Sompio-talon Eläin- ja eränäyttely on koko perheen kohde Urho Kekkosen kansallispuiston kupeessa

Kaupallisessa yhteystyössä Kultakylä

Noin 20 minuutin ajomatkan päässä Saariselältä sijaitsee Tankavaaran Kultakylä aivan Nelostien varressa Urho Kekkosen kansallispuiston kainalossa. Tankavaara tunnetaan etenkin kullankaivusta sekä Lapin kultaryntäyksen perinteen säilyttämisestä, ja alueella sijaitsee myös kullankaivun historiaa esittelevä Kultamuseo.

Kohde kartalla (Tankavaarantie 11b)

Useita rengasreittejä (1–7 km)

Pihapiirissä puolikota, polttopuita ostettavissa

Moni muistaa Koilliskairan luontokeskuksen Tankavaarasta, joka on toiminut porttina Urho Kekkosen kansallispuistoon. Luontokeskustoiminta loppui rakennuksesta pari vuotta sitten kun Metsähallituksen luontopalvelut siirtyivät Saariselälle. Rakennus ei kuitenkaan jäänyt tyhjilleen, vaan Kultakylän väki nappasi sen hoteisiinsa ja hyvä niin, sillä rakennus itsessään on hieno nähtävyys. Nyt siellä pääsee tutustumaan Lapin Sompion alueen luontoon ja eläimistöön sekä taiteeseen ja käsitöihin näyttelyn merkeissä. Uuden elämän saanut rakennus toimiikin nykyään Sompio-talona.

Revontulet loimuavat talvisen Sompio-talon yllä. Kuva: Kaija Ryytty
Sompio-taloa kannattelee ja koristaa kokonaiset puunrungot. Kuva: Kaija Ryytty

”Tämä päiväpuolen suuri erämaa, tunturien, metsien ja aapojen maa on Sompio, ikivanha Sompion-Lappi.”

Samuli Paulaharju, Sompio

Sompio on vanha nimitys Itä-Lapin alueesta. Sompio-talo toimii alueen kohtaamispaikkana, ja näyttelyn lisäksi rakennuksesta löytyy satapaikkainen auditorio, toimistotiloja yritysten kokouksille sekä taloa voi käyttää myös tapahtumapaikkana. Nyt esillä oleva Eläin- ja eränäyttely avataan yleisölle kesäkuussa ja se on syyskuun loppuun asti auki päivittäin kello 10–17.

Paikallisuus näkyy talon rakenteissa sekä näyttelyn teemoissa

Vuodenvaihteessa Sompio-taloon rakennetun näyttelyn päätila esittelee Lapin eläimistöä, ja nähtävillä ovat muun muassa Suomen suurpedot. Tilan keskellä poroa saalistavat sudet ovat eläneet Ranuan eläinpuistossa ja ne ovat päätyneet luonnollisen kuoleman kohdattuaan muoniolaisen eläintentäyttäjän Marja-Liisa Hakson työn tuloksena näyttelyyn.

Korkea tila on henkeäsalpaava jo itsessään, ja sitä kannattelevat valtavat kokonaiset puunrungot, jotka ovat peräisin Rovaniemeltä vuoden 1982 Mauri-myrskyn kaatamista puista. Talon lattia on Lokan liuskekiveä, ja yläkertaan johtavat rappuset on tehty Savukosken savuparketista. Paikallisuus on läsnä niin rakenteissa kuin myös sen henkeä kunnioittavassa näyttelyssä. 

Jo muinaisista ajoista asti ihminen on hyödyntänyt luonnon antimia niin selvitymisen kannalta kuin myös esimerkiksi taiteessa. Alkuperäiskansat kautta maailman ovat tehneet erilaisia koruja, vaatetuksia, suojia sekä välineitä muun muassa eläinten nahasta, luista sekä sarvista. Sompio-talon toisessa kerroksessa on nähtävillä muun muassa alkuperäiskansojen juhla-asusteita sekä paikallisten käsityöläisten teoksia. Ihmisen ja luonnon suhde on tuotu hyvin esiin; kuinka ihminen on valmistanut ja käyttänyt luonnon antimia taiteessa ja selvitymiseen alkukantaisissa oloissa sekä miten luonto ja retkeily on noussut yhä tärkeämpään asemaan nykyihmisen elämässä. Sompion alue onkin kautta aikain ollut eränkävijän maata ja siellä levittyy niin Urho Kekkosen kansallispuisto, Sompion luonnonpuisto Nattas-tuntureineen ja monet muut tiettömät erämaa alueet.

Maisema Urho Kekkosen kansallispuistoon ja Nattas-tuntureille Ison Tankavaaran huipulta. Kuva: Kaija Ryytty

Kultaa on huuhdottu Tankavaaran alueella aina 1930-luvulta lähtien, ja kullankaivajan luonnonläheinen elämäntapa on myös tuotu näyttelyssä esiin. Kullankaivun myötä paikalle aikanaan perustettiinkin Tankavaaran Kultakylä sekä kultahuuhtomo. Yksi Tankavaaran perustajista, legendaarinen kullankaivaja Yrjö ”Karhu” Korhonen oli tunnettu luonnon ystävänä sekä innokkaana luontokuvaajana.

Kullankaivajan ”Karhu” Korhosen kämppä. Esillä autenttinen Karhu Korhosen vaskooli ja reppu. Lisää kullankaivutarinoita pääsee kokemaan Kultamuseossa. Kuva: Joonas Talka

Lisäksi näyttelyn ohessa on taidenäyttely, jonka luontoaiheiset maalaukset ovat tehneet taiteilijat Timo Huttu ja Heini Leppänen. Timon ja Heinin kätten jälkeä on myös Luiron korpea esittävä seinämaalaus, joka kehystää Suomen kansalliseläintä karhua. 

Kuva: Joonas Talka

Koko perheen käyntikohde

Luonto on kautta aikain ollut tiiviisti läsnä pohjoisen asukkaiden elämässä. Suomalaisessa kansanperinteessä on runsaasti värikkäitä tarinoita ja uskomuksia eläimiin ja luontoon liittyen. Esimerkiksi tavallinen kaikille tuttu varis on monesti tunnettu pahanilmanlintuna tummanpuhuvan höyhenpeitteensä takia, mutta tiesitkö, että sen on tiedetty muinoin ennustavan myös säätä? Entä tiedätkö miksi karhulla on niin monta lempinimeä? Näihin tarinoihin pääset tutustumaan Sompio-talossa.

Eläinten, tarinoiden ja historian lisäksi näyttelyssä on lapsille tai miksei aikuisillekin tarjolla erilaisia eläinaiheisia tehtäviä, ja Sompio-talon pihasta lähtee luontopolut Urho Kekkosen kansallispuistoon, jonne voi tehdä päiväretken perheen kanssa ja tulistella vaikkapa pihan nuotiopaikalla. Sompio-talolta voi ostaa polttopuita.

Kuva: Joonas Talka

Tankavaaran Kultakylä palvelee ravintola- ja hotellipalveluineen lyhyen kävelymatkan päässä Sompio-Talolta, ja kesäaikaan paikalla pääsee kokeilemaan kullanhuuhdontaa sekä -kaivuuta. Kesäkuussa Kultakylään avataan myös 18-väyläinen frisbeegolf-rata, joka kiertää luonnossa metsäisessä maastossa kansallispuiston kyljessä.

Sompio-talon Eläin- ja eränäyttelyyn voi ostaa liput Tankavaaran Kultakylästä sekä sen verkkosivuilta, josta löytyy myös tarkemmat tiedot. Saatavana myös yhteislippu, jolla pääsee sekä näyttelyyn että kullanhuuhdontaan!

Sompio-talo

Tankavaarantie 11b (entinen Koilliskairan luontokeskus)
4-tien varressa noin 30km ennen Saariselkää Sodankylästä tultaessa

Eläin- ja eränäyttely avoinna 1.6.–30.9.2021 klo 10–17
Syksyn ja talven aukioloajoista tiedotetaan Kultakylän Facebook-sivuilla sekä verkkosivuilla.

Lue lisää Retkipaikan juttuja Tankavaarasta:

Lapin kullan hohto ei himmene — Roope-Ankan innoittamana Tankavaarassa
Keväthangista nauttimassa Tankavaaran takametsissä — Jorpulipää on uusi Pyhä-Nattanen
Yhden kilometrin sukellus kynttiläkuusien maahan — Urpiainen, Tankavaara

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.