Freestylemelonnan SM-kisat 19.5.2018 Konnekoskessa, Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Konnekoski Rautalammilla Etelä-Konneveden kansallispuistossa oli ensimmäinen kosketukseni freestylemelontaan. Se tapahtui kauan ennen kansallispuistoa. Koski oli vanhastaan tunnettu koskimelojien harjoittelupaikka, ja minä olin vasta opetellut melomaan. Muistan yhä ensimmäisen läpilaskuni tulvavedellä, sen tunteen, kun luotin sokeasti itseeni antaen virran viedä minut halki pärskeiden. Sillä kertaa en edes kaatunut, mikä ei freestylemelonnassa ole ensinkään kunniaksi. Paljon myöhemmin tajusin surffauksen idean, kun ymmärsin virtaa ja hallitsin kajakkia niin paljon, että pääsin aaltoon. Surffissa meloja saa nauttia vauhdin hurmasta paikallaan pysyen keskellä pärskyvää koskea.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Viime vuonna olin onnellinen saadessani olla mukana järjestämässä Konnekoskella järjestettävää melontanäytöstä, joka toteutettiin yhteistyössä Rautalammin – Konneveden luontomatkailuhankkeen, Kuopion Kallan Melojien, Melanvilauttajien sekä Pieksämäen Kanoottiseuran kanssa. Moni täkäläinen näki ensimmäistä kertaa livenä miten mestarimelojien muuvit taipuvat aikanaan eränkävijöitä ja kirkkoveneseurueita kauhistuttaneessa koskessa. Tämän jutun melontakuvat on peräisin viime vuoden melontanäytöksestä.

Tänä keväänä 19.5.2018 tässä koskessa melovat Suomen parhaimmisto sillä täällä järjestetään freestylemelonnan SM-kisat. Järjestäjänä on jyväskyläläinen melontaseura Melanvilauttajat.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Freestylemelonnan muuvit

Melonta- ja soutuliitto määrittelee freestylemelonnan vauhdikkaaksi ja akrobaattiseksi lajiksi, jossa kajakilla tehdään erilaisia liikkeitä kosken virtauksia hyödyntäen. Liikkeiden tekemiseen käytetään pääasiasssa seisovia aaltoja ja stoppareita, mutta myös virranrajat käyvät temppujen harjoitteluun (Viite 1). Stopparilla tarkoitetaan aaltoa, jonka takaisinvirtaus on niin suuri, että se pitää kajakin paikoillaan ja mahdollistaa temppujen tekemisen siinä ilman, että meloja ajautuu virran mukana alavirtaan. Yleensä stoppari muodostuu kohtaan, jossa on suuri kivi ja koski tipahtaa siinä kohtaa alaspäin ja syntyy vasta-aalto. Stoppariaalto muuttuu vedenkorkeuden mukaan mistä johtuen se ei koskaan ole täysin samanlainen. Temppuja tehdään näissä paikoissa erityisesti tarkoitukseen suunnitelluilla freestylekajakeilla, jotka ovat huomattavasti normaalikajakkia lyhyempiä ja hieman leveämpiä.

Jari Kovanen nautiskelee aallossa. Kuvat: Tiina Vainio, Rautalammin kunnan kuvapankki.

Freestylemelonta on myös kilpailulaji ja Suomellakin on lajissa maajoukkue-edustus MM- ja EM-kilpailuissa. Freestylemelonnan maajoukkueen sivuilta saa hieman käsitystä lajin muuveista. Sellaisista liikkeistä kuten roundhouse, blunt, pan am, helix, donkey flip, ilmaruuvi (Viite 2). Sanastoa laajentaakseen voi plärätä myös Koskimelonta – Suomi -sanakirjaa.

Konnekosken partaalla oli esillä erilaista melontakalustoa: koskikajakkeja, poolokajakkeja (kaksi harmaata kuvan etualalla) ja avokanootti eli inkkari. Kallanmelojat, Pieksämäen kanoottiseura ja Melanvilauttajat esittelivät toimitaansa ja melonnan perusjuttuja. Kuvat: Tiina Vainio, Rautalammin kunnan kuvapankki.

Rantautuminen Konnekosken rannalla. Kuva: Tiina Vainio, Rautalammin kunnan kuvapankki.

Konnekoski on harvinainen ja tärkeä harjoittelupaikka

Konnekoski on suosittu ja tärkeä harjoittelupaikka monelle Savon ja Keski-Suomen koskimelojalle. Koski tarjoaa kaiken tasoisille melojille mahdollisuuden taitojen kehittämiseen ja ylläpitoon. Jopa Suomen freestylemelonnan maajoukkue käy täällä välillä harjoittelemassa. Paikallista osaamista maajoukkeessa ovat viime vuosina edustaneet Melanvilauttajien Vili Volotinen Jyväskylästä ja Kallan Melojien kuopiolaislähtöinen Anni Mykkänen. Molempien kehitystä on auttanut runsas harjoittelu Konnekoskella. Konnekoskella on myös mahdollista opetella koskimelonnan perustaitoja ja virrassa liikkumista. Muut suositut freestylemelontakohteet ovat Kymijoella, Torniojoella ja Lieksan Neitikoskella.

Venla Öster aallossa. Kuva: Tiina Vainio, Rautalammin kunnan kuvapankki.

Konnekoski soveltuu hyvin freestylemelontaan, koska siihen muodostuu noin 10 metriä nielun alapuolelle niin sanottu stoppariaalto, jossa pystyy surffaamaan ja tekemään erilaisia liikkeitä. Alla olevassa kuvassa aallon paikan voi erottaa valkean kuohun yläreunassa olevasta melojan sinisestä kypärästä. Meloja on aallossa matalalla eikä häntä ole helppo huomata kosken kuohun takaa. Muut melojat odottavat kuvan oikeassa reunassa kalastuslaiturin alapuoella akanvirrassa vuoroaan. Yleisöä on kerääntynyt pienelle saarelle, josta kulkee idyllinen puusilta mantereelle.

Konnekoski kuvattuna Konnekosken sillalta. Kuva: Pekka Raudaskoski.

Melojat odottavat omaa vuoroaan akanvirrassa. Kuva: Pekka Raudaskoski.

Aalto on parhaillaan melojalle Hankaveden luusuan (joenniskan) lähtövirtaamilla 50-90 m3/s. Käytännössä se tarkoittaa ajanjaksoa jäiden lähdöstä yleensä heinäkuun puoliväliin, ja taas syksyllä sateiden nostettua virtaamaa. Katso virtaamaennuste keväälle 2018 täältä.

Melassa Heikki Holopainen. Kuva: Tiina Vainio, Rautalammin kunnan kuvapankki

Konnekoskesta erityisen hyvän tekee se, että virta on aallon kohdalla riittävän syvä, jotta kajakin keulan tai perän pystyy upottamaan ilman pohjakontaktia. Samoin kaatuminen on turvallista, koska aivan oikeanpuoleista reunaa luukuunottamatta virrassa ei ole kiviä, joihin meloja kolhisi itsensä.

Vinkit turvalliseen koskimelontaan

Konnekoski on melko turvallinen myös aloittelijalle. Suurin vaaratekijä melojan kannalta ovat kosken läpi ajavat moottoriveneet, joita on välillä vaikea havaita. Aallossa melojan kajakki on niin matalalla, ettei veneilijä pysty havaitsemaan sitä tarpeeksi ajoissa. Koskessa melominen vaatiikin valppautta koko melontaseurueelta.

Veneilijöitä varoittava kyltti kalastuslaiturin päässä tulee paljastaa aina ennen kuin koskeen mennään melomaan.

Melojista varoittava kyltti sijaitsee kalastuslaiturin päässä. Kuvassa se on peitetty sinisellä kankaalla. Kuva: Tiina Vainio, Rautalammin kunnan kuvapankki.

Ylävirralla vasemmalla puolen koskea kalastuslaiturin päässä on käytössä melojista varoittava kyltti, joka melojien tulee paljastaa joka kerta tullessaan koskelle melomaan. Tästä huolimatta ei pidä sokeasti luottaa siihen, että veneilijä huomaa melojista varoittavan merkin. Veneilijälle haasteen aiheuttaa se, että kosken läpi ajamiseen pitää ottaa vauhtia ja melojan havaitseminen jää viime tippaan. Melojien on varmempi järjestää vahtivuorot veneilijöiden varalle ja väistää veneilijöitä. Koskeen ei siis koskaan mennä yksin. Melojan on huomioitava veneilijöiden lisäksi myös kalastajat. Molemmilla on yhtäläiset oikeudet harrastaa koskella. Konnekoski on villin järvitaimenen kutupaikka sekä tärkeä kalastuspaikka.

Tulipaikka Konnekosken törmällä on kevään ympäröimä. Kuva: Anne Hyvärinen

Etelärannalta, kosken laskusuunnassa oikealla rannalla, sijaitsee kalastuskunnan tulipaikka ja puuliiteri. Keväällä hortoilua taitava meloja saattaa löytää pannulleen paistettavaksi mairohorsman nuoria versoja, joita puskee vieri vieressä puuliiterin edustalta.

Maitohorsman versoja puuliiterin edustalla. Kuva: Anne Hyvärinen


Tulipaikan lähistöllä kosken niskalla on pieni ja kivinen rantautumispaikka juuri yksityismaan rajana olevan aidan vieressä.

Juha Häkkilä (selin) ja Jarkko Hautamäki poolokajakkien kanssa kosken niskan rantautumispaikalla. Aita on yksityismaan rajana. Kuva:Pekka Raudaskoski.

Meloja lähdössä kosken niskan kiviseltä rantautumispaikalta. Rantautuminen tähän edellyttää erityistä varovaisuutta. Ei sovi aloittelijoille lähtöpaikaksi. Kuva: Pekka Raudaskoski.

Samalla rannalla, mutta maantiesillan toisella puolella on Metsähallituksen uusi laituri noin 600 metrin päässä maihinnousupaikasta. Sillan korvalla sijaitsee myös vanhanaikainen Rautalammin kunnan ylläpitämä huonokuntoinen puucee, joka uusitaan tulevana kesänä.

Konnekosken melontanäytös huipentui viime vuonna kajakkipoolokisaan. Maalit kiinnitettiin Konnekosken siltaan.

Konnekosken melontanäytöksessä pelattiin myös kajakkipooloa. Kuva: Tiina Vainio, Rautalammin kunnan kuvapankki.

Kosken läpilasku

Melojalle, joka haluaa vain laskea kosken läpi, helpoimmat koskenlaskulinjat ovat vasen puoli ja keskiaallon oikea puoli. Kalastajien heitot ja sijainnit voivat rajoittaa reitin käytettävyyttä. Keskiaalto voi kaataa kokemattoman tai täyttää avokanootin vedellä. Liian lähellä rantaa ”aaltoja karkuun” yrittävä päätyy helposti poikittain. Koskiluokka on kesällä 2017 tehdyn luokituksen mukaan 1+ (2-). Koskiluokkaan vaikuttaa uoman käyttötilanne hieman enemmän kuin vedenkorkeus. Koski on kuitenkin helppo, ja uoman rakenne melojalle turvallinen. Virta rauhoittuu veden laskiessa ja keskikivi nousee samalla selkeämmin kohden pintaa. On kuitenkin muistettava, että vedenkorkeuden muutokset aiheuttavat aina muutoksia turvallisuuteen. Lisäksi Konnekoski tullaan entisöimään järvitaimenen kutumahdollisuuksien parantamiseksi. Entisöinnistä vastaa Rautalammin kunta.

Aallossa temppuilu edelyttää eskimontekotaitoa. Kuva: Jari Kovanen, Rautalammin kunnan kuvapankki.

Konnekosken kulttuurihistoriaa

Konnekoskea on aina pidetty veneilijöille haasteellisena paikkana ja se on kierretty usein Karinkosken kautta. Karinkoski eli Lapinkari on Konnekosken viereinen pitkä ja kivinen koskiväylä Hankavedestä Konneveteen. Se on Konnekosken rinnakkaisväylä. Rautalammin kirjassa Eero Kiviniemi (viite 4) kirjoittaa, että jo vuonna 1887 on muistiinpantu perimätieto, jonka mukaan lappalaiset olisivat peranneet Lapinkarin siksi, ettei heidän olisi tarvinnut kulkea vaarallisen Konnekosken kautta (Viite 5). Lapinkari ja Lapintaival viittaavat niminä lappalaisasutukseen, vaikka onkin epäselvää ketä tuolla nimityksellä on tarkoitettu. Seutu on asuinpaikkana vanha, ilmeisesti hyvien kalastusmahdollisuuksien ansiosta. Siellä on ollut kivikautinen asuinpaikka ja myöhemmin sääksmäkeläisten eräsija. (Viitteet 4 ja 5.)

Myös koskenniskalla olevan tilan nimi on Lapintaipale ja kosken nimi on Lapinkari. Sillä nimellä löytyy tietoja myös Kotimaisten kielten keskuksen paikannimistökorteista. Vielä 60-luvulla ihmiset ovat tunteneet paikan Lapinkarina. (Viite 6)

Kuva: Tiina Vainio, Rautalammin kunnan kuvapankki.

Karinkoski

Karinkoski sijaitsee Konnekosken sillasta tietä pitkin vain 800 metrin päässä, mutta meloen silallta on matkaa noin kolme kilometriä. Karinkoskella ei ole parkkipaikkaa tai kunnollista vesillemenopaikkaa, mutta se sopii erinomaisesti helpompana reittinä melottaessa Hankavedeltä Konnevedelle. Rannat ovat yksityismaita eikä melojalle löydy kunnollista rantautumispaikkaa. Karinkoski on mahdollista meloa läpi nousematta rannalle tarkastamaan koskea, koska virtaus on hyvin heikko. Lopussa on kuitenkin pieni silta yksityiseen saareen oikealla puolella. Silta tukkii sen puolen reitin ja melojan on syytä lopussa kulkea vasenta eteläreunaa pitkin. Vähäisellä vedellä uoma saattaa olla liian matala. Karinkosken koskiluokka on 1. Vaikeudet kosken laskemisessa liittyvät lähinnä navigointiin.

Videot Konnekoskesta

Freestylemelonta on oikea näytöslaji. Katso Jari Kovasen ja Tiina Vainion tekemä video tapahtumasta.

Markku Utriainen kertoo tällä videolla kuinka Konnekosken voi nousta retkikajakilla turvallisesti ylävirtaan ilman koskimelontavarusteita.

Aarni Mustonen surffissa. Kuva: Tiina Vainio, Rautalammin kunnan kuvapankki.

Myös Seita bloggasi Konnekosken melontanäytöksestä 2017. Luettavissa täältä.

Viite 1: Melonta- ja soutuliitto. Freestylemelonta. Saatavilla: http://www.melontajasoutuliitto.fi/lajit/freestylemelonta/

Viite 2: Suomen freestylemelontamaajoukkueen blogi: http://freestylemelonta.blogspot.fi/

Viite 3. Koskimelonta – Suomi -sanakirja: http://www.koskimelonta.com/wordpress_testi/?page_id=27

Viite 4: Kiviniemi, Eero 1985, 106. Rautalammin varhaishistoria paikannimistön näkökulmasta. Teoksesta Rautalammin kirja. Sivut 98-129.

Viite 5: Grönlund Thomas, En kort beskrivning över Rautalampi socken. Käsikirjoitus 1887.-Museoviraston esihistorian toimiston arkisto.

Viite 6: Kotimaisten kielten keskus. Paikannimikortisto. Rautalampi. Hakusana Lapinkari.

19.5.2018 klo 11-17 Freestylemelonnan SM-kisojen osoite: Koskenranta 11, 77700 Rautalampi.
Tapahtuman yleisön parkkipaikka on Konnekosken entisellä koululla osoitteessa Konnekoskentie 347, 77700 Rautalampi.

Lisätietoja facebookissa.

Karinkoski kartalla.

Konnekoski kartalla
Sijainti: Sijainti: N=6943079.308, E=484972.028 (ETRS-TM35FIN)

Rautalammin-Konneveden luontomatkailun koordinointihanke