Kuukauden retkeilyblogi: Tunturikeittiö

kk_blogi_2016_01On aika suunnitella alkaneen vuoden tunnelmallisia retkihetkiä! Hetket kruunautuvat retkiherkuilla, ja niinpä esittelemme kuukauden blogina Piritta Kantojärven Tunturikeittiön.

Blogissaan Kantojärvi kertoo laajalla skaalalla herkullisten retkiruokien valmistuksesta yksityiskohtaisin ohjein ja tunnelmallisin valokuvin.

Reseptit vaihtelevat helpoista vaativiin. Kuivatut kasvikset näyttelevät suurta roolia, mutta ruokaa opastetaan hankkimaan myös luonnosta muun muassa kalastamalla.

– Joka aterialla tarvitaan monipuolinen kokonaisuus hiilareita, proteiineja, rasvaa ja hivenaineita. Siten jaksaa liikkua, Kantojärvi painottaa.

Aloittaessaan blogin kirjoittamisen Kantojärvi oli ollut kasvissyöjä 15 vuotta. Tuohon aikaan tavallista sekaruokavaliota noudattaville oli jo tarjolla paljon valmiita retkiruokia, mutta erityisruokavalioisille ihmisille valinnanvaraa oli niukasti, eivätkä ne vähätkään olleet kovin herkullisia.

Siksi Kantojärvi päätyi kokkaamaan retkiruokansa itse. Hän keräili reseptejään alun perin vihkoihin. Niiden määrän kasvaessa muistiinpanojen pino alkoi olla sekava, ja hakemaansa oli hankala löytää. Lähtövalmistelujen helpottamiseksi Kantojärvi päätti koota reseptit digimuotoon.

– Autiotuvilla käydessä tuoksuvat ruuat herättivät myös muiden mielenkiinnon ja reseptejä kyseltiin. Näin aloitin blogin.

Härkäpapu-lehtikaalikeiton reseptin löydät tästä.

Härkäpapu-lehtikaalikeiton reseptin löydät tästä linkistä.

Blogissa lähes kaikki ohjeet ovat edelleen vehnättömiä ja gluteenittomia, mutta nykyään resepteissä on mukana esimerkiksi kalaa ja poroa.

– Nykyäänkin syön edelleen hyvin kasvispainotteisesti, vaikka olen syönyt lihaa viimeiset neljä vuotta. Nykyään syön kaikkea muuta paitsi vehnää.

Kantojärvi on jakanut reseptit erityistilanteisiin, joita voivat olla esimerkiksi se, että käytössä ei ole kaasua, tai että vettä on vain vähän.

– Siten itsekin valitsen, mitä otan mukaan. Vesitilannetta ei voi tietää kunnolla ennakkoon. On hyvä olla mukana ainakin joku ateria, joka onnistuu vähäisellä vesimäärällä, Kantojärvi sanoo.

– Joskus ateria täytyy valmistaa heti, ilman että ehtii liotella aineksia. Sellainenkin ateria on kätevä olla mukana vaikkapa epäonniselle kalastusillalle.

Etukäteisvalmistelut ovat kaikki kaikessa. Ennakkoon tehtävät vaiheet, kuten kasvisten kuivattaminen, voivat olla hyvinkin työläitä. Sen sijaan aterioiden valmistus kuivatuista aineksista luonnossa ei ole erityisen hankalaa.

Parhaissa aineksissa on kuivapainoonsa nähden hyvät ravintoarvot.

– Viime aikoina olen innostunut härkäpapurouheesta ja nokkosesta. Harmikseni kuivattua poronkäristystä ei enää saa kaupoista, toivottavasti sen valmistus jatkuu pian, Kantojärvi toteaa.

Kantojärvi työskentelee Grape People -yrityksen johdossa ja kehittää työssään osallistavasti erilaisia organisaatioita. Perheeseen kuuluu puolison lisäksi kaksi lasta. Kantojärvi kertoo haaveilevansa seuraavasta pidemmästä Lapin-vaelluksesta aikuisten kesken.

Rakkaus Lappiin syttyi aikuisiällä.

– Äitini vei minut ensimmäiselle oikealle vaellukselle, kun olin asunut useamman pätkän ulkomailla ja olin viimein kesällä Suomessa ja hieman stressaantunut. Se oli käänteen tekevä kokemus. Siitä lähtien vietin lähes kaikki lomani vaelluksilla, eri vuodenaikoina, Kantojärvi kertoo.

Avotunturit ovat hänen suosikkejaan, koska tuntureilla näkee kauas ja tarjolla on usein puhdasta, raikasta vettä.

– Mieluisin retki on vähintään viikko. Sellaisessa paikassa ja sellaiseen vuodenaikaan, että on mahdollisuus saada tuoretta kalaa. Pimeämpään aikaan tykkään metsävyöhykkeestä, jossa on mahdollisuus tehdä nuotioita.

Retket kannattaa kruunata herkuilla. Tässä on mokkavanukasta.

Retket kannattaa kruunata herkuilla. Tässä on mokkapannacottaa.

Lasten jälkeen retket ovat lyhentyneet ja harventuneet. Perhe kävi Lapissa kolmen päivän vaelluksella viimeksi juuri ennen talven tuloa.

– Se oli aika rankkaa, vaikkakin myös tosi mahtavaa. Valmistelin viikon perheen ruokia muiden arkiaskareiden ja työkiireiden lomassa, se vaati kärsivällisyyttä myös muilta perheenjäseniltä. Pieninkin lapsi sai mukaansa omat, kuivatut soseet. Sain perustella sekä itselleni että muille, miksi lomalle lähteminen saa olla niin työlästä, Kantojärvi kertoo.

Kaappiin jääneet kuiva-aineet ja kiireinen aikataulu voivat olla sysäys uudenlaisen retkiruuan kehittämiselle. Myös uudenlainen arkiruokakokeilu kotona tai ravintola-annoksesta saatu oivallus voivat johtaa uuden retkiruokareseptin syntymiseen.

Yksi eksoottisimmista resepteistä on Havaijivanukas – tosin se on vasta kehitteillä.

– En ole löytynyt monen yrittämisen jälkeenkään tasapainoa. Siinä on muun muassa kookosjauhoa ja ananasta.

Kantojärvi luettelee omiksi ruokasuosikeikseen tuoreen kalan miten tahansa valmistettuna, sienirisoton, afrikkalaisen maapähkinäkastikkeen, erilaiset linssipadat ja tietenkin kaikki jälkiruoat.

Sienirisoton resepti löytyy täältä.

Sienirisoton resepti löytyy täältä.

Vinkiksi lukijoillemme Kantojärvi kokosi yhden päivän esimerkkimenun, joka sopisi esimerkiksi kesäiselle vaellukselle tunturiin:

  • Aamiaiseksi retkikaurapuuroa siemenillä (resepti) ja supermarjakiisselillä (resepti)
  • Lounaaksi vihreää härkäpapukeittoa (resepti) ja sulatejuustonäkkileipiä.
  • Päivälliseksi voisi olla mustapapupataa maissiveneissä (resepti)
  • Jälkiruuaksi mokkapannacottaa (resepti).

– Retkelle pääseminen on niin hienoa, että sitä ei voi pilata olemalla nälkäinen tai syömällä huonoa ruokaa. En käytä kotona juuri lainkaan eineksiä – miksi käyttäisin niitä retkellä, jossa mielestäni joka päivä on juhlaruoan arvoinen?

Kantojärven resepteihin voit tutustua myös kirjojen muodossa. Cooking in Landscapes (omakustanne, 2011) on englanninkielinen reseptiteos, kun taas Viiden tähden vaellus (Tammi, 2014) on kattavampi opas retkeilyn ja retkiruuan maailmaan. Lue Retkipaikan arvio Viiden tähden vaellus -teoksesta tästä linkistä.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi