Suonenjoki melontareittinä

Ehkä tämän olisi pitänyt olla se kohde, josta koko Retkipaikka olisi alkanut. Tai tavallaanhan se alkoikin. Olenhan joen mukaan nimetylta paikkakunnalta pakannut syvälle sieluuni rakkauden luonnossa liikkumiseen. Ja ihmekös tuo, kauniita kun ovat sekä maat että veet Suonenjoella. Joki on kuitekin edelleen esittelemättä, niin otetaan vahinko takaisin.

Olen melonut kymmenkilometrisen joen aikaisemminkin, mutta edellisestä kerrasta on jo sen verran aikaa, että matkan varella oli kuuleman mukaan tapahtunut parikin merkittävää muutosta. Niinpä reissu sai vielä oman jännityksensä.

suonenjoen melonta-1568

Kokoonnuimme Suonenjoen ladun kanoottivarastolle valmistautumaan lähtöön. Osa porukasta lähti viemään autoja ja kuljetuskärryä toiseen päähän. Me jäimme valmistelemaan kajakkeja ja odottamaan mukaan lähetävää Wanhan maamiehen yrittäjäpariskuntaa.

Wanha maamies on hieman joenniskasta Suonteejärvelle päin, järven pohjoisrannalla sijaitseva majoitus- ja kahvilapalveluita tarjoava yritys. Sijaintinsa puolesta se palvelee sopivasta myös melojia, joten ajattelin samalla tutustuttaa yrityksen väen myös tähän mahdollisuuteen nauttia vapaa-ajasta.

Taivaalta vihmoi pientä vesitihkua. Toukokuista päivää se ei enää harmaammaksi tehnyt, siinä oli kylliksi väriä joka tapauksessa, sillä vesillä ihmisen on liki poikkeuksetta hyvä olla. Kun koko porukka oli saanut aluksensa vesille, pistimme kauhoen eteenpäin. Jostain syystä pidän sillan alituksista, ja sellainen oli luvassa heti alkuun, kun joki alitti Kuopioon vievän rautatien. Sen jälkeen se leveni hetkeksi vielä puoliurbaaniin maisemaan. Mutta vain puoliksi, toisella puolella olleiden omakotitalojen vastarannalla kun oli avaraa peltomaisemaa.

suonenjoen melonta-1572

Kohta alitimme toisen sillan, ja joen luonne muuttui. Nyt se kapeni ja kävi mutkittelemaan. Samalla villiintyi virtaamaan kiivaammin. Koska olimme ottaneet hieman etumatkaa, jäimme akanvirtaan odottelemaan. Samalla muistui mieleen, kuinka juuri siihen kohtaa oli useana talvena muodostunut pyöreä monimetrinen jäälautta.

suonenjoen melonta-1580

Porukan saavutettua meidät jatkoimme matkaa. Rantojen asutus katosi ja maisema vaihtui erämaamaiseksi. Kuuset hallitsivat rantoja ja siellä täällä vielä lehdettömät lehtipuut kurottivat vartensa joen ylle.

suonenjoen melonta-1583

Seuraava suurempi muutos maisemassa tapahtui joen tullessa Kimpanlammeksi kutsutulle lammelle, pitkälle ja leveälle suvannolle. Se itsessään on ehkä reitin tylsin osuus, mutta sen päässä laavu aivan joen rannassa.

suonenjoen melonta-1585

Kimpanlammen laavu. Siinä kelpaisi makkaraa paistella, jos keli sattuisi olemaan sellainen, että nuotio palaisi.

Kotvaa myöhemmin oli joen ensimmäinen koski. Ei laisinkaan paha, mutta pahempi kuin aiemmilla reissuillani. Jokea kun oli kunnostettu Rautalamminreitin taimenten iloksi ja koski oli saanut virtaansa uusia kuohuja pohjaan asetelluista kivistä.

suonenjoen melonta-1590

Lasku sujui muitta mutkitta ja jatkoimme taivalta. Joen rannalta erotti välillä sitä seuraavan luontopolun merkkejä. Jossain kohtaa saattoi joku jälki asutuksestakin erottua, mutta kaikkinensa luonto ja sen rauha hallitsivat tunnelmaa.

suonenjoen melonta-1595

Matka taittui veto kerrallaan ja siinä hetkessä vaipui kuin meditaatioon. Hetkeen uppoutuminen katkesi vasta seuraavan kosken, Myllykosken lähestyessä. Se oli joen koskista se vaikeampi. Hieman kapeampi, matalampi, vuolaampi ja mutkikkaampi. Osalle ehkä liikaakin, vaikka mielestäni jokainen yhtään melonut siitä selviää. Niin tai näin, rantautumiseen on tehty asianmukainen laituri sopivan matkaa ennen koskea.

suonenjoen melonta-7483

Laituria sopii käyttää muutoinkin. Myllykosken varressa kun sijaitsee kievari, jonka kesäkahvilasta saa niin kylmiä kuin lämpimiä virvokkeita upealla miljööllä kruunattuna. Ja onnistuupa Kievarin mökeissä myös pidempi lomailu, jos niikseen haluaa.

suonenjoen melonta-7488

Tällä kertaa valinta olisi osunut virvokkeisiin, mutta porukan yhteisestä suunnitelmasta johtuen pysähtyminen ei nyt tullut lukuun. Tulisin takaisin sitten kesemmällä nauttimaan pienen herkutteluhetken kosken kohinaa kuunnellen.

suonenjoen melonta-1600

Koskesta selvittiin kolhuitta ja jatkoimme alas virtaan kohti Iisvettä. Nyt joen varrella oli enemmän merkkejä asutuksesta ja suurempi metsä odotti vasta jossain kauempana. Siellä loitompana kohosi myös havupuiden verhoama, pitkä ja ylväs Karsikonmäki. Jotenkin sen näkeminen herättää aina suuren kunnioituksen tunteen, vaikka karsikkoa ei taida enää olla jäljellä muussa kuin nimessä.

suonenjoen melonta-1605

Joen ehkä kauneimman sillan jälkeen liu’uimme hissukseen suistomaiden läpi, kunnes rannat karkasivat kauas ja edessä aukesi selkä, jonka avaruutta riitti niin kauas kuin silmät kantoivat.

suonenjoen melonta-1633

Olimme Iisvedellä. Meidän reissumme loppui tällä kertaa siihen, paikalliseen venesatamaan, mutta pääsispä siitä pidemmälle. Niin kauas kuin silmä kantoi ja vielä monin verroin kauemmas − vaikka sitten uuteen Etelä-Konneveden kansallispuistoon. Hieno joki ja hieno reissu. Suosittelemme lämpimästi.

Suonenjoki kartalla. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6945469 E 505249

5 replies
  1. Joni J
    Joni J says:

    On tässä kavereiden kanssa pohdittu, onko minkäänlaista vesireittiä Rautalammin reitin vesistöstä Kallavesi-Saimaan vesistöön. Suonenjoen kautta olisi vissiin mentävä, mitenkäs siitä eteenpäin, jos Kallavedelle meinaisi? Osaatko tuohon sanoa? Savon kanavasta on puhuttu, mutta ei taida toteutua.

    Vastaa
    • Antti Huttunen
      Antti Huttunen says:

      Kuivataipaleen kanavasta Kuvansille ja siitä Varkauteen ja sieltä taas Kallavedelle. Melottavissa ehkä, veneellä tuskin.

      Vastaa
        • Joni J
          Joni J says:

          Aivan, Sorsakoskessa on se voimalaitos ongelmana. Tarkoitit varmaankin, että tuota Osmajärveä ja Osmajokea pitkin Varkauteen. Siis jonkinlainen vesiyhteys on, mutta vaatii vähän urheiluhenkeä lähteä kokeilemaan.
          Jos parempi reitti olisi, sitä tietenkin näyttävämmin mainostettaisiin. Savon kanava suunniteltu reitti näyttäisi menevän vähän pohjoisempaa Sorsavedeltä Leppävirralle. Matkailukäyttöä sillä voisi olla jonkin verran, mutta olisiko sen rakentaminen loppujen lopuksi kovin järkevää. Taloustilannekin on mikä on joten, ei varmaan vähään aikaan tapahdu mitään.
          Kiitos vastauksesta.

          Vastaa
          • Seita
            Seita says:

            90-luvulla olin mukana melontatapahtumassa jossa melottiin Sorsakoskelta Varkauteen Osmajärvi-Osmajoki-reittiä. Rautalammin reitiltä Saimaalle melonta on ihan toteutettavissa kajakilla tai kanootilla. Tarvitaan vain kanoottikärryt, että pääsee Sorsakosken taajaman läpi.

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.