Pitkän kuusen polku, Muurame

Harmaa marraskuinen sää ei aina houkuta pitkälle luontorymistelylle, mutta ihan pienikin metsäretki voi johdattaa näkemään jotain suurta. Muuramen maastossa, Vesangan alueella – aivan naapurikunta Jyväskylän rajamaastossa – kasvaa hieno, luonnontilainen kuusikko. Eikä siinä vielä kaikki: muuramelaiset pitävät asianmukaisesti Kuusimäen nimeä kantavan alueen erästä pitkää kuusta yhtenä koko Suomen suurimmista kuusipuista, jos ei peräti maan suurimpana.

Noin 150 vuoden ikään ehtinyt Pitkä kuusi löytyy vain muutaman sadan metrin päässä hiljaiselta Kuusimäentieltä. Yksi yritteliäs kuusentaimi kasvaa aivan pienessä valkoisessa opastekyltissä kiinni ja Vesangantien suunnasta saavuttaessa muutaman pienen kuusen tihentymä peittää kyltin tehokkaasti, joten muulla kuin polkupyörällä tai jalkaisin liikkuja saa olla tarkkana huomatakseen, mistä kapea metsäpolku alkaa.

Kuusimäki, Muurame

Täällä voisi hyvinkin kuvitella olevansa sankar’ jylhän kuusiston, sillä Kuusimäen metsä on rauhoitettua vanhojen metsien suojelualuetta. Polun varrelta ei tarvitse tähyillä kauas nähdäkseen komeita, iäkkäitä puita, joita moottorisahan pärinä ei ole pahemmin ihan vierestä häirinnyt.

Vanhojen kuusien lisäksi tässä yli pitkälti yli satavuotiaiden puiden metsässä on myös lukuisia tukevarunkoisia haapoja, mäntyjä ja koivuja, jotka saavat nekin kasvaa rauhassa hamaan loppuun saakka. Edes polun poikki kaatunutta koivun runkoa ei ole pätkitty kulkijoiden tieltä pois, mutta äkkiäkös sen yli astahtaa.

Olen lähtenyt matkaan luottavaisin mielin ilman pitkän kuusen tarkan sijainnin kertovaa karttaa, katsottuani vain ajo-ohjeita. Oletan kuitenkin, että kunnianarvoisa kookas puuvanhus on helppo havaita.

Jännitys tiivistyy, kun erotan vähän matkan päässä keltaisella maalirinkulalla merkatun kuusen, jonka juurella on vihreä postilaatikko.

Pitkän kuusen postilaatikko, Kuusimäki, Muurame

Mitä ilmeisimmin olen nyt Pitkän kuusen juurella, jonka pituudeksi postilaatikon pölykaiverrus ilmoittaa 43,5 metriä. Ei mikään hukkapätkä siis.

Avaan toiveikkaana vihreän muovilootan kannen, josko siellä olisi lisätietoa kuusiherrasta, mutta laatikosta löytyy ainoastaan koirankorville käpertynyt vieraskirja. Yksi porukka on vieraillut kuusella aiemmin tänään, mutta edelliset kävijät ovat jättäneet puumerkkinsä viimeksi lokakuussa.

Kuusimäen suuret kuuset, Muurame

 

Pitkän kuusen korkeutta ei voi mitenkään hahmottaa puun juurelta, joten vetäydyn ylärinteen sammalikkoon etsimään paikkaa, josta kuusen koon voisi todentaa ja käsittää.

Täytyy myöntää, että päästyäni sopivan aukon kohdalle mietin, onko tuo merkitty kuusipuu ihan varmasti se Pitkä kuusi, jonka odotin näkeväni, sillä tästä kulmasta yläviistosta (kuvan keskellä näkyvän) kuusikaksikon vasemmanpuoleinen yksilö ei näytä lähinaapuriaan kookkaammalta. Päinvastoin. Joko en ole hyvä hahmottamaan puiden pituuksia tai sitten nämä puut ovat lähes saman kokoisia. No, kookkaita joka tapauksessa.

Siirryn muutamia metrejä vasemmalle tarkastelemaan parivaljakkoa eri vinkkelistä – ja viimein näyttää jotensakin siltä, että vasen yksilö olisi hieman kaveriaan pidempi.

Muuramen kunnan nettisivut toteavatkin, että “Suomen suurin kuusi” viittaa puun kuutiotilavuuteen. Ota näistä nyt selvä… Ainakin tämä alarinne on oivallinen kasvupaikka.

Pitkän kuusen E-koodi, Muurame

Toivottavasti olen kuitenkin oikean Pitkän kuusen juurella. Keltaisella runkoon maalattu koodi on joko 1222 tai 1322, joka ei kerro tällaiselle epätieteelliselle metsämaallikolle yhtikäs mitään.

Katson kiinnostuksella myös viereistä kuusta, joka kauempaa näytti jotakuinkin yhtä pitkältä kuin koodimerkattu puu. Näin vierestä katsottuna naapuripuu on silmämääräisesti katsoen jopa paksumpi, joten teemme retkitoverin kanssa mittaustestin laittamalla kädet rungon ympäri. Aivan oikein: viereinen, ei-koodattu puu on paksumpi.

Surullinen nuotio Kuusimäen kuusen juurella, Muurame

Huomaan vasta nyt katsoa tarkemmin jalkojeni juureen, kun alan äimistellä pitkien kuusten mahtavan paksuja, normikuusen rungon paksuisia juuria. Hyi olkoon, joku kuusivihamielinen kulkija on mennyt polttamaan nuotiota aivan naapuripuun juurella. Kuinka joku voi tehdä noin ja vielä rauhoitetussa metsässä! Tuo onneton, varomaton tuli olisi voinut tuhota paitsi näitä puita, myös enemmänkin metsää. Näin hävytöntä nuotiopaikan valintaa näkee (onneksi) harvoin.

Rauhassa katkennut kuusi, Muurame

Astun loitommas Pitkän kuusen luota, hakemaan lähimaastosta muitakin muistoja Kuusimäestä. Silmääni viehättää omia aikojaan katkennut kuusi, jonka rungon palaset ovat asettuneet hienoon asetelmaan. Upottavan, kostean sammaleen alta kuuluu veden solinaa, kun piilopuro laskettelee omia, salaisia reittejään rinnettä alas. Itse asiassa ei ole edes väliä sillä, näinkö yhden maan suurimmista tai pisimmistä kuusista; tärkeintä oli käydä metsässä.

Kartta ETRS-TMFIN35-tasokoordinaatit N 6899907  E 421936

10 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.