Auringonkultaa vai erämaan varjoja? Outokummun 12 järven melontareitti kuljettaa halki vivahteikkaan Erä- ja luontokeskuksen retkeilyalueen

Outokummun kuuluisan kuparikaupungin kyljestä löytyy kätketty aarre: Erä- ja luontokeskuksen upea retkeilyalue, joka on yhtä aikaa sekä rauhoittava luontokeidas että koko perheen helppo seikkailukohde. Alueen läpi kiemurtelee 12 järven melontareitti, jonka varrelle lähdetään kätevimmin Särkiselän uimarannan vieressä sijaitsevalta Kaunisniemen kesäkahvilalta. Kahvilan rannassa on kanoottien vuokrauspiste. Reitti soveltuu sekä avokanootti- että kajakkimelontaan.

Sattumalla oli osuutta siihen, että ihastuin muutama vuosi sitten Särkiselän kesäparatiisiin. Se koitui kohtalokseni viime kesänä, kun aloitin alueella yrittäjänä Kaunisniemen kesäkahvilassa ja Kolmikannan leirintäalueella. Nyt esittelen teille Outokummun 12 järven melontareitin, ja aluekartan löydät jutun lopusta!

Outokummun 12 järven melontareitti

Kohde kartalla
Reitin pituus: 12 km
Tulipaikka: Kyllä, 9 kpl
Esteetön: ei
Saapuminen autolla: Kaunisniemen kahvila Rikkarannantie 37, Outokumpu
Saapuminen julkisilla: Lähin pysäkki Outokummun keskustassa (6 km)
Alueen kartta jutun lopussa

*Erä- ja luontokeskuksen halki kulkee 12 järven melontareitti. Kuva: Irma Lehikoinen.*

Reitti muodostaa kätevän ympyrän, joten melomaan voi startata ja palata samaan paikkaan. Auton voi huoletta jättää joko kahvilan pihalle tai tien varren levikkeelle.

ilmasta kuvattu Särkiselän uimaranta ja Kaunisniemen kesäkahvila. — Särkiselän uimaranta ja Kaunisniemen kesäkahvila ylhäältä kuvattuina. Särkiselän uimaranta on palkittu yleisöäänestyksessä vuonna 2022 Suomen kauneimmaksi. Hyppytorni on lapsiperheiden suosiossa. Kuva: Outokummun kaupunki.

Pohjois-Karjalan järvien, hiekkarantojen, mäntymetsien ja soiden kirjavassa mosaiikissa melontareitti kiemurtelee läpi 12 pienen järven, niitä toisiinsa liittävien purojen ja muutaman kannaksen yli – yhteensä noin 12 kilometrin matkan. Reitillä on kaikkiaan seitsemän kohtaa, joissa kanootti on vedettävä maihin ja jalkauduttava hetkeksi – osa seikkailua sekin. Vetokankaita ovat Lähtevä, Ruohikkolahti, Mustan Tammi ja Valkeisen eteläpään puro. Lasten kalakeitaalla on vielä ohitettava kalaverkko kahdessa kohdassa ja nostettava kanoottia muutama metri verkon ohitse.

*Keskiyön aurinko Särkiselällä kuvattuna juhannusyönä Kolmikannan leirintäalueelta. Kuva: Minna Takala.*

Yömelonta nostaa luontokokemuksen uudelle tasolle

Yö saa luonnon nytkähtämään hereille aivan omalla tavallaan. Kun hämärä laskeutuu, linnut virittävät konserttejaan ja metsän varjoissa liikkuvat hirvet, ketut ja monet muut yöaktiivit aloittavat oman, salaisen vuoronsa. Särkiselällä yöt ovat erityisen taianomaisia: keväällä teerien soidin pulisee rannoilla, ja alkukesän yli kantautuvat kuikkien ja joutsenten kaihoisat, lähes sinfoniset huudot. Loppukesää kohti äänimaailma hiljenee ja pehmenee. Touko–kesäkuussa konsertti on parhaimmillaan. Ne kuukaudet ovat ehdottomasti omat suosikkini yöllisille linturetkille – silloin luonto tuntuu todella elävän ympärillä. Katso tunnelmallinen video juhannusyön auringonnoususta Särkiselällä.

*Särkiselän maisemia kuvattuna koirien uimarannalta. Kuva: Anne Hyvärinen*

Reitti on opastettu myötäpäivään

Kahdentoista järven melontareitti kuljetaan myötäpäivään – eikä syyttä. Opasteet on sijoitettu niin, että ne pilkahtavat esiin juuri silloin kun ehdit niitä kaivata, kun etenet reittiä suositeltuun suuntaan. Kaunisniemestä lähdetään melomaan etelään, kohti Kolmikannan leirikeskusta, jonka ohi reitti pujottautuu kapeaa uomaa pitkin Saunasalmesta pienen puusillan alitse. Kapeikko on kivinen, ja etenkin matalan veden aikaan on oltava tarkkana, ellei halua uusia naarmuja pohjaan.

*Melontareitti kulkee Saunasalmen kapeikosta Kolmikannan leirikeskuksen rannasta. Kuva: Anne Hyvärinen.*

Salmen toisella puolella avautuu Kolmikannan järvi, joka on saanut nimensä hauskasta muodostaan. Siinä on selvästi kolme ”kantaa” kun sitä katselee kartalta. On melottava Ristisalmen kautta, eli Ristiniemen ja Mikonniemen korkeiden harjujen välistä. Meloja eksyy helposti ennen Ristiniemeä olevan ensimmäisen lahden, Mustalahden, pohjukkaan, koska Rikkarannantie kulkee siinä pitkän matkaa aivan rantaa pitkin. On kuitenkin maltettava kiertää korkean harjun toiselle puolelle ja melottava hieman puron alkua, jotta löytää oikean ylityspaikan Lähtevänlahden pohjukasta.

Ensimmäinen vetotaipale: Lähtevä

Ensimmäinen taukopaikka tulee vajaan neljän kilometrin päässä lähtöpaikasta. Siinä kohtaa melontareitti tulee Rikkarannantien viereen Lähtevänlahden pohjukassa ja rantautumispaikka on aivan Lähtevän puron suussa. Alueella ei ole tulipaikkaa eikä käymälää. Kanootit on kannettava noin 150 metrin matkan verran.

*Lähtevän puron yläjuoksulla oleva rantautumispaikka. Kuva: Anne Hyvärinen*

Rantautumispaikalle on rakennettu ohjaava aidanne ylävirran puolelle, jotta kanootti ei lähde virran mukaan. Rantapenkere on erinomaisella korkeudella avokanoottimelojalle, mutta jää kajakilla liikkuvalle matalalla vedellä hieman turhan korkealle. Myös kajakin pituus saattaa estää pääsyn nostopaikalle. Silloin kajakista pitää nousta luonnonrantaan ennen laituria. Ranta on melko syvä.

*Nostopaikka Lähtevän puron suulla kuvattuna rannalta. Kuva: Anne Hyvärinen.*

Ensin on kannettava kanootti ylämäkeen, ylitettävä tie ja laskeuduttava sitten alamäkeen. Lähtöpaikalla on tasanne, josta pääsee hyvin takaisin kanoottiin. Seuraavaksi melotaan Kota- ja Koirasaarien ohitse Töljynsalmentien alitukseen. Siltarummusta pääsee kuin pääseekin kanootilla läpi! Toisella puolella odottaa Saunajärvi. Järven ylityksessä kannattaa käyttää karttaa, jotta löytää Paasiniemen takaa lähtevän puronsuun, jossa joudutaan nostamaan kanootit maihin.

Toinen vetotaipale: Paasiniemen Ruohikkolahden pohjukka

Edelliseltä vetotaipaleelta melontamatkaa on kulunut 3,5 km, kun saavumme Paasiniemen Ruohikkolahteen. Paikka on nimensä veroinen. Kasvusto on paikoin niin sakeaa, että opasteet eivät kunnolla näy. Puronsuuta siivotaan säännöllisesti talkoilla, jotta rantautumispaikka erottuu paremmin. Veto-osuutta helpottavat puun rungot, jotka on asetettu polulle, jotta kanootteja voi vetää niitä pitkin. Toisella puolella odottaa Hiltulanjärvi ja kuvankaunis Petronsalmi.

*Petronsalmi Erä- ja Luontokeskuksen maisemissa. Kuva: Anne Hyvärinen.*

Petronsalmen jälkeen lähestytään Erä- ja luontokeskuksen pohjoispäätä ja Lasten Kalapaikkaa eli Kalakeidasta. Melontamatkaa Paasiniemestä Kalakeitaalle tulee noin kilometrin verran. Kalakeitaalle istutetaan säännällisesti kalaa kuten lohia. Siellä alle 12 -vuotiaat ja liikuntarajoitteiset voivat kalastaa ilmaiseksi.

Lasten Kalakeidas on täydellinen taukopaikka

Lasten Kalakeitaalla joudutaan kanootti ottamaan maihin kahdessa kohtaa, ennen lohiverkkoa ja lohiverkon jälkeen. Lohialtaan yli toki voi meloa. Tässä tapauksessa ei kanoottia tarvitse vetää maata pitkin kuin pari metriä molempien kala-aitojen kohdalla. Alue on oivallinen taukopaikka pidemmälle ruokatauolle. Alueelta löytyy useampi nuotiopaikka ja kota.

*Lasten kalakeitaan kautta kulkevat monikäyttöreitit eli Erä- ja luontokeskuksen vaellus- ja pyöräilyreitistöt. Kuva: Anne Hyvärinen.*

Lasten kalapaikalla on kalastuslaitureita, siltoja ja kaikille avoimia nuotiopaikkoja sekä iso kota. Isoa kotaa saa varata ryhmille maksutta Outokummun kaupungin matkailuinfosta. Alueella on polttopuuhuolto ja kuivakäymälät.

Valkeisensärkät, Salmen taukopaikka ja Mustan Tammi Erä- ja luontokeskuksen sydämessä

Valkeisensärkät kohoavat Lasten kalakeitaan ja Mustan tammen välisellä vajaan kahden kilometrin matkalla. Kapea mäntyjä kasvava harju on ihana käydä kävelemässä pidemmän tauon aikana. Mustan Tammella kanootit nostetaan muutaman kymmenen metriä. Alueella on useita tulipaikkoja ja idyllisiä notkelmia nauttia maisemasta.

*Melontareitti kulkee Salmin taukopaikalla sillan alitse. Kuva: Irma Lehikoinen.*

*Mustan Tammen taukopaikalla. Mustan järveltä laskee puro Valkeisen puolelle. Kuva: Anne Hyvärinen.*

*Mustan Tammen laavu ja portaat. Laavulta lähtee polku Valkeisensärkille, joka on Erä- ja luontokeskuksen upeinta aluetta. Kuva: Anne Hyvärinen.*

*Mustan Tammen tulipaikka. Näköala Valkeiselle. Kuva: Anne Hyvärinen.*

Valkeisen järveltä Muikunjärville

Mustantammelta melotaan Valkeisenjärven eteläpäätyyn, josta pieni joki laskee Iso-Muikun järveen. Joessa on pienet vetotaipaleet alussa ja lopussa.

*Pienen ylityksen jälkeen avautuu kaunis jokimaisema, joka mutkittelee lehtipuuvaltaisessa metsässä. Suopursut tuoksuvat! Kuva: Anne Hyvärinen.*

*Valkeisen järven eteläpäässä vetotaipale ja kalastuslaituri. Tämä on lempipaikkani uida koiran kanssa erämaajärven ihanassa rauhassa kuunnellen vain lintujen ääniä. Kuva: Anne Hyvärinen.*

*Kanootit kulkevat näppärästi polulle asetettujen puunrunkojen avulla muutaman kymmenen metrin vetotaipaleen. Kuva: Anne Hyvärinen*.

Ison ja Pienen Muikun kautta Särkiselälle

Iso ja Pieni Muikku ovat mitä kuvauksellisinta aluetta. Järviä yhdistää Hevossalmi. Iso Muikulla on kauniita pieniä saaria, ja rannoilla voi alkukesällä nähdä suokukkakasvustoja. Suopursu tuoksuu. Lopulta melontareitti kulkee Rikkarannantien alitse Särkiselälle ja Kaunisniemen kahvilan rantaan.

*Nyt on selvitty loppusuoralle. Viimeisen kanto-osuuden jälkeen melotaan halkoen tyyntä järvenpintaa. Kuva: Anne Hyvärinen*

Melontaa Iso-Muikun järvellä 12 järven melontareitillä. Kuva: Anne Hyvärinen

Outokummun Erä- ja luontokeskuksen kartta

Outokummun Särkiselän ja Erä- ja luontokeskuksen alueella on melontareitin lisäksi patikointi- ja pyöräilymahdollisuuksia. Reitin lähtöpaikoiksi sopivat Kolmikannan leirintäalue, Kaunisniemen kahvila Särkiselän uimarannalla tai Erä- ja luontokeskuksen parkkipaikalliset taukopaikat: Lasten kalapaikka, Salmin taukopaikka tai Mustan Tammi.

Särkiselän ja Erä- ja luontokeksuksen alueen monitoimireitit. Reittejä pitkin pääsee Vanhalle Kaivokselle ja Outokummun keskustaan. Reitit soveltuvat patikointiin sekä pyöräilyyn. Talvisin niitä pitkin kulkevat hiihtoladut. Kartta: Orawa Design/Wild Karelian Outdoor Cafe & Camping Oy

Palvelut Erä- ja luontokeskuksen alueella

Outokummun Erä- ja luontokeskusta sekä alueen monikäyttöreittejä ja 12 järven melontareittiä sekä retkeilyalueen tulipaikkoja hallinnoi Outokummun kaupunki. Lasten Kalakeidas on osa Mustan ja Valkeisen virkistyskalastusaluetta ja kalojen istutuksista ja valvonnasta vastaa Outokummun Virkistyskalastajat ry.