Miten nokipannukahvista saa täydellistä? Testasimme, mikä toimii ja mikä ei – tässä ohjeemme

Pannukahvin valmistamiseen tarvitaan hyvin yksinkertaiset välineet, ja kahvin maku syntyy ensijaisesti keittäjän taidoista. Tätä taitoa kävimme pohtimaan muutama vuosi sitten mielessä kysymys, että josko nokipannukahvin voisi tehdä paremmin? Millä keinoin syntyisi se kaikkein paras nuotiokahvi?

Kahvin keittäminen luonnossa on liki pyhä rituaali. Sitä ei sovi pilata kiireellä, vaikka lopputulosta odottaisikin malttamattomana.  Onneksi sitä ei voi nopeuttaa, ja kun kahvi on valmista, ei sen ääreltä koskaan ole kiire pois.

”Tämän rakkaan nautintoaineen valmistamiseen on koko joukko tyylejä, tapoja ja uskomuksia. Yhtäläistä näille kaikille on avotuli, nokipannu ja vankkumaton usko siihen, että oma tyyli on kaikkein paras.”

Tulilla keitelty ja metsän sylissä nautittu nokipannukahvi onkin erottamaton osa suomalaista eräperinnettä. Eikä ihme, elämmehän kulttuurissa, jossa imemme luontosuhteen jo äidinmaidosta ja sen päälle juomme maailmassa eniten kahvia per nuppi. 

Koska tällä nautinnolla on vuosisatainen historia ja lukuisa joukko monenkirjavaa keittelijää, on tämän rakkaan nautintoaineen valmistamiseen myös koko joukko tyylejä, tapoja ja uskomuksia. Yhtäläistä näille kaikille on avotuli, nokipannu ja vankkumaton usko siihen, että oma tyyli on kaikkein paras. Tuo usko on usein niin vankka, että muulla tavoin ei edes kannata kokeilla. On kiehauttelijaa, kopauttajaa, säikäyttäjää, hämmentäjää ja purunlisääjää.

Mikä näistä sitten on se oikeasti kaikkein paras tapa? Ainoa keino oli kokeilla käytännössä kaikkia eri tapoja ja niiden vaikutusta lopputulokseen. Jotta juttu pysyisi kohtuullisessa pituudessa, jätettäköön sivupolut pois ja keskitytään siihen, minkä havaitsimme parhaaksi – omaan makuumme.

Nuuksiossa kehitetty Loimu-kahvi on syksyn 2020 uutuus ja täydellinen retkikahvi. Tilaa tästä >>

Perusasiat nokipannukahvin keittämisessä

Puhdas vesi

Ensimmäinen havainto oli ilmeinen; raikkaasta, puhtaasta vedestä syntyy paras kahvi. Jos vaihtoehtona on sen sijaan suolammesta ammennettu vesi, kloorattu vesijohtovesi tai karpalovichy, niin lopputulos ei ole paras mahdollinen.  Karpalovichy tuli testattua, kun kahvivesipullon sijaan erään kerran reppuun tuli napattua vahingossa astetta eksoottisempi vaihtoehto…

Puhdas pannu

Jos puhdas vesi on tärkeää, niin yhtä tärkeää on myös puhdas pannu. Keittokertojen välillä pannu tulee tyhjentää ja puhdistaa – myös se kauluksen alla oleva rasvapinttymä. Kertynyt rasva pilaa kahvin maun. Ulkopuoli sen sijaan saa olla niin nokinen kuin mahdollista. Se ei suoraan maistu, mutta näyttää hyvältä.

Tuore ja laadukas kahvi

Kolmanneksi tarvitaan hyvää, tuoretta pannukarkeaksi jauhettua kahvia. Muutaman kymmenen kahvilaatua testattuamme totesimme, että eri kahvilaatujen ja paahtojen välillä on todella suuria eroja maussa – halvan ja hyvän joutuu ostamaan aina erikseen. Yhtäkaikki, kahvilaadusta riippumatta tuoreus on tärkeää. Jos kaikki kahvi ei mene kerralla, säilytä avattu kahvi aina kuivassa ja viileässä paikassa ja ilmatiiviisti pakattuna. Osin yllättäen havaitsimme, että kahvilaatu vaikuttaa myös siihen, mitä kahville kannattaa keittäessä tehdä. Palataan siihen tuonnempana.

LUE MYÖS: Nuuksiossa kehitettiin nokipannukahvi huippuunsa – Loimun maussa on toffeeta, suklaata ja ripaus sitruunaa

Sitten itse valmistukseen.

Sovellamme tässä samaa perusfilosofiaa kuin muussakin ruuanlaitossamme: valmistettavaan ruokaan tai juomaan ei tule kajota yhtään enempää kuin on tarpeellista.

  1. Täytä puhdas pannu raikkaalla vedellä ja laita se tulen päälle lämpenemään. Nokka kannattaa asettaa siten, että tuli ei pääse kuumentamaan sitä – muutoin vesi roiskuu ikävästi, kun vettä tai kahvia menee kuumentuneeseen nokkaan.
  2. Kun vesi kiehuu, nosta pannu syrjään minuutiksi jäähtymään. Mittaa sitten veden sekaan 1,5 desilitraa kahvia vesilitraa kohden. Muutaman kymmenen toiston jälkeen tutulla pannulla annostelu alkaa sujua myös käsivaralla, mutta tasalaatuisuuden varmistaa mittaamalla.
  3. Jos käytät Loimu-kahvia tai muuta tuoretta kahviseosta, sekoita kahvinporot kauhalla tai lusikalla veden sekaan. Jos käytät joka marketista löytyvää punaisessa paketissa myytävää pannujauhatusta, jätä sekoitus väliin ja anna kahvin painua omaa tahtiaan veden läpi.
  4. Nosta kahvi tekeytymään tulen lähelle. Etäisyys on sopiva kun pystyt pitämään kättäsi viitisen sekuntia tulen ja pannun välissä. On tärkeää, ettei kahvi pääse missään tapauksessa enää kiehahtamaan – unohda siis kiehautusohjeet. Optimaalinen lämpötila kahvin uuttumiseen on 98–92 astetta. Tätä kuumemmassa kahviin liukenee happoja, jotka tekevät siitä kitkerää. Monen käyttämä tapa antaa kahvin kiehahtaa kolmesti on siis paitsi tarpeeton, myös makua heikentävä.
  5. Odottele noin 15 minuuttia. Tässä ajassa maku on kehittynyt täyteläiseksi ja porot painuneet pohjalle. Lorauta hieman kahvia maahan tai astiaan, jotta saat porot pois nokasta, ja varmista vielä maistamalla lopputuloksen laatu. Jos oikein hifistellen haluaa tehdä, niin tässä kohtaa kahvin optimaalinen lämpötila on noin 80–85 astetta. Valmis kahvi kannattaa nauttia heti, maku on parhaimmillaan noin puolen tunnin ajan. Testissä ilmeni tässä kohtaa myös se, että toiset kahvilaadut kestävät seisottamista toisia paremmin: parhaat maistuivat mainiolta, joskaan eivät juuri valmistuneen veroiselta, vielä tunninkin jälkeen.
  6. Kaada kuksaan tai kuppiin ja nauti. Sekaan vielä makeutusainetta, maitoa tai kauramaitoa oman maun mukaan ja nautinnon huippuhetki on valmis.

Entä jos kahvista tulee kitkerää?

Kahvin saa kitkeräksi kahdella konstilla: käytät joko liian vähän kahvia suhteessa veteen tai liian suurta lämpötilaa – tai pahimmillaan molempia. Eli tärkeintä on muistaa:

  • mittaa kahvi
  • älä kiehauta.

Loimu on täydellinen kahvi retkeilijälle

Syksyllä 2020 kehitettiin Nuuksiossa retkeilyyn ja nautiskeluun täydellisesti sopiva Loimu-kahvi. Loimussa on häivähdys toffeeta, suklaata sekä sitruunaa, ja se on aivan parhaimmillaan retkellä kiireettä valmistettuna ja rauhakseen nautiskeltuna. Lue lisää tästä ja tilaa omasi:

Pannujauhatus 100 g >>

Pannujauhatus 220 g >>

Suodatinjauhatus 100 g >>

Suodatinjauhatus 220 g >>

Kuvat: Erkka Luutonen ja Jonna Saari

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.