Kolmen järven välissä – Tyyrinvuoren luontopolku Rautalammilla

Parin kilometrin päässä Rautalammin keskustasta, kolmen järven (Lonkari, Äijävesi, Rautalampi) välissä sijaitsevalla niemekkeellä sijaitsee Tyyrinvuori. Vajaan neljän kilometrin luontopolku nousee aluksi vuoren laelle ja sitten laskeutuu Lonkari-järven rannan tuntumaan. Viimeinen kilometri on tehty esteettömäksi.

Tyyrinvuoren luontopolku Rautalammilla
Päivämäärä: 10.8.2025.
Luontopolkumiehen reittinumero: 611.
Reitin pituus: 3,6 km.
Kohokohdat: Luontopolkutaulut, Tyyrinvuori, Lonkari-järven ranta, osaksi esteetön polku.
Opasteet ja kyltit: Hyvät. Yksi epäselvä kohta. Lisätietoa tekstissä.
Parkkipaikka: Peurasuontien alussa, max 6-7 autolle. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Bussipysäkki Rautalammin Nesteen kohdalla, matkaa n. 2 km.
Varusteet/jalkineet: Suurimmaksi osaksi kuivaa kangasmaastoa. Ei erikoisvaatimuksia.
Vaativuustaso: Keskivaativa reitti.
Tulipaikka: Ei tulipaikkaa.

Päätimme retkikaverin kanssa viettää yhden elokuisen sunnuntain Pohjois-Savossa. Aikainen startti ja Luontopolkumiehen suunnittelema ohjelma, johon sisältyi neljä kävelyreittiä eri kunnissa. Ajelimme Rautalammille melko varhain ja suuntasimme kohti Tyyrinvuoren luontopolkua. Pysäköintimahdollisuus on Peurasuontien alkupuolella, tilaa noin puolelle tusinalle autolle. Muita autoja ei paikalla ollut.

Pysäköintipaikan laidalla on opastaulu, josta löytyy lyhyt reitin esittely sekä reittikartta. Teksti kertoo reitin kulkevan geologialtaan, kasvistoltaan ja eläimistöltään monipuolisessa ympäristössä ja opasteiden sisältävän faktaa alueen historiasta. Karttaa olisi voinut tutkia tarkemminkin, sillä eksyimme poluilta heti ensi metreillä. Palataanpa asiaan seuraavien kuvien kera.

Virallinen ympyräreitti alkanee hieman kauempaa Peurasuontieltä. Hiekkatiellä näkyy jo ensimmäinen opaste. Sen mukaan oikealle kääntyy 900 metrin esteetön reitti. Käännyimme sinne, mutta kun muutaman sadan metrin päässä huomasimme seuraavan luontopolkutaulun julkisivun olevan toiseen suuntaan, arvelimme kävelevämme reittiä väärään suuntaan. Seurasi pientä ihmettelyä ja ristiin rastiin kävelyä – jota aiheutti myös se, että keltaisia reittimerkintöjä oli kangasmaastossa todennäköisesti myös jonkin aiemman reittilinjauksen kohdalla. Lopulta vilkaisin alussa kuvattua karttaa puhelimesta. Selvisi, että luontopolkutaulujen numerointi oli myötäpäivään ja että reitti alkaisi Peurasuon varresta vielä hieman kauempaa.

Noin puolen kilometrin harhailun jälkeen lopulta löydetty oikea lähtöpaikka. Odotettavissa 15 rastia numerojärjestyksessä.

Ensimmäinen rasti onkin heti tässä polun alkumetreillä. Sen aiheena on muinaisranta. Ollaan Ancylusjärven rantakivikon tuntumassa.

Alkumatka kuljetaan kuivassa kangasmetsässä. Siitä muuten kertoo myös seuraavan rastin taulu. Alueella on ollut avohakkuu noin 70 vuotta sitten.

Reitti kulkee hitaasti kohti Tyyrinvuorta. Taulut kertovat mm. siirtolohkareista (blogin pääkuva), uudistusalasta ja kalliojyrkänteestä. Kohta ollaan jo Tyyrinvuoren laen tuntumassa.

Laella on mukava kalliotasanne, mutta matala puusto estää näkymät lännen suuntaan. Rastitaulu kertoo mielenkiintoisia faktoja silokalliosta. Sen pinnassa näkyy kaakko-luode -suuntainen uurre, jonka jääkaudella jään pohjassa kulkenut kivi on uurtanut. Muut raot ovat pakkasrapautumisen aiheuttamia.

Polku kääntyy kohti Tyyrinvuoren itäreunaa. Tässä oli reitin hienoin maisemapaikka. Kauempana siintelee Koskelovesi ja muutamia drumliinimäkiä eli jääkauden synnyttämiä moreenikohoumia.

Reitti alkaa laskeutua alas vuorelta, hetkittäin suhteellisen jyrkästi. Se ei luonnollisestikaan kuvassa välity. Tässä huomasimme, kuinka hyvin täällä oli tarjolla mustikkaa – ja niitä tuli syötyä melkoisesti mäkeä laskeutuessa. Jos luet tätä elokuussa ja asut lähistöllä, niin ämpäri mukaan ja mustikankeruuseen!

Reitti laskeutuu tuoreeseen kangasmetsään, kuten yksi rastitauluistakin kertoo. Ihan lyhyt pitkospuuosuuskin ylitettävänä. Kosteata täällä ei ainakaan elokuussa ollut, lenkkareilla olisi hyvin pärjännyt.

Pari kilometriä kävelyä takana, nyt reitti saapuu Lonkarin rantaan. Virallinen reitti ei käy rannassa, mutta sinne voi käydä kurkkaamassa useammastakin kohdasta polun varrella. Kuva pohjoisen suuntaan. Oikealla olevassa Tupakkaniemessä näyttää kartan mukaan olevan myös lintutorni.

Reitti jatkuu nyt melko pitkään rannan suuntaisesti eli kohti kaakkoa. Suoraa polkua tasaisessa maastossa ja vanhassa sekametsässä kertyy melkein kilometri.

Päivän hyvä työ: Rastitaulu 11 oli kaatunut ja nostimme sen pystyyn. Vääntyneen jalan takia hän pääsi nojailemaan puuhun. Aiheena oli ranta. Rannan kasveista mainitaan mm. lepät, paatsama, rantakukka ja ranta-alpi, linnuista taas rantasipi ja västäräkki.

Reitti käväisee Kattilanvirran sillan luona. Ensimmäinen silta on rakennettu ilmeisesti noin vuoden 1830 tienoilla, nykyinen teräsrakenteinen silta on vuodelta 1970. Mekin ajelimme hetken päästä sillan yli, kohti Tervoa.

Reitti kääntyy pois rannasta. Tästä alkaa loppumatkan esteetön reitti. Ensimmäiset metrit kävellään leveällä puusillalla. Sen varrella on myös istuskelutasanne. Myös viimeisen kilometrin sorastetuilla osuuksilla oli vielä pari penkkiä taukoja varten.

Sorastetun polun laidoilla kasvoi aika paljon koivuja, pajuja ja horsmaa, heiniäkin. Mietin jopa, riittikö leveys joka kohdassa ihan esteettömän määritelmään.

Viimeiset metrit valoisalla mäntykankaalla. Tässä polku on todella leveä ja hyväkuntoinen. Rautalammintie näkyy muutaman kymmenen metrin päässä.

Polku laskeutuu Peurasuontielle. Palasimme autolle, pysäytin mittauslaitteet. Kävelyä kertyi hieman yli 4 kilometriä, mutta siihen taisi sisältyä puolisen kilometriä harhailua. Aikaa kului tunti ja vartti. Ei evästaukoa tällä kertaa, emme ottaneet edes reppuja mukaan kävelylle. Tapasimme loppumetreillä muutaman marjastajan, ei muita retkeilijöitä.

Reitti on keskivaativa, sillä korkeuseroa on viitisenkymmentä metriä ja laskeutuminen Tyyrinvuorelta on jyrkähkö. Loppupuoli reitistä on hyvinkin helppokulkuinen.

Huomasin tätä kirjoitellessani, että pidin kovasti Tyyrinvuoren luontopolun rastitauluista. Niissä oli paikallisväriä ja niissä oli mukava määrä tietoa. Erittäin onnistunut luontopolku. Ihan pieni ihmettely loppumatkan esteettömästä reitistä – oliko esteettömyydestä pidetty huolta ja voisiko sen varrella olla vaikkapa esteetön tulipaikkakin? Nyt osuus kulkee kilometrin matkan ilman sen kummempaa määränpäätä. Joka tapauksessa kiva idea. Luontopolkumies ja kaveri jatkavat nyt matkaa seuraavaa kuntaa kohti!

Sijainti: N=6945314.841, E=491263.982 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=62,6384083, GEO:lon=26,8294877

Voit seurata retkitunnelmiani myös Facebookissa
ja Instagramissa: @luontopolkumies 

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Kalajan kierros
Lintharjun luontopolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle.