Toussunlinnan puhuva kalliomaalaus Rautalammilla – Etelä-Konneveden kansallispuisto

Toussunlinna ei vaikuta kovin todennäköiseltä kalliomaalauskallion nimeltä, jollaisia ovat esimerkiksi Haukkavuori tai Jyrkkävuori. Epätodennäköinen on kalliomaalauksen paikkakin Rautalammin Hankaveden jylhissä maisemissa Pohjois-Savossa. Näiltä vesiltä ei aikaisemmin tunnettu yhtään kalliomaalausta, ennen kuin arkeologi Timo Sepänmaa havaitsi Toussunlinnan kalliossa epätavallista punaväriä syksyllä 2004 inventoidessaan Rautalammin Hankaveden muinaisjäännöksiä.

Kun silmäilee maisemaa, niin maalauksen paikka tuntuu hyvin luontevalta. Kivikautiset kalliomaalaukset on tehty yleensä ympäristöstään poikkeaviin, pystyihin, jääkauden hiomiin sileisiin kallioseinämiin, jotka sijaitsevat vesistöjen kapeikkokohdissa. Toussunlinna on juuri näitä, ja enemmänkin. Kallion muoto on epätavallisen hieno. Kun sitä katselee tarkkaan, kallio näyttää katsovan takaisin monilla ihmiskasvoja muistuttavilla kallionulokkeilla. Toussunlinnan kallio myös puhuu, sen edessä veneen laitaa rummuttamalla tai laulamalla saa aikaan mahtavan kaiun.

Lähtö Hanhilahdelta. Melottavaa edessä neljä kilometriä.

Lähtö Hanhilahdelta. Melottavaa edessä neljä kilometriä.

Kiinnostuimme itse kalliomaalauksista kesällä 2009 jonka jälkeen olemme ajaneet, kävelleet ja meloneet satoja kilometrejä nähdäksemme kaikki Suomesta löytyneet kalliomaalaukset. Rautalammin kohde oli vuorossa juhannuksena 2011. Kalliomaalaukset sijaitsevat usein kaukaisissa ja vaikeapääsyisissä kohteissa, jonne ei noin vain ajeta autolla kallion viereen ja aleta ottaa kuvia. Täytyy selvittää kartoista lähin lähtöpaikka ja se, onko kallion edessä maaterassi vai pitääkö sitä tarkastella vedestä käsin. Toussunlinnan tiesimme olevan vain vesitse saavutettavissa, joten läksimme matkaan kajakit auton katolle kiinnitettyinä.

Lähtöpaikka tuotti hieman etsiskelyä. Ensimmäinen yritys tehtiin Myhinkosken sillalla. Sieltä olisi kuitenkin joutunut kantamaan kajakkeja satoja metrejä pusikossa ohi kosken. Kartan perusteella katsoimme toisen lähtöpaikan Hanhiniemestä, kohdasta missä Hanhiniementie koukkaa aivan läheltä Hanhilahtea. Siinä olikin sopivasti veneenlaskupaikka, ja auton sai jätettyä levennykselle tien viereen. Taivaalla oli hieman tummia pilviä lähtiessämme rannasta. Kulku oli ihanan nopeaa, kajakit suorastaan kiisivät eteenpäin tyynessä vedessä.

Toussunlinnan kallio sijaitsee tyypillisesti vesistön kapeikkokohdassa.

Toussunlinnan kallio sijaitsee tyypillisesti vesistön kapeikkokohdassa.

Mustasaaren kohdalla huomasimme, että Toussunlinnan kallion vastapäisellä rannalla on laavu. Myöhemmin meille selvisi, että laavun lähelle vie metsäautotie, josta kävelymatkaa rantaan on parisataa metriä. Laavu on siten Toussunlinnalle lähin lähtöpaikka, josta matkaa on noin kaksi kilometriä, kun Hanhiniemestä sitä tulee kaksinkertainen määrä.

Kalliomaalaus erottuu heikosti pienen kalliokolon yläpuolella. Tässä maalauksen paikka on ympyröity. Maalauksen ihmishahmon alareuna on 77 cm terassin yläpuolella ja 17 cm kalliokolon yläreunasta.

Kalliomaalaus erottuu heikosti pienen kalliokolon yläpuolella. Tässä maalauksen paikka on ympyröity. Maalauksen ihmishahmon alareuna on 77 cm terassin yläpuolella ja 17 cm kalliokolon yläreunasta.

Toussunlinnan maalaus sijaitsee Hankaveden eteläosan kapean ja pitkän lahden länsirannalla.  Kalliomaalaukset onkin lähes poikkeuksetta tehty rantojen aurinkoisen puolen kallioihin, jotka suuntaavat länteen ja lounaaseen. Maalauskuviot ovat kallion alaosassa, suoraan kapean kallioterassin yläpuolella.

Kalliokolo on ehkä ollut sopiva paikka istua ja maalata. Melan kärki osoittaa maalauksen kohdalle.

Kalliokolo on ehkä ollut sopiva paikka istua ja maalata. Melan kärki osoittaa maalauksen kohdalle.

Itse maalaus on varsin vaatimaton, kuten Suomen kalliomaalaukset usein ovat. Selkein kuva on maalausalueen vasemmalla reunalla oleva koukkupolvinen ja lyhytkätinen ihmishahmo.

Toussunlinnan maalauksen selkein kuva on 43 cm korkea ihmishahmo, jonka leveys käsien kohdalla 21 cm. Kuvaa on käsitelty korostamalla punaista väriä.

Toussunlinnan maalauksen selkein kuva on 43 cm korkea ihmishahmo, jonka leveys käsien kohdalla 21 cm. Kuvaa on käsitelty korostamalla punaista väriä.

Ihmisen jalkojen juuressa oikealla on pieni päätön eläinhahmo ja edelleen oikealle kaksi eläinhahmoa lisää.

Lähikuva Toussunlinan kalliomaalauksesta. Ihmishahmo erottuu silmille vaivoin, eläinhahmoja emme onnistuneet saamaan esiin edes kuvankäsittelyllä.

Lähikuva Toussunlinan kalliomaalauksesta. Ihmishahmo erottuu silmille vaivoin, eläinhahmoja emme onnistuneet saamaan esiin edes kuvankäsittelyllä.

Eläinhahmoja on mahdoton tunnistaa paljain silmin, ne konkretisoituvat vasta kuvankäsittelyssä, jos sittenkään. Kallio on mielenkiintoisen muotoinen ja siinä tuntuu olevan useita kasvoja, jotka kurkistavat esiin kallion pinnasta. Toussunlinnan kallion vasemmalla puolella on lisää antoropomorfisia eli ihmismäisiä muotoja, ainakin peikon naama sekä kaksi toisiinsa hellästi katsovaa profiilia.

Toistensa katseisiin kivettynyt pari.

Toistensa katseisiin kivettynyt pari.

Yllättäen Toussunlinnan kallio jyrähti. Kyseessä ei ollut ukkonen vaan kysymys, jonka toinen meistä huusi kauempaa Hankaveden selältä suoraan kallion edestä. Kallio sinkautti kysymyksen moninkertaisella äänellä takaisin. Se oli ensimmäinen kokemuksemme kaikuvista kallioista.

Toussunlinnan kalliosta vasemmalle bongasimme peikkomaisen naaman.

Toussunlinnan kalliosta vasemmalle bongasimme peikkomaisen naaman.

Innostuimme testaamaan kaikua rummuttamalla kajakkien laitoja. Olo oli melkein shamanistinen.  Kaiulla uskotaan olevan merkitystä maalausten tulkinnassa. Ilmeisesti puhuvalla kalliolla on ollut merkitystä niissä shamanistisissa rituaaleissa, joita maalauskallioilla uskotaan aikoinaan suoritetun.

Toussunlinnan kallion erikoinen muoto alkaa hahmottua lähemmäksi tultaessa.

Toussunlinnan kallion erikoinen muoto alkaa hahmottua lähemmäksi tultaessa.

Idän suunnasta alkoi kuulua jyrinää ja taivas synkkeni. Meloimme kiireellä takaisin Hanhilahden rantaan, mutta saimme kajakit kiinnitettyä katolle ja pääsimme sisälle autoon juuri ennen kuin sade alkoi.

Taustalla vasemmalla pilkottaa Mustasaari. Sitä vastapäätä Toussunlinnan vastarannalla on laavu, josta saamamme tiedon mukaan voi myös lähteä melomaan.

Taustalla vasemmalla pilkottaa Mustasaari. Sitä vastapäätä Toussunlinnan vastarannalla on laavu, josta saamamme tiedon mukaan voi myös lähteä melomaan.

Jokaiseen bongaukseen liittyy myös hauskoja muistoja majoituskohteesta ja paikallisista nähtävyyksistä.  Toussunlinnalla käyntiä edeltävän yön olimme Hotelli Mierontiessä Rautalammilla. Hotelli oli periaatteessa juhannuksena kiinni, mutta saimme sovittua omistajan kanssa, että voimme hakea avaimen ja yöpyä paikan ainoina vieraina.

11Konnevesi_kirkko

Tulopäivän ruokailuongelma ratkesi, kun meille kerrottiin, että satamassa olisi vielä ravintola auki kahdeksaan saakka. Kiirehdimme sinne ja totesimme, että paikka on todella mukava ja viihtyisä.  Paluumatkalla poikkesimme Konneveden vuonna 1922 rakennettuun luonnonkivikirkkoon, jossa paikallinen pappi/suntio näytti meille kirkon teosta kertovan videon ja tarinoi muutenkin kirkon historiasta. Harmin paikka, että hienon kirkon kiusana on luonnonkiviin tiivistyvä kosteus.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6935062 E 489120

Teksti ja kuvat: Jukka Parkkinen & Tuija Wetterstrand

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.