Testissä Savotan Big Bad Stove ja Taskusaha

Yhteistyössä Savotta

Big Bad Stove

Aikaisemmin testaamani Savotan Happy Stove -risukeitin on saanut isoveljen, Big Bad Stoven.

Big Bad Stove on yhtä korkea kuin Happy Stove, mutta sisämitat ovat suurentuneet. Happy Stoven leveys ja syvyys on 10 cm, ja uuden Big Bad Stoven leveys ja syvyys on 12 cm. Painossa on myös selkeä ero, kun Happy Stove painaa 250 grammaa ja Big Bad Stove 495 grammaa.

Olen Happy Stovea käyttänyt ahkerasti, mutta useimmiten se on kuitenkin ollut mukanani vain varakeittimenä pienen kokonsa takia. Uusi Big Bad Stove on jo lähes tuplasti painavampi, eikä se ole grammanviilaajan valinta varmuuden vuoksi mukana kannettavaksi varakeittimeksi.

Toimintaperiaate on molemmissa keittimissä sama: seitsemän laserleikattua levyä kootaan paikan päällä yhteen. Mukana nämä levyt kulkevat kätevästi litteissä kuljetuspusseissaan.

Molemmissa risukeittimissä tuli tuntuu palavan yhtä hyvin. Isompaan keittimeen saa tietenkin isomman määrän polttoainetta sekä hiillosta. Isommassa keittimessä on myös isompi pinta-ala kattilalle tai vastaavalle, joten astia pysyy paremmin myös tasapainossa.

Pienempi astia ison Big Bad Stoven päällä jättää liekeille tilaa nousta ylös päin. Tämä auttaa risuja palamaan puhtaammin, joten savuakin tulee vähemmän.

Risukeittimestä riittää kylmällä ilmalla lämpöä myös sormien lämmittelyyn. Testasimme keitintä kahden viikon Sarekin-retkellämme, ja ne vähät märät risut sekä oksat, joita löysimme, paloivat nätisti. Elokuun lopulla Sarekissa kesän kuivuus oli enää muisto vain, eikä tulentekokielto ollut enää voimassa.

Risukeitin toimii vuoristoisissakin olosuhteissa hyvin varakeittimenä ja kaasun säästäjänä. Risukeittimen etu kaasukeittimeen on myös sen oma tunnelmansa ja lämpönsä. Keittimen kanssa saa kuitenkin olla varovainen. Tänä vuonna oli todella kuiva kesä, ja itse jätin risukeittimen suosiolla kotiin, ettei synny vahinkoja. Keitintä käyttäessä pitää olla aina palamaton alusta, ja sammutuksen kanssa tulee olla huolellinen.

Käytän risukeitintä myös usein huolletuilla tulipaikoilla. Varsinkin kesäaikaan on mielestäni tarpeetonta kahvinkeittoa varten tehdä nuotiota, kun yhdellä klapilla polttaa risukeitintä jo todella pitkään. Keittimen päällä onnistuu myös kalan tai makkaran paistaminen. Päiväretkeilyssä, kun huollettuja tulipaikkoja ei ole, otan yleensä mukaan omat polttopuut. Pieni laudan pala riittää yleensä veden keittämiseen.

Luontoon.fi -sivustolta löytyy myös ohjeet risukeittimien käyttöön.

Taskusaha

Savotan valikoimista löytyy myös taskusaha. Saha painaa säilytyspussinsa kanssa 150 grammaa (pelkkä saha 120 grammaa). Moni varmasti on törmännyt tilanteeseen, jossa miettii, ottaako sahan mukaan retkelle vai ei. Tämä saha pakkautuu pieneen tilaan eikä paina paljoa, joten se on hyvä valinta mukaan varmuuden vuoksi.

Taskusahan toiminta on varsin yksinkertainen. Moottorisahan ketjun näköinen saha on kahden lenkin välissä. Jalalla tukea puun päälle, ja edestakainen sahausliike katkoo puun melko pienellä vaivalla. Mitä tahansa puuta ei toki tule mennä sahailemaan, ei ensinnäkään pystyssä olevaa, ilman asianmukaisia lupia. Luontoon.fi-sivustolta voi kerrata säännöt polttopuiden ottamiseen.

Myös paksumpi puu menee tällä sahalla nätisti poikki, mutta vaatii jo hiukan ruista ranteeseen. Muutaman sahauksen jälkeen tekniikka alkaa avautumaan paremmin. Sahaa ei kannata vetää kaikella voimalla itseään kohti, vaan voima kannattaa kohdistaa sahan edestakaiseen liikkeeseen.

Saha tuntui ihan näppärältä, kun tekniikan oppii. Saha ei sovellu metsurin töihin, ja jos sahaamista on oikeasti paljon, niin kannattaa ottaa mukaansa pokasaha tai vastaava. Kuitenkin varasahana varsin soiva peli, ja muutaman puun sillä katkoo koska vaan.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.