Varisköngäs, Suomussalmi

Heinäkuun puolivälissä 2011 oli maastotöiden välipalana aikaa käydä vilkaisemassa tätäkin paikallista nähtävyyttä. Olin selaillut majapaikassani Ämmänsaaressa esitteitä Suomussalmen retkikohteista, ja vain vajaan 10 kilometrin päässä keskustan lounaispuolella sijaitseva Varisköngäs oli kuvailtu oikein houkuttelevasti. En ollut ennen kuullutkaan moisesta könkäästä, mutta nythän se nähtäisiin.

Polku könkäälle lähti Aittokoskentieltä opasteen kohdalta, ja reitti kulki parisataa metriä melko helppokulkuisessa männikössä, kunnes se sukelsi jyrkkärinteiseen, noin 20 metriä syvään Varisjoen laaksoon. Rinteeseen oli rakennettu pitkät portaat, joita pitkin pääsi aivan kohisevan könkään viereen.

Variskönkään kuohuva niska.

Variskönkään kuohuva niska.

Pauhu oli melkoinen, vaikka vettä ei näin keskikesällä varmasti enää virrannutkaan samaan tahtiin kuin keväällä lumien sulaessa. Köngäs on kokonaisuudessaan ehkä seitsemän metrin korkuinen, ja sen jyrkin ja kapein osa on yläosassa heti niskan alla. Alempana köngäs levenee ja loivenee, ja siinä on runsaasti teräväsärmäistä kivikkoa.

Variskönkään keski- ja alaosan kivikkoa.

Variskönkään keski- ja alaosan kivikkoa.

Komeimmat kuvat könkäästä saakin ehkä juuri alaosasta, mutta toki kannattaa kiivetä portaita pitkin ylös asti, sillä könkään niskan viereisille granodioriittikallioille on rakenneltu mukava nuotio- ja eväidensyöntipaikka.

Nuotiopaikka Variskönkään niskalla.

Nuotiopaikka Variskönkään niskalla.

Varisköngäs on muodostunut jokilaakson pohjalla olevan korkean kalliokynnyksen kohdalle. Joki on kuluttanut kapeaa uomaansa melko paksuihin maakerroksiin, mutta Variskönkään kohdalla kulutus on tyssännyt kovaan kallioon.

Variskönkään niska ja kalliokynnys.

Variskönkään niska ja kalliokynnys.

Kartalta katsoessa pistää kuitenkin silmään Varisjoen varsinaisen uoman ympärillä olevan laakson yllättävän suuri koko, ja on ilmeistä, että leveän laakson syntyyn ovat vaikuttaneet muutkin voimat kuin nykyisenkokoisen Varisjoen virtaamat. Todennäköisesti laakson ovat alun perin kaivertaneet pohjoisesta etelään virranneet jäätikön sulamisvedet, jotka ovat päätyneet silloiseen Emäjoen laaksoa peittäneeseen Hyrynsalmen jääjärveen. Sulamisvesien suuri määrä liittynee pohjoisessa kolmen kilometrin olevan suuren harjuun syntyvaiheisiin, sillä harjun liepeillä on muitakin leveitä uomia. Harjun lounaispuolelle hiihtokeskuksen molemmin puolin on jääkauden lopulla kerrostunut myös huomattavan pitkä dyyniketju.

Katselin ja kuvasin aikani köngästä ja totesin, että tämä on nyt nähty. Mutta ehkäpä tapaamme vielä joskus kevättulvien aikaan uudestaan.

Kartta.  ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 7192220  E 584891

Video.

Esittely Suomen vesiputoukset -sivustolla.

1 reply

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.