkipäivä – kello noin 15 iltapäivällä. Ilmeisen moni oli päättänyt tulla viettämään ensimmäistä kesäpäivää uimarannalle. 

Luontopolun lähtöpaikka löytyi helposti, se on parkkipaikan koilliskulmassa. Portaita pitkin ja harjua kohti. 

Reitti nousee heti noin 10 metriä korkean harjun päälle. Harjumaisemassa on minusta aina mukava kävellä. Luonto on täällä aika vehreää – ei pelkkää mäntykangasta, kuten usein harjuilla. Maatialanharju on kuulemma kuuluisa ketokasveista ja -sienistä, onpa täällä Suomen ensimmäinen sienien suojelun vuoksi perustettu luonnonsuojelualuekin.

Ensimmäinen luontopolun opastaulu kertoo harjun synnystä. Tässä vaiheessa on ihan pakko kertoa, että jos olen nyt kävellyt 140 luontopolkua, niin olen lukenut harjun synnystä noin sata kertaa. En silti väitä olevani Suomen johtava harjuasiantuntija, mutta kieltämättä arvasin, että täälläkin siitä saattaisi olla infotaulu.

Olin kävellyt noin 500 metriä, kun tuli tämä hauskannäköinen hiekkakuopan reunan kävely. Olisiko tässä ehkä entinen sorakuoppa?

Sorakuopan jälkeen kuljetaan hetken aikaa vähän leveämpää ulkoilutietä pitkin.

Näillä seuduin oli myös opastaulu harjukedosta. Kissankäpäliä ja mäkitervakoita ei vielä näkynyt. Reitin varrella on kaiken kaikkiaan viisi alueen luonnosta kertovaa opastaulua.

Korkeimmillaan reitti käy vähän ennen kahden kilometrin täyttymistä. Harjun laella on muutama istuskelupaikkakin.

Ja pikku hiljaa saavutaan harjun itäisimpään pisteeseen. Pyhäjärvi siintää jo puiden takaa ja polku alkaa laskeutua mäkeä alas.

Täällä oli vielä istuskelupaikka. Liikenteen ääni oli kuulunut koko ajan ja tässä se vasta kuuluikin – ollaan ihan lähellä hyvin vilkasta moottoritietä ja eritasoliittymää. Päätin kuitenkin istahtaa juomatauolle. 

Vähän erikoinen, mutta kuitenkin eksoottinen taukopaikka. Otin vielä kuvaa ohi soljuvasta liikenteestä.

Harjulta laskeudutaan jyrkästi alas, pudotusta tuleekin peräti nelisenkymmentä metriä. Seuraava osuus on noin kilometri ulkoiluväylää. Luontopolusta kertova kävyn kuvalla varustettu tolppa löytyy aina välillä, jolloin tietää yhä olevansa reitillä.

Kolmen ja puolen kilometrin jälkeen luontopolku poikkeaa leveältä väylältä ja kääntyy kapeana polkuna Vihnusjärven rantaan. Tässä on mukava istuskelupaikka. Tällä kertaa se oli varattu.

Vihnusjärven rannassa oli tarjolla idyllisiä maisemia. 

Aamulla Ritajärvellä oli loikittu miljoonien kivien ja juurien välistä. Vähän jopa kiroilin, kun täällä Vihnusjärven rannallakin oli melko hidasta kävellä. Matka sujui kuitenkin aika mukavasti ja tätä rantaosuutta oli noin kilometri.

Lopulta saavuin takaisin uimarannan lähelle. Aikaisemmin jo mainitsin, että liikenteen äänet kuuluivat harjulla koko ajan – ehkä täällä Vihnusjärven rannalla oli välillä hiljaisempaa, mutta sitten alkoi taas kuulua uimarannan meteli. Lopulta uimaranta ja laituri olivatkin jo näkyvissä.

Kävelin uimarannan halki portaille, jotka nousevat takaisin parkkipaikalle. Matkaa kertyi siis noin viisi ja puoli kilometriä, aikaa meni tunti ja kolme varttia, yhden evästauon kera. Luontopolulla en varsinaisesti tavannut muita retkeilijöitä, mutta ulkoilureittien osuuksilla tapasin useamman koiranulkoiluttajan ja pari lenkkeilijää. 

Reitti oli mielestäni mukava kävellä ja taukopaikat oli melko hauskoissa paikoissa. Yhtään pöytä/penkki -yhdistelmää ei tosin ollut. Sopiva yhdistelmä harjukävelyä ja järvenrantamaisemia!

Sijainti: N=6821412.582, E=315856.56 (ETRS-TM35FIN)
GEO: lat=61.48265883533942, lon=23.541652202583943

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Ruutanan luontopolku

Lähetä postia Luontopolkumiehelle


0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.