Villiyrttien edut retkiruokana

Yhteistyössä villiruoka.info

Kirjoittaja ja kuvat Johanna Räikkönen

Millaiset ovat luontoliikkujan elvyttävät, palauttavat ja voimaannuttavat hortalla kruunatut eväät?

Luonto on meille retkeilijöille loppumaton hyvinvoinnin lähde. Luonnossa oleilu hellii ja hoitaa aistikokemuksillaan ja liikuttaa ja vahvistaa kehoa kokonaisvaltaisesti. Luonto onkin tunnetuin latauspaikka, mutta kuinka hyvin hyödynnät luonnon myös retkiherkkujen aarreaittana?

Hyvin rakennetut retkieväät antavat aivojen ja lihasten aineenvaihdunnalle rakennusaineita ja täydentävät kulutettuja mineraali- ja hivenainevarastoja. Ravintoarvonsa puolesta villiruoka, kuten villiyrtit ja marjat, peittoaa mennen tullen kaupan kasvikset! Luonnosta suoraan poimiessa saat aina varmasti retkieväisiin jotain tuoretta. Tätä luonnonvoimaa kannattaa hyödyntää nuotioeväiden ravinteikkaaseen tuunailuun, tai jopa loihtia niistä kokonaisia aterioita. 

Metsä on keväästä syksyyn luonnoneväiden ehtymätön ”heviosasto”. Ilmaista, ekologista ja terveellistä superruokaa on aivan kaikkien saatavilla. Jokamiehenoikeudet antavat luvan kerätä luonnosta marjoja, sieniä ja monenlaisia kasveja. Keväisin voi metsässä herkutella puiden antimilla (mm. kuusen ja männyn kerkät, pihlajansilmut, hennot koivunlehdet), heleillä mustikan, ahomansikan ja metsävadelman lehdillä sekä käenkaalilla. Nämä ainekset todella herättävä makuaistit ja sopivat erinomaisesti retkiruokien maustamiseen sekä virkistävinä teeaineksina taukohetkiin. 

Puiden antimien keruussa on tärkeä huomioida joko maanomistajan lupa tai luonnontuotteiden keruulupa, jonka voi hankkia helposti Metsähallitukselta. Metsäpolkujen kiemurrellessa hakkuuaukeita, rantojen ja niittyjen läheisyydessä löytyy usein voikukkaa, maitohorsmaa, poimulehteä, apilaa, siankärsämöä, nokkosta ja jopa vuohenputkea. Nämä ovatkin jo ruokaisempia kasveja sopien erinomaisesti esimerkiksi salaatti- ja munakasaineksiksi, pastakastikkeeksi, muhennoksiksi retkikeittimeen sekä leivän päälle laitettavaksi. Kallioisilta paikoilta voi marjojen lisäksi löytää vilvoittavaa suolaheinää ja ahomansikkaa. Kosteikoista voi löytyä kolotuksiin ja kipuihin luonnonlääkkeeksi mesiangervoa.

Terveyttä ja hyvinvointia retkeilijälle

Luonnonkasveissa on huimat määrät hyvää tekeviä vaikutuksia. Retkeilijän näkökulmasta villiyrtit ovat täsmäisku rasituksen jälkeisen tilan elvytykseen ja kehon palautumisen tueksi. Villikasvit lisäävät kehon eritys- ja puhdistustoimintaa, mikä auttaa rasituksessa syntyneiden kuona-aineiden ja maitohappovaikutuksien vähentämisessä. Villiyrtit vaikuttavat hyvin suotuisasti suolistoon ja ruoansulatukseen, immuniteettiin sekä lihas- ja nivelterveyteen. Villiruoka syventää luontosuhdetta. Olemme edelleen luonnostamme metsästäjä-keräilijöitä. Itse metsästetty tai kerätty tuore ruoka maistuu aina erityisen hyvältä.

Luonnonyrttien koostumuksia on tutkittu paljon ja niistä on löydetty runsaasti erilaisia kemiallisia aineita. Villikasvit sisältävät runsaasti muun muassa ravintokuitua, vitamiineja, antioksidantteja ja kivennäisaineita. Villiyrteissä on paljon myös esimerkiksi fenolisia yhdisteitä, kuten flavonoideja, fenolihappoja, tanniineja ja lignaaneja. Fenolisia yhdisteitä löytyy myös luonnonmarjoista, ja niiden vaikutusta terveyteen on tutkittu paljon. Fenolisilla yhdisteillä uskotaan olevan vaikutusta muun muassa verisuonten kalkkeutumista ja hapettumisen aiheuttamia soluvaurioita vastaan. Hyviksi flavonoidien lähteiksi on osoittautunut muun muassa siankärsämö, maitohorsma, mesiangervo, kuusen- ja männynkerkät sekä koivunlehti. 

Tässä vielä kerron videolla villiyrttien terveyttä edistävistä vaikutuksista suolistohyvinvoinnin kautta.

Luonto on nyt Etelä-Suomessa vehreimmillään ja nuoret kasvit maukkaimmillaan, joten paras hetki villiyrttien keräämiseen on juuri käsillä. Alla on muutama erityisen monipuolinen villiyrtti palautumista edistämään. Kerää retkipäivän aikana yrttejä paperipussiin, tai voit kerätä yrtit jo myös etukäteen ja tehdä ne vaikka pestoksi mukaan.

Voikukka

Voikukka on erinomainen ravinnon rikastaja! Voikukan lehdet sisältävät noin kolminkertaisen määrän miltei kaikkia ravinteita muihin salaattikasveihin verrattuna. Kasvi sisältää hyödyllisiä, aineenvaihduntaa tukevia, maksan sekä suoliston hyvinvointia ylläpitäviä ainesosia. Voikukka helpottaa turvotuksia, ja vois siis tuoda elvytystä patikan rasittamille kintuille päivän päätteeksi. Yleisesti voikukalla on elimistöä palauttava ja virkistävä vaikutus. Jo muutama voikukan lehti leivän päällä riittää tuomaan hyvää tekeviä vaikutuksia.

Vuohenputki

Vuohenputki on yksi yleiskäyttöisimmistä ja aromikkaimmista villivihanneksista. Vuohenputki voitelee erityisesti niveliä. Se sopii niin tuoreena kuin kuivattuna ruokaan kuin ruokaan. Varsinkin kuivatussa kasvissa on monipuolinen määrä aineenvaihduntaa virkistäviä kivennäisaineita etenkin kaliumia, magnesiumia, kalsiumia, rautaa ja fosforia. Kasvi sopii siis erinomaisesti liikkujan ravinnoksi sekä yleiskuntoa ja nivelterveyttä ylläpitämään. Kokeile tehdä retkikeittimellä helppoa vuohenputkipastaa. Ota kotoa mukaan pastaa, fetaa tai vuohenjuustoa, öljyä ja mausteita. Kerää matkalta pari kourallista vuohenputkea. Sekoita loppuvaiheessa keittämistä vuohenputkisilppu ja juusto pastan joukkoon, lorauta öljyä ja mausta. Oi miten herkkua!

Maitohorsma

Maitohorsma on täynnä terveyttä ja vastustuskykyä edistäviä aineita ja yhdisteitä. Ravintoarvoltaan se on erinomainen ja sisältää runsaasti flavonoideja, valkuaisaineita (jopa 5g/100g), kuitua, C-vitamiinia, kaliumia ja kalsiumia. Tämä ruokaisa kasvi on kokonaisuudessaan villiä retkiruokaa parhaimmillaan! Kokeile esimerkiksi keväisiä maitohorsman versoja eli ”villiparsoja” kevyesti parsan tavoin kiehauttaen tai öljyssä paistettuna, tai munakkaan joukossa. Horsmaa voi käyttää läpi sen kasvukauden. Lehdistä voi tehdä muhennosta samalla tavalla kuin nokkosesta.

Nokkonen

Oikea luonnon doping! Jos vertaa kaikkiin muihin kasveihin, nokkonen on ehdottomasti Suomen ravinteikkain kasvi. Nokkonen on yleiskuntoa vahvistava, vastustuskykyä lisäävä mm. antioksidanttisten yhdisteiden, lehtivihreä-, vitamiini-, mineraali-, ja rautapitoisuutensa vuoksi. Se sisältää runsaasti luonnollisia mineraalisuoloja, kuitua, aminohappokoostumukseltaan hyvää proteiiniakin kolminkertainen määrä perinteisiin viljakasveihin verrattuna. Nokkosta poimittaessa on hyvä käyttää käsineitä, jotta välttyy lehtien ja varsien poltinkarvojen ihonärsytyksiltä. Lehdet on hyvä ryöpätä puolisen minuuttia niukassa vedessä ennen ruoanvalmistusta.

Edellä mainittujen lisäksi voisi mainita retkeilijän avuksi monipuolisen siankärsämön. Kasvista puhutaan nimellä tuhattaituri ja kasvi onkin hyvin tehokas rohto. Vahvan makuinen ja tuoksuinen siankärsämö ei ole ehkä ensimmäinen villiyrtti maisteluun, mutta se on oivallinen luontaisapu retkillä hyönteisten pistoihin, hiertymiin ja pikkuhaavoihin. Tuoretta siankärsämöä hierotaan ihoalueelle tai haavaan, jolloin se vähentää iho-oireita, verenvuotoa ja nopeuttaa haavan paranemista. Siankärsämö sopii hyvin myös ruoansulatusta tehostavaksi teeksi retkiruoan yhteyteen.

Rohkeus ja innostus villiyrttien kokeiluun syntyy käytännönläheisimmin käymällä vaikka villiyrttikurssin ja opettelemalla alkuun tunnistamaan ja hyödyntämään muutaman kasvin. Poimithan vain kasveja, jotka ehdottoman varmasti tunnistat. Luonnonherkuissa on myös hyvä muistaa yksilöllisyys ja kohtuuskäyttö. Aloita kokeilu aina pienellä määrällä ja yksi kasvi kerrallaan, koska meillä jokaisella on luontainen herkkyytemme ja vaikutukset ovat toiselle voimakkaammat kuin toiselle. Lisää määrää vähitellen, jotta elimistösi ja suolistosi tottuu villivihannesten ravintorikkauteen ja hoitavuuteen! Parhaat hyödyt saat yhdistämällä villiyrtit muuhun villiruokaan.

Johanna Räikkönen

Johanna on arkinen metsässä liikkuja ja luontoharrastaja. Työssään Johanna ohjaa ihmisiä kohti parempaa elinvoimaa ja läsnäoloa ravitsemuksen ja terveyden hoidon sekä kehotietoisen joogan kautta. Lue lisää www.elova.fi

Tule kuuntelemaan Johannaa luennolle 4.8.2021

Johanna on yksi pääesiintyjistä Horta2021 Hollola -tapahtumassa Messilän kartanolla Lahden seudulla. Tapahtumasta tulee kansainvälisesti merkittävin villivihanneksiin erikoistuva koko perheen tapahtuma ja luentotilaisuus. Alueelle on vapaa pääsy 4.–5.8., ja koulutetut oppaat vievät villiyrttikävelyille puolen tunnin välein maksutta. Luennoille pääsy maksaa 20€ ja Johanna esiintyy 4.8. iltapäivällä. Mukana villivihannesten terveysvaikutuksista kertomassa ovat Virpi Raipala Cormier, Sinikka Piippo ja Henriette Kress. Tapahtumassa on myös yritysten esittelyosastoja maistajaisineen ja muun muassa Retkipaikka.fi ja Antti Huttunen on myös luennoimassa. Lue lisää horta2021.com ja luentolipun voit ostaa tästä.

Retkipaikka.fi-sivuston kautta saat alennuksen Horta kruunaa villiruuan -verkkokurssille, jossa artikkelin kirjoittaja Johanna Räikkönen on yksi kouluttajista. Opi lisää villiyrteistä retkeilyn, mökkeilyn, luontoliikunnan ja tai takapihan hyödyntämisen näkökulmasta monipuolisella ja käytännönläheisellä verkkokurssilta. Kurssilla opit erityisesti, kuinka 12 parasta villivihannesta voi yhdistää muuhun villiruokaan; sieniin, marjoihin, järvikalaan ja riistaan. Kurssilla on lisäksi ohjeet perinteisistä valmistusmenetelmistä kuten leivinuuni, savustaminen, hapattaminen, juurileivonta ja nuotiovalmistaminen. Lue lisää kurssista. Jos haluat ostaa kurssin esittelysivun kautta, käytä alennuskoodiamme ”retkipaikka” ja saat kassalla 30€ alennuksen (99€, ovh 129€).

1 reply

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.