Yökuvien taikaa: haastattelussa valokuvaaja Ulla Keituri

Suurissa elämän muutostilanteissa tarvitaan jotain, mikä vie ajatukset pois kriisistä ja auttaa nollaamaan tilannetta. Jotain, mikä hieman humalluttaa ja saa olemaan ajattelematta yhtään mitään. Aamulla voi hieman väsyttää ja olla päänsärkyäkin, mutta illan huvit ovat mielessä kirkkaina ja kuvat tallessa muistikortilla.

Laituri Kangasniemellä.

Laituri Kangasniemellä.

Pitkäaikaisen avoliiton päättyminen vei voimat harrastajavalokuvaaja Ulla Keiturilta joksikin aikaa. Muutto maalta kaupunkiin myllersi elämää ja tuntui, ettei lapsen kanssa omille harrastuksille kuitenkaan ollut aikaa, vaikka toisaalta yksinäisyyttä tuntui olevan välillä liiallisuuksiin asti.

Sysäys yövalokuvaamiseen tuli syksyn synkkyydessä, kun ensimmäinen tähtitaivaan kuvausretki vain räjäytti tajunnan ja sai janoamaan lisää hienoja kokemuksia.

Haukanniemessa revontulet yllättivät kuvaajan, joka tässä vielä istuu nuotiolla tietämättömänä niistä.

Haukanniemessa revontulet yllättivät kuvaajan, joka tässä vielä istuu nuotiolla tietämättömänä niistä.

– Viime vuonna heräsi mielenkiinto maisemakuvaukseen ja sen myötä tullut paljon eri paikkoja koluttua kameran kera. Meillähän oli vuodenvaihteessa (haastattelijan kanssa) puhetta yöpymisestä ulkona talvella, kun kävimme kuvailemassa tähtitaivasta Hyyppäänvuorella. Minulla se jäi silloin suunnitteluasteelle, olisi pitänyt olla kylmyyden takia parempi varustus ulkona yöpymiseen, Ulla kertoo.

Wednesday is for camping – keskiviikko on telttailupäivä

Sittemmin ulkosalla ovat kuluneet kaikki vapaaillat ja tänä kesänä jo öitäkin. Ulla käyttää Instagram-tilillään tunnistetta #wednesdayisforcamping ja usein juuri keskiviikkoisin hän suuntaa Jyväskylän lähimaastoon yöpymään.

Telttailun tunnelmaa Kanavuorella.

Telttailun tunnelmaa Kanavuorella. Kuva: Ulla Keituri

– Ensimmäistä ulkona yöpymistä varten hankin uuden makuualustan lisäksi kirveen ja puukon. Muuta varustusta löytyikin sitten omasta takaa. Pussillinen koivuhalkoja huoltoasemalta lähti autoon sen varalta, ettei laavulla ole puita ja hyvä olikin, sillä liiteri oli siellä tyhjillään.

Lempikohteet löytyvät läheltä ja kaukaa, useimmiten kuitenkin Jyväskylästä tai lapsuuden kotipaikan ympäristöstä Kangasniemeltä. Kohteet ovat helposti saavutettavia, vaikka kuvista ei sitä hoksaisikaan, niissä kun on usein erikoisia kuvakulmia jyrkänteiden reunalla.

Sinivuoren luontopolku, Kangasniemi.

Sinivuoren luontopolku, Kangasniemi.

– Ikisuosikki on Laukaan Hyyppäänvuoren ympäristö, siellä näkymät ovat kuin Kolilla konsanaan, kun Lievestuoreenjärvi aukeaa edessä ja talvella revontulet tanssivat taivaalla. Maisema muuttuu neljä kertaa vuodessa aivan erilaiseksi ja alueella on paljon tuntemattomiakin paikkoja.

Sosiaalisen median ansiosta palautetta riittää

Ulla on voittanut myös useita pieniä valokuvakilpailuja, kuvia on julkaistu eri paikoissa, hänestä on tehty lehtijuttu sanomalehti Keskisuomalaiseen ja Retkipaikan ollessa pääasiallinen kuvauspaikkojen vinkkiaarreaitta, tämäkin haastattelu saa punan nousemaan poskille. Vaikka suosio ja seuraajien määrä on kasvanut nopeasti, on telttakuvaexpertillä jalat maassa. Päivätyö on toimistossa ja valokuvaus voimia antava harrastus. Harrastuksessa parasta on kehittyminen ja uusien asioiden oppiminen, vaikka tykkäykset kieltämättä ovatkin hieno lisä.

– Tuntuu vähän epätodelliselta! Suosituimman telttakuvan tykkäysmäärät on olleet monta tuhatta, mikä tuntuu ihmeelliseltä, niin moni ihminen on nähnyt kuvan ja pitänyt siitä. Haastatteluissa on saanut enemmän olla kameran edessä kuin takana, mikä itseäni aina vaivaannuttaa. Oli kiva antaa tähän haastatteluunkin omat kuvat, Ulla miettii.

Alkuperäiset syyt valokuvausharrastuksen aloittamiseksi ovat jo haalistuneet, mutta Ulla suosittelee yksin ulkoilua, kameran kanssa tai ilman, kaikille, elämäntilanteesta riippumatta.

Vaikeina hetkinä yksinäisyydessä on hyvät puolensa: joko ajatuksia kelaa ja ne saa päässään selviksi metsän hiljaisuudessa tai sitten maastossa unohtaa täysin, että autossa matkalla vielä huolet painoivat. Kumpikin vaihtoehto on hyväksi.

Lammakesuo Palokassa.

Lammakesuo Palokassa.

Yksin ulkona yöpyminen vaatii rohkeutta ja viitseliäisyyttä, kun kaikki tavarat pitää itse kantaa perille, mutta palkitsee ruhtinaallisesti.

– Yleensä telttailen yksin, tai siis koiran kanssa, mutta silloin tällöin otan ystävän tai työkaverin mukaan. Muitten kanssa kun lähtee metsään, on aina se riski, että ne hurahtaa ihan täysin, kuten minulle on käynyt. Kivoja kohtaamisia on ollut myös muiden valokuvaajien kanssa, sosiaalinen media madaltaa yhteydenoton kynnystä ja puheenaiheita riittää, jos retkikaverillakin on kamera kaulassa. Tyttäreni kanssa käyn mielellään retkeilemässä, mutta silloin kamera jää aina huomiossa kakkoseksi kaksivuotiaalle.

Ullan kuvissa on sinistä kylmyyttä, ja hellekuvat loistavat poissaolollaan. Osittain se johtuu kuvien käsittelystä, mutta taitaa olla niin, että Ulla on enemmän syksyn ja talven tyyppi. Talven lähestyessä kelit kylmenevät. Miten on, joko tänä talvena ollaan ulkona yötä?

– Kyllä, ja monta kertaa, Ulla sanoo ja naurahtaa, sillä seuraava reissu on meillä jo suunnitteilla.

Ulla Keiturin valokuvia voi ihailla Instagram– tai Facebook-sivulla. Hän kirjoittaa myös silloin tällöin vieraskynäilijänä Rinkkaputki-retkeilyblogiin.

Kaikki tämän jutun kuvat on ottanut Ulla Keituri.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.