Halki Luiron korpimaiden: matka Seitajärven museotielle ja seidalle Samuli Paulaharjun tarinoiden innoittamana

Tie kartalla, seita kartalla
ℹ Lisätietoa Seitajärven museotiestä (pdf, ELY-keskus)

”Korvasen vierillä oli pieni Seitajärvi, Luiron alajuoksulla, Arajärven takana toinen. Täällä Seitaniemen nokalla nousi järvestä terävä kivenharja — itse jumalan pyhä olemus. Se vartioitsi erinomaista särjen kutupaikkaa.”
Samuli Paulaharju teoksessaan Sompio (1939)

Lapin itäisillä syrjämailla, kaukana hiihtohissien kolinasta ja matkamuistomarkettien hälinästä, luikertaa Seitajärven museotie Savukoskella. Tie päättyy Seitajärven pikkuruiseen kylään. Nelisentoista kilometriä pitkä museotie on kaunis ja mutkainen ajella, ja sen päässä, Seitajärvellä, on ilmeisen väkeviä seitapaikkoja. Mutta sanottava on, että jo tälle tielle päästäkseen tulee herkästi ajaneeksi mitä kauneimpien lappilaisten maisemien halki.

Seitajärvelle johtava museotie erkanee pistotienä Sodankylä–Savukoski-tieltä. Sodankylän suunnasta ajeltaessa kuljetaan Tanhuan kylän halki. Tanhuan sillalla, jonka alla Luiro virtaa, perinteisten kesäasukkaiden sarvipäinen joukko viettää usein aikaansa ainakin keskikesällä. Seurue ei ole innokas väistämään, mutta hissukseen kulkien sorkat toistensa jälkeen siirtyilevät kyllä sellaisiin suuntiin, että kulkija pääsee nätisti ohi.

Tanhuassa on pikkuruinen kyläkauppa, mutta muutoin ei matkailija näillä selkosilla pahemmin kauppoihin törmää. Uljaat erämaamaisemat avartuvat tien molemmin puolin jo kauan ennen, kuin saavutaan museotien risteykseen Värriön kylässä.

Villiytensä ja erämaisuutensa ansiosta tämä on yksi suosikkiteistäni koko Lapissa. Tätä pientä tietä ajellessa tulee tuon tuosta pysähdyttyä valokuvaamaan ja maisemien voimaa itseensä imemään. Vastaantulijoita ei juuri ole, rauhassa saa olla.

Seitajärven museotie on hiekkatie, mutta ennen kuin siinä oli tietä, kulki siinä polku jo ammoisina aikoina. Nykyinen tie siis jäljittelee kulkureittiä, josta on kuljettu maailman sivu. Varmasti on Samuli Paulaharjukin juuri tästä kulkenut näitä seutuja tutkiessaan.

”Viimein ohjasi tienkeino ja päätyi Sompion-Lapin korpikyliin, kuljettaen siellä Luiroa ja Luiron varsia pari kesäkautta — 1937 ja 1938 — aina Luiro- ja Sompiojärviä myöten, Seitajärville ja Kiurujärvelle saakka. Tuli silloin lasketelluksi kohta koko Luiro, kaikkein mutkaisin korpijoki, isoon Kairalaan asti, Kemille ja Kitiselle, tuli käväistyksi vielä Saukoski ja Värriöjärvi.”
– Sompio-teoksen alkusanat

Suhteellisen hyväkuntoista tietä ympäröivät kauniit suo-, metsä- ja järvimaisemat. On helppo kuvitella tien olevan ikiaikainen kulkureitti, sillä monin paikoin tie ei lainkaan kohoa ympäröivästä maastosta, kuten teillä usein on tapana.

Meidän ajellessamme ei missään näkynyt ketään muuta, kuin suolla kuikuileva kurki. Erämaan tunne oli aito, ja olisi siellä suon laidassa ollut helppo kuvitella vaikka kontionkin askareitaan hoitavan.

Seitajärven kylä on saanut nimensä seitakivien mukaan. Kiviä pitäisi kylällä tietojen mukaan olla kaksikin. Toinen kivistä on merkitty Maanmittauslaitoksen maastokarttaan, ja meidän reissullamme halusin käydä katsomassa tuon kiven.

Kartalla on seita merkitty Paulaharjun kuvailemaan paikkaan: veteen niemen kärjessä. Suuntasin metsän läpi rantaan, mutta vesi taisi olla hyvin korkealla, sillä kivi oli lähes kokonaan veden alla. Uskon, että veden pinnalla näkemäni pikkuruinen kiven päälaki oli kyseinen seita, sillä sekä maastonmuodot karttaan verrattuna että gps kertoivat, että olin prikulleen oikealla kohdalla.

Onko kuvassa seitakiven päälaki?

Telkkäperhe pulikoi järvenselällä. Maailma oli tyystin hiljainen, ketään ihmistä ei näkynyt liikkeellä. Siinä seidan äärellä ollessa oli olo hyvin rauhaisa ja ikiaikainen.

Seitajärven kylää on aikojen saatossa kohdannut valtava onnettomuus: vuonna 1944 partisaanit tuhosivat kylän ja surmasivat pitkälti toistakymmentä pienen kylän naisista ja lapsista. Tapahtumasta on kirjoittanut muun muassa Yle. Nykyisin muutaman talon kylässä onkin kolme partisaaniuhrien muistomerkkiä.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.