Tutustu Korpi-Kainuun erämaaluontoon ja kulttuurihistoriaan Kitulankierroksella Hiidenportin kansallispuistossa

Tänä vuonna 40 vuotta täyttävä Hiidenportin kansallispuisto tarjoaa jylhiä rotkomaisemia, lähes luonnontilaisia mänty- ja kuusimetsiä sekä suoalueita ja lampia, joita kehystävät arvokkaan harmaat kelopuut. Myös kulttuurihistoriasta kiinnostuneille tämä puisto tarjoaa mielenkiintoisia tarinoita ja kohteita. Pinta-alaltaan kansallispuisto on 45 neliökilometriä, eli ei isoimmasta päästä. Tämän vuoksi se sopiikin hyvin myös lyhyemmälle päiväreissulle.

Heinäkuun ensimmäinen päivä oli helteinen, lämpötila oli +30 astetta ja paarmat pörräsivät ympärillä. Patikointi sujui kuitenkin mukavasti, kun muistin pitää tarpeeksi juomataukoja. Kansallispuiston pisin rengasreitti antoi kattavan ja mieleenpainuvan kuvan Korpi-Kainuun erämaaluonnosta.

Ympyräreitin pituus 10,5 km

Keskivaativa reitti, jossa jyrkkääkin nousua ja laskua

Kulkuaika 4–6 tuntia

Palolammen pysäköintialue kartalla

Hiidenportin kansallispuiston esite ja kartta

Paras ja suosituin paikka lähteä reitille on Palolammen opastuspaikka. Kitulankierroksen ympyräreitti alkaa ja päättyy tänne. Opastuspaikalla on iso pysäköintialue, kaivo, kierrätyspiste, käymälä, keittokatos ja tulipaikka. Kesällä alueella toimii myös kahvila.

Palolammelle on rakenteilla uusi esteetön käymälä, ja Hiidenportin reitistöä kunnostetaan uusimalla pitkospuita. Hiidenportintietä aurataan talvisin Palolammelle saakka. Jos patikkareissun jälkeen olo on nihkeä ja tekee mieli pulahtaa veteen, niin Palolammen rannalla on uimapaikka, jota itsekin hyödynsin helteisen patikkapäivän päätteeksi.

Palolammen vuokrapirtissä toimii tunnelmallinen kesäkahvila, josta voi ostaa pientä evästä, leivonnaisia, kahvia ja virvokkeita. Kahvila on auki tiistaista perjantaihin 11–16. Siltä varalta että aukioloaikoihin tulee muutoksia, kannattaa ne aina tarkistaa etukäteen.

Reilun kilometrin jälkeen saavuin kansallispuiston sydämeen, eli Hiidenportin rotkolaaksoon. Laakso on syntynyt maankuoren poimuttuessa uskomattomat 1900 miljoonaa vuotta sitten. Maisemat ovat upeat, kun jylhät pystysuorat kallioseinämät reunustavat rotkon pohjalla olevia pieniä, nevarantaisia lampia. Korkeutta näillä seinämillä on parhaimmillaan kaksikymmentä metriä. Tälläisissä paikoissa sitä kyllä tuntee itsensä melko pieneksi.

Mukava yksityiskohta rotkon portaissa on, että niihin on laitettu kumipäällysteet askelten reunaan, jotta myös nelijalkaiset pääsevät kiipeämään ylös.

Vähän matkan päässä Hiidenportilta on Porttilampi, jonka rannassa on laavu pöytineen, sekä huussi. Porttilampi on Hiidenportin kansallispuiston monen eri reitin risteyskohta.

Porttijoen rannoilla maisemat vaihtelevat kalliojyrkänteinä, lohkareikkoina ja niukkakasvillisina soina. Paikoitellen vesi virtaa pieninä koskina ja puroina sekä muodostaa tummavetisiä lampia. Viimeiset suuret hakkuut Portinsalon alueella on tehty 1900-luvun alussa, jota ennen metsiä on kaskettu ja käytetty tervanpolttoon. Näistä on edelleen jälkiä puitten osittain hiiltyneissä rungoissa. Palolammen lähellä on myös vanha tervahauta, jonka ympäri kiertää pitkospuut. Nykyisin alueen metsät ovat lähes luonnontilaisia ja niissä on paljon kilpikaarnaisia aarnimäntyjä ja upeita hopeanharmaita keloja.

Kitulanlammella on laavu, kaksi teltta laveria ja käymälä.

Kitulammelta matka jatkui takaisin kohti Palolampea.

Hieman ennen kuin ympyräreitti palasi takaisin lähtöpisteeseen Palolammelle, näkyviin tulivat hienot perinnemaisemat niittyineen. Opaskyltti kertoi, että olin saapunut vanhalle asuinseudulle, Kovasinvaaralle. Ensimmäiset asukkaat ovat asettuneet tänne 1700-luvulla. Omavaraistaloudessa elanto saatiin monesta eri lähteestä. Maassa on viljelty juureksia ja viljaa, uutta peltomaata on saatu kaskeamalla. Savotoiden aikaan on pidetty savottajätkille kauppaa. Karjalle on saatu heinää suoniittyjä niittämällä, metsistä on pyydetty riistaa ja lammista kalaa. Jännää ajatella, että miten ennen on osattu elää niin sopuisasti luonnon kanssa. Viimeiset asukkaat muuttivat pois vuonna 1949 ja erämaatila autioitui. Nykyään paikalla ei ole enää rakennuksia, mutta piha-aukio on kaskikoivujen ympäröimänä valtakunnallisesti arvokas. Metsähallitus hoitaa Kovasinvaaran perinnemaisemaa niittämällä niityt säännöllisesti.

Kovasinvaaran jälkeen matka jatkui lyhyen pätkän takaisin Palolammelle, jossa menin saman tien uimaan. Vaikka kävelytahti oli melko verkkainen, niin hikihän siinä tuli! Lämpötila kun oli yli 30 astetta. Lammen viileä vesi teki hyvää, ja reissun kruunasivat voisilmäpullakahvit Palolammen kahvilassa.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.