Tärkeä näkökulma kesän retkille: näin retkeilijä voi omalla toiminnallaan auttaa mehiläisiä

Mehiläiskannat ovat heikentyneet ympäri maailmaa (lähde), mikä on hälyttävä tieto. Sen hälyttävyys ei perustu yksinomaan siihen, että olemme mahdollisesti menettämässä yhden eläinlajin, vaan myös siihen, että mehiläisiä tarvitaan luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen. Tässä artikkelissa pohdimme sitä, miksi mehiläiset katoavat. Kirjoitamme myös siitä, miten retkeilijät ja muut luonnossa liikkujat voivat olla toiminnallaan edistää mehiläisten hyvinvointia. 

Kerromme jo tässä vaiheessa, että erilaiset torjunta- ja karkotusaineet voivat olla hyvin vaarallisia mehiläisille. Siksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, millaisia karkottimia luonnossa retkeillessään käyttää. Esittelemme hieman alempana luonnonmukaisia ja mehiläisystävällisiä vaihtoehtoja hyttysien sekä esimerkiksi hirvikärpästen karkottamiseen.

Miten omalla toiminnallaan voi ehkäistä mehiläiskatoa?

Voisi luulla, että mehiläistarhauksen aloittaminen olisi vastaus pölyttäjäkatoon. Tarhamehiläiset eivät kuitenkaan tutkimusten mukaan voi korvata luonnonvaraisia pölyttäjiä. Tarhamehiläiset voivat kyllä täydentää luonnonvaraisten mehiläisten, perhosten ja muiden pölyttäjien työtä. 

Miten sitten voisi omalla toiminnallaan ehkäistä mehiläiskantojen heikkenemistä ja mehiläisten joukkokuolemia? Alla kerromme tarkemmin siitä, miten retkeilyä harrastava luonnonystävä voi suojella mehiläisiä. Ensimmäiseksi kerromme siitä, millaisia hyönteiskarkotteita kannattaa ottaa retkelle mukaan, ja sitten sivuamme sitä, miten voit houkutella villimehiläisiä vierailemaan omassa pihassasi.   

Valitse mehiläisille turvalliset hyönteiskarkotteet

Yle kertoi kesällä 2021, että eräs nimekäs hyttystorjuntalaite voi olla haitallinen ympäristölle – esimerkiksi mehiläisille. Monet retkeilyvarusteliikkeet vetivätkin nuo torjunta-aineita ilmaan haihduttavat laitteet pois myynnistä. Laitteiden maahantuojan mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes olisi antanut laitteille hyväksynnän, mutta laitteita tulisi käyttää lähinnä pihapiirissä. 

Mihin väitteet haitallisuudesta sitten perustuvat? Höyrystettävissä hyönteismyrkyissä on vesieliöille ja pölyttäjille myrkyllisiä tehoaineita, minkä takia niitä ei saisi käyttää retkeillessään luonnossa. Myrkyn nimi on pralletriini. Se on erittäin myrkyllistä kaloille ja hyönteisille, joille tämä hermomyrkky aiheuttaa äkkikuoleman.

Ylen haastattelema Jyväskylän yliopiston kemian professori Petri Pihko kertoo, että yhdessä ainoassa karkotetyynyssä on niin paljon pralletriinia, että se voisi teoriassa tappaa miljoonia mehiläisiä. 

Höyrystettävien hyönteiskarkoitteiden käyttäminen pienvesien äärellä tai kukkivien kasvien tai pölyttäjähyönteisten pesien läheisyydessä on siis erityisen haitallista. 

Mistä sitten tietää olevansa pölyttäjähyönteisten pesien lähellä? Yleensä ei mistään, sillä pesät ovat usein piilossa.

Mehiläisturvallisia hyönteiskarkotteita ovat esimerkiksi eteeriset öljyt.

Parhaita eteerisiä öljyjä hyönteisten karkottamiseen ovat:

  • Sitruunaruoho ja sitronella karkottavat hyttyset ja muut hyönteiset 
  • Seetri
  • Teepuu karkottaa paarmat ja hirvikärpäset
  • Laventeli karkottaa erityyppisiä hyönteisiä (myös kärpäsiä ja punkkeja), minkä lisäksi se rauhoittaa jo saadut pistoskohdat

Edellä mainittuja eteerisiä öljyjä voi ostaa luontaistuotekaupoista noin 6–10 eurolla. Muistathan laittaa tippoja vaatteille tai sekoittaa tipat ensin esimerkiksi auringonkukkaöljyyn, sillä eteerisiä öljyjä ei pääsääntöisesti pidä laittaa iholle laimentamattomana.

Oma luottotuotteemme kaikilla luontoretkillä on eräs kotimainen laventelisalva. Salvapurkki mahtuu pieneenkin taskuun sotkematta paikkoja. Salva tuoksuu vahvasti laventelilta, joten se karkottaa itikat yllättävän tehokkaasti. Jos hyttynen kuitenkin ehtii pistämään, sipaisu tätä salvaa auttaa.

Houkuttele mehiläisiä pihaasi

Yksi keino tukea villimehiläiskantoja ja muita pölyttäjiä Suomessa on järjestää omaan pihaan hyvät elinolosuhteet. Tällä lailla voi saavuttaa nopeasti näkyviä tuloksia ainakin pienessä mittakaavassa. Perhoset ja mehiläiset rikastuttavat omaa pihaa monin tavoin tarjoten niin silmänruokaa kuin parempia puutarhasatojakin.

Voit houkutella mehiläisiä ja muita pölyttäjiä pihallesi näin:

  • Vältä teollisia torjunta-aineita; suosi mieluummin luonnonmukaisia vaihtoehtoja kuten etikkaa 
  • Viljele pihassasi eri vihannes- ja hedelmälajeja
  • Istuta pihaan myös mehiläisten rakastamaa hunajakukkaa ja laventelia
  • Jos mahdollista, jätä pihallesi voikukkakenttä ja anna maitohorsmankin rehottaa (nämä molemmat ovat tärkeitä kasveja mehiläisille)
  • Hanki tai rakenna hyönteishotelli
  • Huolehdi veden saannista, jos lähistöllä ei ole esimerkiksi jokea tai lähdettä
Maitohorsma on tärkeä kasvi mehiläisille.

Miksi mehiläiset katoavat?

Mehiläisten määrän vähenemiselle ei ole olemassa yhtä selkeää syytä. Mehiläiskato johtuu muun muassa näistä syistä:

  • Liian yksipuolinen tehomaanviljelys: sen seurauksena mehiläisten ruoka ja pesimäpaikat vähenevät
  • Kaupungistuminen eli luonnollisten elinympäristöjen väheneminen
  • Karkottimet ja torjunta-aineet kuten glyfosaattia sisältävä Roundup ja viljakasvien tuhohyönteisten torjunnassa käytetyt neonikotinoidit
  • Vieraslajit kuten aasianherhiläinen ja ilmastonmuutokset sekä kansainvälisen kaupan myötä levinnyt varroapunkki
  • Ilmastonmuutokset aiheuttamat äärimmäiset sääilmiöt 

Euroopan parlamentin mukaan noin kolmannes Euroopan perhos- ja mehiläiskannoista on heikentynyt rajusti, ja noin 10 % mehiläis- ja perhoslajeista on nyt uhanalaisia. Samaan aikaan 78 % villikukista ja peräti 84 % maatalouskasveista on vähintäänkin osittain riippuvaisia perhosten, mehiläisten ja muiden hyönteisten suorittamasta pölytyksestä. 

Kaiken kaikkiaan arvioidaan, että noin 5–8 prosenttia nykyisestä maataloustuotannosta olisi riippuvaista juuri eläinten tekemästä pölytyksestä. Saksalaistutkijoiden mukaan mehiläinen on tärkeä kasveille muutenkin kuin pölyttäjänä. Mehiläisten pörinä nimittäin pitää loitolla toukat, jotka muuten voisivat syödä kasvit kuoliaiksi.

Pölyttäjäkato voi johtaa muiden lajien katoamiseen

Mehiläiset ja muut pölyttäjät pitävät huolta siitä, että siitepöly siirtyy kasvin heteestä kasvin emiin. Tämä takaa villivihannesten ja viljelykasvien lisääntymisen sekä sadon. 

Vain harvat kasvit ovat itsepölyttäviä. Myös tuuli pölyttää kasveja, mutta mehiläiset ovat niitä merkittävimpiä pölyttäjiä. 

Arvioidaan, että noin 15 miljardia euroa EU:n vuosittaisesta maataloustuotannosta on juuri hyönteisten suorittaman pölytyksen ansiota. Pölyttäjien vähentyminen voi johtaa monien kasvilajien heikentymiseen tai katoamiseen. Kasvilajien kantojen heikentyminen haittaa niistä riippuvaisia kasvi- ja eläinlajeja.

Pölyttäjäkato tarkoittaa myös huonompia satoja, mikä vaarantaa ruoantuotannon. Mehiläisten ja muiden pölyttäjien vähentyminen on jo nyt johtanut siihen, että viljelijöiden on pitänyt alkaa pölyttää kasvitarhojaan käsin, missä on tietenkin valtava työ. 

Jälkisanat

Villimehiläisten tulevaisuuden turvaamiseksi tehdään kaiken aikaa töitä. Saattaa olla, että ainakin osaksi ratkaisua muodostuvat sienivalmisteet

On toki mahdollista, että mehiläiset vain alkavat sopeutua haasteisiin nykyistä paremmin. Mehiläispesistä uskotaan kerätyn hunajaa jo 15 000 vuotta sitten, mutta mehiläisten historia ulottuu varmasti paljon pidemmälle. 

Vaikka mehiläinen on tähän asti selvinnyt olosuhteiden muutoksista, vaikuttaa nyt kuitenkin siltä, että mehiläiskantojen elpyminen vaatii ihmisten puuttumista asiaan.

Tekijät

MARJA JA LASSE SIMONEN. Olemme pohjoiskarjalainen pariskunta, jolle ekologinen elämäntapa on yksi tärkeimmistä arvoista. Retkeilemme koiramme kanssa niin lähimetsissämme kuin kauempanakin kotoamme. Retkillämme pyrimme suosimaan paikallisia hyvinvointipalveluita ja herkuttelemaan lähiruoalla. Vinkkaamme mielellämme muillekin löytämistämme salaisista helmista täällä Iloisessa Itä-Suomessa! Kirjoitamme blogissamme ekovinkeistä ja luontoa kunnioittavista valinnoista: kultainto.com ja @kultainto

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.